Lapsi saa raivareita jättötilanteissa päiväkotiin, apua!!!

hetkellä asiaan vaikuttaa sisarus joka saa olla kotona äidin kanssa.Itse kyllä miettisin että onko järkeä viedä toista parina päivänä viikosta hoitoona jos meno on tuollaista että haluaisi ennemmin kotona olla.Ja tietenkin tuo on ihan normaalia lapselta joka on varmasti vielä hämmentynyt sisaruksestaa.

Siis täh? Sanot ensin "Hän viihtyy siellä erinomaisesti, sillä kotona ei ole kavereita (vain sisarus 2kk)" . Sitten kuitenkin toteat: "Tyttö on aina itkeskellyt kun jää päiväkotiin mutta nyt jättäminen sinne on vain pahentunut" eli eihän hän selvästikään viihdy siellä! Miksi ihmeessä viet lapsen hoitoon jos lapsi ei sinne halua edes mennä ja itse olet kotona??? Itse en todellakaan tekisi noin jos A) itse olisin kotona (meillä molemmat lapset oli kotona ja sai ihan tarpeeksi virikettä kun kerhoiltiin, ulkoiltiin, käytiin puistossa yhdessä) ja B) jos lapsi ei edes halua mennä sinne tai viihdy siellä! Varmaan tuntuu hirveältä lapsesta kun joutuu menemään sinne, vaikka tietää, että äiti jää sen vauvan kanssa kotiin :-). Itse voisin viedä ehkä 5-vuotiaan virikehoitoon 2 päivää viikossa (jos ei muuten kavereita tai kerhoja) MIKÄLI se lapsi itse haluaisi mennä sinne! Eihän se lapsi tietenkään siellä päiväkodissa näytä pahaa oloa, vaan lähtötilanteissa tai sinulle! Meillä lapset ovat osa-aikaisesti pphoidossa kun aloitin työt (lapset 2 ja 4-vuotiaat) ja nuorimmainen sanoo välillä "äitiä ikävä tai "ei halua mennä X:lle", mutta päivä menee aina ihan hyvin hoidossa, mutta silti tiedän, että lapsesta olisi vielä kivempi olla kotona! Jos siis itse olen kotona, niin en todellakaan pidä lapsia hoidossa "huvin vuoksi", koska tiedän, että koti on kuitenkin aina koti. Jotenkin tuntuu, että vanhemammat verhoavat oman itsekkyyden ja saamattomuuden siihen, että toteavat "päiväkodissa on niitä virikkeitä". Voin sanoa, että voit itse järjestää niitä virikkeitä AIVAN YHTÄ HYVIN kotonakin ja minä tiedän mistä puhun, sillä itsekin järjestin, vaikka kotona oli vauva ja 1,5-vuotias esikoinen. Esikoinen oli kotihoidossa lähes 4-v asti, sen jälkeen osa-aikaisesti pphoidossa eli edes päiväkodissa ei ole ollut, mutta harrastaa, näkee kavereita päivittäin, on ikäistään edellä monessa asiassa, on sosiaalinen jne.

No huh huh! En todellakaan viesi lasta hoitoon, kun itse olen vauvan kanssakotna. En edes pariksi päiväksi viikossa, enkä nelivuotiasta. Esikoulu, 6-vuotiaana, 4 tuntia kerrallaan on se, johon taipuisin, jos olisin itse kotona.

Lapsi ei saa päiväkodissa tai pph:ssa mitään sellaista mikä olisi tärkeämpää kuin koti ja omat vanhemmat. Harrastusten kautta ja elikipuistoissa, koerhoissa saa ihan tarpeeksi ikäseuraaa, turvallisesti äidin kanssa.

Lapsi ilmaisee hyvinselvästi ettei hlaua mennä päiväkotiin. Se, mitä sanot viihtymiseksi on alistumista, kun lapsi itse ei asialle mitään voi, vaikka kaikkensa yrittää.
Sinä, äitinä olet velvollinen toimimaan lapsesi parhaaksi myös emotionaalisella tasolla ja vastamaa hänen tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Toimit väärin.

Uskomatonta höpötystä. Päiväkoti on nostettu arvoonsa, jota ilman lapsi ei kehity ja saa virikkeitä. Mitä ihmeen virikkeitä lapset siellä saa, jota ei kotihoidossa olevalle lapselle kyetä järjestämään?

Kysymys 2, mitä virikkeitä tuon ikäinen lapsi tarvitsee? Lapsiryhmätovat isoja ja muutama aikuinen ohjaa ryhmää, ja vastaa perushoidosta. Uskotteko oikeasti, että se on lapselle lottovoitto päästä metelöivään lapsikatraaseen?

Tää oli varmaan provo että saatais taas keskustelua aiheesta äiti kotona-lapsi hoidossa. Johan tässä sanoo järkikin, että jos olis tositarina, niin äiti ottais lapsensa kotiin.