Kuinka on mahdollista että e. Ryanair pystyy tarjoaman 2 henkilön meno-paluu lentoja Saksaan noin 80% halvemmalla, kuin kotomainen Finnair ?
Onko Finskin organisaatio vielä perinteinen "valtion omistaman yhtiön organisaatio", jossa lentokapteenin esimiehen päällikön ylipäällikön osastonjohtajan laivueenjohtajan lentojohtajan ylijohtajan toimitusjohtajan liikenneministeriön kansliapäällikön apulaisen tehtäviin kuuluu suunnitella yhtiön toimintaa yhdessä yhtiön toiminnanjohtajan sihteerin veljenpojan kanssa, joka toimii sisäasiainministeriössä osastopäällikkönä ?
Onko Finskin organisaatio vielä perinteinen "valtion omistaman yhtiön organisaatio", jossa lentokapteenin esimiehen päällikön ylipäällikön osastonjohtajan laivueenjohtajan lentojohtajan ylijohtajan toimitusjohtajan liikenneministeriön kansliapäällikön apulaisen tehtäviin kuuluu suunnitella yhtiön toimintaa yhdessä yhtiön toiminnanjohtajan sihteerin veljenpojan kanssa, joka toimii sisäasiainministeriössä osastopäällikkönä ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joo, mistä ihmeestä johtuu, että useimmat halpalentoyhtiö ovat halvempia, kuin ns. perinteiset lentoyhtiöt? Ja miksi ihmeessä ihmiset edelleen käyttävät perinteisiä lentoyhtiöitä? Miksi kaikki eivät käytä pelkkiä halpalentoyhtiöitä? Ovatko kaikki halpalentoyhtiöiden liput aina halvempia, kuin perinteisillä lentoyhtiöillä?
Saattaa Ryanairillakin menopaluu
maksaa 700 euroa kun varaa viime tipassa.
Ei kai se enää niin halpaa ole ?
Halpisyhtiöiden liput eivät aina ole halvempia kuin perinteisten yhtiöiden. Yleensä tosin ovat.
Halpisten ja perinteisten hintaerot selittyvät yleensä palveluerolla. Enkä tällä palvelulla tarkoita pelkästään koneessa tapahtuvaa tarjoilua...
Muutama esimerkki:
- halpis yhtiöt myyvät lippujaan lähes ainoastaan netissä, perinteisten yhtiöiden jakelukanavat ovat monipuolisempia = suuremmat kustannukset, mutta yleensä myös suurempi myynti, sillä tavoitettavuus on parempi. Ja parempi tavoitettavuus = parempi palvelutaso = korkeammat kustannukset. Enkä palvelutasolla todellakaan tarkoita palvelun _laadun_ tasoa.
- Halpisyhtiöillä on yleensä hyvin rajallisesti tavoitettavissa oleva asiakaspalvelu, joka voi osoittautua isoksikin ongelmaksi epäsäännöllisyystilanteessa. Perinteisillä yhtiöillä on aika yleisesti 24h päivystys, josta saa apua ongelmatilanteessa. Parempi tavoitettavuus = korkeammat kustannukset.
- perinteisillä yhtiöillä on saatavilla myös ns. bisneslippuja, joissa on joustavat maksuajat, lippua pystyy muuttamaan helposti ja siitä saa rahansakin takaisin, jos matka peruuntuu. Näitä ei halpiksilla ole. Tavallaan tällaista joustavuutta voisi ehkä verrata eräänlaiseen vakuutukseen: lentoyhtiö ottaa kannettavakseen riskin asiakkaan suunnitelmien muutoksesta. Halpiksilla sekä perinteisten yhtiöiden halvimmilla lipuilla ei muutosoikeutta yleensä ole tai se on hyvin rajoitettu ja vastuu jää matkustajan kannettavaksi. Lipputyyppien monipuolisuus on yksi syy, miksi perinteisiä yhtiöitä käytetään edelleen runsaasti - varsinkin yritykset. Laajemmat valikoimat = enemmän hallittavaa = korkeammat kustannukset.
- perinteiset yhtiöt ovat yleensä osallisina jossain kansainvälisessä varausjärjestelmässä kuten Amadeus, Sabre tai Galileo - halpikset eivät. 'Jäsenyys' varausjärjestelmässä maksaa. Perinteiset yhtiöt ovat varausjärjestelmien jäseniä, sillä se mahdollistaa laajat myyntikanavat ja eri yhtiöiden yhdistelyn samaan varaukseen, jolloin perinteiset yhtiöt voivat myydä myös vaihdollisia yhteyksiä. Halpiksethan ovat poikkeuksetta point-to-point yhtiöitä, he eivät myy jatkoja ollenkaan. Karkeasti yksinkertaistaen voisi sanoa, että halpikset ovat parempi vaihtoehto lyhyille reissuille, joissa vain lennetään johonkin kohteeseen ja sieltä takaisin. Perinteiset taas ovat parempia, kun tehdään ns. kiertomatkoja, joissa lennetään paikkaan A, ollaan siellä jonkun aikaa, jatketaan matkaa paikkaan B, sen jälkeen paikkaan C, jne. Maailmanympärimatka ei taida ainakaan vielä onnistua halpiksilla lentäen... Mutta kuten sanottu, esimerkki on karkeasti yksinkertaistettu. Monipuoliset reititykset = vaativampi työ hallita = enemmän koulutusta henkilökunnalle = enemmän kustannuksia. Vaativampi työ hallita = korkeampi palkka = enemmän kustannuksia.
