Aviopari, ei avioehtoa..molempien allekirjoittama testamentti jossa määrätään "toisen meistä kuoltua jäljelle jääneellä täysi hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen. Leskenkin kuoltua jaettavaksi 30 000 miehen perilliselle sekä 10 000 vaimon perilliselle." Parilla ei yhteisiä lapsia, entisistä liitoista kyllä.
Omaisuutena asunto, kesämökki, asuntoauto ja henkilöauto pieniä summia tileillä, molemmilla omat tilit. Omaisuudesta kesämökki ja asunto ollut yhteisomistuksessa.
Mies kuolee, tehdään perunkirjat, ositus josta tehdään paperi ja johon kirjataan että vainajan perillinen ottaa kesämökin sekä autot ja leski pitää hallintaokeuden asuntoon ja sen irtaimeen. Kutsutaanko tätä nyt osittaiseksi jaoksi??
Verottajalle menee tiedot omaisuuden käyvästä arvosta eli asunto 140 000, mökki 100 000 ja autot 15 000. Vainajan perijä maksanut perintöverot.
Leski laittaa asunnon myyntiin luvan kanssa ja kauppahinnaksi tulee 145 000, välittäjä ottaa siitä välityspalkkion päältä joten pesälle jää 138 475 joka talletetaan omalle tililleen.
Leski haluaa asunnon myynnin jälkeen lopullisen perinnönjaon, miten lasketaan mitä osakkaille jää?
Voisiko joku yksinkertaisesti selittää miten noista summista lasketaan kiitos. Koukeroiset lakitekstit eivät avaudu minulle ainakaan.
Omaisuutena asunto, kesämökki, asuntoauto ja henkilöauto pieniä summia tileillä, molemmilla omat tilit. Omaisuudesta kesämökki ja asunto ollut yhteisomistuksessa.
Mies kuolee, tehdään perunkirjat, ositus josta tehdään paperi ja johon kirjataan että vainajan perillinen ottaa kesämökin sekä autot ja leski pitää hallintaokeuden asuntoon ja sen irtaimeen. Kutsutaanko tätä nyt osittaiseksi jaoksi??
Verottajalle menee tiedot omaisuuden käyvästä arvosta eli asunto 140 000, mökki 100 000 ja autot 15 000. Vainajan perijä maksanut perintöverot.
Leski laittaa asunnon myyntiin luvan kanssa ja kauppahinnaksi tulee 145 000, välittäjä ottaa siitä välityspalkkion päältä joten pesälle jää 138 475 joka talletetaan omalle tililleen.
Leski haluaa asunnon myynnin jälkeen lopullisen perinnönjaon, miten lasketaan mitä osakkaille jää?
Voisiko joku yksinkertaisesti selittää miten noista summista lasketaan kiitos. Koukeroiset lakitekstit eivät avaudu minulle ainakaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Testamentata voi puolet omaisuudestaan puolisolle. Toinen puoli menee jälkikasvulle, niin sanottuna pakollisena lakiosana. Eli jos yhteistä omaisuutta on n. 250 tuhatta, niin siitä saa siis n 1/4 testamentata puolisolle, ja 1/4 osa kolahtaa kuolleen jälkikasvulle, eli siis n. 60 tuhatta ja risat, joista maksaa sitten tämä jälkikasu verot.
Olet tainnut kysyä tätä samaa asiaa jo pari kertaa eri nimimerkeillä, mutta kerrataan vielä pääasiat:
***vainajan perillinen ottaa kesämökin sekä autot ja leski pitää hallintaokeuden asuntoon ja sen irtaimeen.***
Tämä ei nyt ihan täsmää, jos leski - kuten kerrot - omisti puolet sekä asunnosta että kesämökistä. Vaikuttaisi pikemminkin siltä, että leski sai osituksessa OMISTUSOIKEUDEN koko asuntoon ja perinnönjaossa ainoa perillinen puolestaan sai omistukseensa mökin ja autot. Jos leski sitten haluaa asuntosa myydä, sen kauppahinta kuuluu kokonaan leskelle, eikä vainajan perillisellä ole siihen osaa eikä arpaa.
Ilmeisesti osittainen jako on kattanut kaiken merkittävän omaisuuden. Jakamatta lienee jäänyt lesken hallintaan jäänyt irtaimisto ja mahdollista pienempää sälää, jota aloituksesta ei voi päätellä. Jos leski haluaa tehdä lopullisen jaon, niin silloin käydään läpi ja jaetaan kaikki se perukirjaan merkitty (esim. irtaimisto ja rahavarat), joita ei asunnon, mökin ja autojen lisäksi ole vielä jaettu.
Jos leskellä ei ole ollut muuta varallisuutta kuin tuo puolikas asunnosta ja puolikas mökistä ja vastaavan suuruiset pikku summat tilillä kuin vainajallakin, niin leski näyttäisi olevan osituksessa saamapuolella puolet autojen arvosta. Ja kuten sanottu, oman asuntonsa kauppahinnan hän saa pitää kokonaan.
Lakiosa tulee perillisille vain jos perillinen sitä vaatii. Ei ole olemassa mitään "pakollista lakiosaa", ja henkilöllä on täysi oikeus testamentata kaikki omaisuutensa. Lasten perintö on kiinni siitä, vaativatko he lakiosaa.
Kiitos sinulle vastauksesta...nyt men itselläni jakeluun ja olen tarkentanut perunkirjoituksen sisällön ja osittaisessa jaossa on kirjattu mökki ja autot perilliselle ja leskelle ei mitään...eli tuo asunto on jäänyt jakamatta, ainoastaan se lain mukaan tuleva hallintaoikeus asuntoonja irtaimistoon leskelle. Jos nyt käsitin perunkirjan oikein. :)
Perukirja on luettelo vainajan ja lesken omaisuudesta ja veloista. Siinä ei jaeta mitään kenellekään. Onko nyt kuitenkin tehty asiakirja osittaisesta osituksesta ja perinnönjaosta? Sellaisen käsityksen viesteistäsi saa. Osituksen /perinnönjaon sisälllön kannalta ratkaiseva on ositusta/jakoa koskeva asiakirja eikä perukirja.
Kirjoitat, että "osittaisessa jaossa on kirjattu mökki ja autot perilliselle ja leskelle ei mitään...". Niin varmaan perinnönjaossa onkin (leskihän ei peri mitään, kun rintaperillinenkin on), mutta osittaisessa OSITUKSESSA leskelle on tainnut jäädä se asunto, josta hän on alun perinkin puolikkaan omistanut.
Jos tilanteesi käsittäminen on sinulle noin vaikeaa, ota mukaan kaikki asiakirjat ja käy tapaamassa yleistä oikeusavustajaa.
Testamentti on tulkittava siten, että testaattorin todellinen tarkoitus toteutuu. Vastauksissa ei ole noteerattu tuota 30t ja 10t legaattia lesken kuoltua. Ellei mies ole tässä vallan turvannut perillistään, niin "täysi hallintaoikeus" pitäisi osata tulkita joko vain lesken hallinnaksi, vai peräti omistukseksi. Nyt en ehdi pohtimaan testamentin tulkintaa, mutta leski varmaan tietää mitä on tarkoitettu.
Juu leskihän kyllä tietää, siinähän on tarkoitettu että leskelle kaikki ja perillisille verot, heh.
Leski on se viho viimeinen joka pystyy puolueettomasti tulkitsemaan testamenttia.
Esim. testamentti jossa mainitaan hallintaoikeudesta ilman tilivelvollisuutta, mitä se tarkittaa.
Lesken mielestä sitä että hän saa tehdä mitä haluaa (myös hävittää hallitsemansa omaisuuden) kun ei tarvitse tehdä tiliä kellekkään.
Perillisen mielestä kyse on siitä että leski saa määrätä hallinnasta (vuokrata edelleen jne.) ilman perillisten lupaa.
Juuri tuollaiset epäselvät tulkinnanvaraiset testamentit aiheuttavat niitä riitoja ja ongelmia.
Vastaan itselleni ja poiminta: "Leskenkin kuoltua jaettavaksi 30 000 miehen perilliselle sekä 10 000 vaimon perilliselle." Omaisuudesta kesämökki ja asunto ollut yhteisomistuksessa. Verottajalle menee tiedot omaisuuden käyvästä arvosta eli asunto 140 000, mökki 100 000 ja autot 15 000. Vainajan perijä maksanut perintöverot. Kutsutaanko tätä nyt osittaiseksi jaoksi??"
Jos mainitut toimet on pannut paperille joku osaaja allekirjoituksin ja nimet todistettu, niin varmaan paperin otsikoinnistakin selviää, että on tehty ositus lesken ja perillisen välillä.
Kun vainajalla on yksi perillinen, niin mielestäni ositus pätee myös perinnönjakona.
Osituksessa on siis aivan järkevästi perillinen saanut koko mökin autot ja leski koko talon, johon laissa olevan hallintaoikeuden takia ei olisi purrut edes lakiosakaan.
Lesken omat varat puolet talosta ja mökistä 120000€ ja vainajan varat sama autot 135000€, eli leski saava tasinkona 7500€, joka on ehkä jo osituksessa sovittu tai kuitattu rahavarojen erotuksella ja/tai lesken saamalla koti-irtaimistolla.
Näin ollen tässä vaiheessa on ensiksi kuolleen puolison jälkeen pesä selvitetty ja keskinäisen testamentin määräys, että lesken kuoltua maksetaan ne 30t ja 10t, jää nähtäväksi onko pesässä varoja, vai jääkö leskeltä uusi korvaava testamentti.
"Näin ollen tässä vaiheessa on ensiksi kuolleen puolison jälkeen pesä selvitetty ja keskinäisen testamentin määräys, että lesken kuoltua maksetaan ne 30t ja 10t, jää nähtäväksi onko pesässä varoja, vai jääkö leskeltä uusi korvaava testamentti. "
Leski voi tehdä testamentin omasta omaisuudestaan, mutta ei voi korvata sillä vainajan tekemää testamenttia, jossa on siis määrätty maksettavaksi lesken kuoltua em. summat vainajan varoista, jonka vuoksi leski joutuu hallinnoimaan ko. varoja ilman että saisi hukata niitä tai määrätä testamentilla.
Ositus voi olla omistusoikeudellisesti pätevä, sen sijaan hallintaoikeuden laajuus on epäselvä, koska ilmeisesti leski ei ole vielä edes vedonnut testamentin antamaan hallintaoikeuteensa, vaan asunnon hallinta on tehty lain nojalla. Järkevyydestä en menisi sanomaan.
Kieltämättä funtsin tuota outoa tai ehkä ovelaa 30/10 tonnin määräystä, mutta leskelle ei tullut osituksessa ropoakaan vainajan pesästä perintöä. Puoliso ei voinut pätevästi määrätä lesken omista varoista ja leski voi tehdä omaisuudestaan uudet määräykset.
Jos leski ei tee uutta tesyamenttia tai hassaa varojaan, niin silloin lesken jäämistöstä nuo summat maksetaan ennen muun perinnön jakoa. .
Tässä tapauksessa leski ei yritä tulkita yhtään mitään testamentista se jää lopullisessa perinnönjaossa lakimiehen harteille.
Leski haluaa vain kaiken menevän lakipykälien mukaan oikein niin omalta kuin perillisenkin osalta ja haluaa lopullisen päätöksen tälle perinnönjaolle. :)
Outoa tai ovelaa määräystä?
Kieltämättä itseäni on ihmetyttänyt tämä määräys, mitä sillä on ajettu takaa silloin kun testamentti on tehty.
Itseäni on mietityttänyt että otetaanko nyt tässä lopullisessa perinnönjaossa huomioon tämä testamentin määräys vai vasta lesken kuoltua?
Ymmärtäisin silloin jos siinä testamentissa olisi ollut sanallisesti näin " Me allekirjoittaneet jne....toisen meistä kuoltua jäljelle jäänyt saa täyden hallintaoikeuden kaikkeen omaisuuteen sekä määräämme jaettavaksi 30/10 euromääräiset summat perillisille..". Mutta kun testamentissa mainitaan juuri se että lesken kuoltua nuo kyseiset summat erotetaan lesken jättämän perinnön päältä.
Mutta nämä asiat selvinnevät kun menemme lakimiehen luokse.
" Mutta kun testamentissa mainitaan juuri se että lesken kuoltua nuo kyseiset summat erotetaan lesken jättämän perinnön päältä."
Eihän siinä niin sanota, vaan että ko. summat jaetaan vasta lesken kuoltua. Vainaja ei voi määrätä lesken omaisuudesta, mutta nähdäkseni on tarkoitettu, että varat siirtyvät lesken hallintaan lesken elinajaksi ja leski saa nauttia tuoton, jos kohta on kyseenalainen sekin. Ilman muuta on aiheellista mennä lakimiehen puheille pikimmiten.
Anteeksi minun mokani mitä kirjoitin....eli juu näinhän se menee että lesken kuoltua nuo summat vasta jaetaan jos tuo testamentti on noin tulkittavissa.
Eipä sitä kyllä suotta painoteta näitä testamentin muotoseikkoja miten mikäkin asia sinne kirjoitetaan. SIinäkin kannattaisi käyttää lakimiestä apuna eikä yrittää itse niitä tehdä.
Erittäin mielenkiinnolla odotan ensi viikoa jolloin menemme lakimiehen luokse.
Onko se testamentti annettu tiedoksi saajille: leski, vainajan perillinen ja lesken perillinen? Pitäisi olla kaikkien osapuolien hyväksyntä, jos meinaa tehdä jotain muuta.
Laskelma:
asunto n. 138.000
mökki 100.000
autot 15.000
puolisoiden omaisuus yhteensä 253.000,
josta lesken avio-osa on 126.500.
Ensiksi kuolleen puolison perillinen saanut
mökki 100.000
autot 15.000
yhteensä 115.000
Perillisen olisi tullut saada:
253.000 - 126.500 = 126.500
Perilliselle tulossa lopullisessa jaossa erotus 126.500 - 115.000 = 11.500
Lesken pitää maksaa ensiksi kuolleen puolison perilliselle 11.500.
Testamentilla ei ole merkitystä, koska lesken eläessä sen mukaan leski saisi hallintaoikeuden kaikkeen omaisuuteen, joka ensiksi kuolleelta puolisolta jää. Tähän ei ole vedottu, vaan lesken haltuun on jäänyt yhetisenä kotina käytetty asunto, joka perintökaaren mukaan aina jää lesken hallintaan. Leski on itse asiassa omistanut asunnon ensimmäisen jaon mukaisesti lähes kokonaan, koska lesken avio-osan arvo on ollut 126.500.
Tässä laskelmassa ei ole huomioitu irtainta ja tilivaroja. Yhteisessä kodissa käytetyn irtaimen leski saa pitää hallinnassaan kuolemaansa saakka.
Määrys antaa lesken kuoltua rahaa perillisille toteutetaan lesken perinnönjaossa.
"Määräys antaa lesken kuoltua rahaa perillisille toteutetaan lesken perinnönjaossa"
Jos ensin toteat, että 'testamentilla ei ole merkitystä', niin millä perusteella ja mistä omaisuudesta? Se on ensiksi kuolleen puolison testamentti, ei lesken.