- Halpisten halvimmat liput myydään tappiolla. Ne eivät riitä kattamaan edes lähes olematonta siivousta käännöissä. Saati polttoainetta tai lennolla olevan henkilöstön palkkoja. Puhumattakaan muista lentoyhtiön kuluista, kuten internetlippukaupan ylläpitoa... Mutta muutaman sentin tai euron hintaiset liput luovat lähes mittaamattoman arvokasta mielikuvaa käsittämättömän halvasta matkustamisesta ja tuovat sitä kautta halpisyhtiöille muita matkustajia, jotka sitten maksavat lipuissaan myös nämä tappiolliset liput. Tätä tosin tekevät myös perinteiset yhtiöt, eivät tosin aivan samassa mittakaavassa...
Perinteisten ja halpisten eroa voisi ehkä verrata hotelleihin. Eron voisi ajatella olevan vähän sama kuin vaikka yhden ja neljän tähden hotellilla, neljän tähden hotellilla on ENEMMÄN palveluita kuin yhden tähden hotellilla, kuten esim. yöpäivystys, ravintola, uima-allas ja/tai bisnespalvelut. Ja hintakin on tietenkin korkeampi. Se joka tarvitsee tai arvostaa kyseisiä palveluita, yöpyy tietenkin neljän tähden hotellissa. Se joka ei tarvitse tai arvosta kyseisiä palveluita, ei varmasti mielellään niistä maksakaan ja yöpyy muualla. Ja vaikka neljän tähden hotellin palvelutaso on korkeampi kuin yhden tähden hotellilla, voi yhden tähden hotellin palvelun laatu olla parempaa. Tai sitten ei... Jokainen valitsee itselleen sopivan vaihtoehdon. Niin lentoyhtiöissäkin ja siksi asiakkaita riittää niin halpiksille kuin perinteisillekin yhtiöille. Kilpailu tosin on kovaa ja moni yrittäjä tulee varmasti putoamaan - niin perinteisitä kuin halpiksistakin.
on huijariyhtiö, se on nähty jo useamman kerran. Ei niiden hintatietoja kannata uskoa.
Lentojen keskihinta on Ryanairilla alhaisempi kuin esim. Easyjetillä, puhumattakaan perinteisistä yhtiöistä. Kustannuksia leikkaamalla voi myydä halvemmalla - oikeasti - lippuja ostamalla sen huomaa, ken haluaa.
"Kustannuksia leikkaamalla voi myydä halvemmalla - oikeasti - lippuja ostamalla sen huomaa, ken haluaa."
Pitää paikkansa. Asiakas ei kuitenkaan viimekädessä tiedä, missä kaikissa asioissa on säästetty. Säästöjä voidaan tehdä myös väärissä paikoissa, kuten usein valitettavasti erilaisissa asioissa on nähty.
Missä väärissä paikoissa Ryanair on säästöjä tehnyt? Jos viittaat siihen tilanteeseen, jossa emot eivät saaneet hätäuloskäyntejä auki, niin kaikkea tuollaista voidaan harjoitella vaikka kuinka paljon, mutta kun tosipaikka tulee vastaan, niin harjoituksista ei ole paljoa apua, jos henkilö menee paniikkiin tjsp.
Muutama vuosi sitten BBC:llä oli kovasti juttuja siitä, kuinka halpalentoyhtiöiden lentäjät lensivät vuorojaan kovasti väsyneinä tiukasta aikataulupaineesta. Jutun mukaan lentäjien oli pidettävä aikatauluista kiinni 'hinnalla millä hyvänsä'.
Jutussa mainittiin myös halpisyhtiöiden lentäjien käyttävän liian suuria rullausnopeuksia lentokentällä rullatessaan rullausteillä sekä jättävän tottelematta lennonjohdon määräyksiä koneiden järjestyksestä rullaustiellä (ei annettu tilaa toisille koneille, vaan 'etuiltiin').
Tästä oli siis keskustelua parisen vuotta sitten. Sen koomin en ole moisia mainintoja nähnyt, joten oletettavasti asiassa on tapahtunut parannusta.
Toistaiseksi sekä EasyJetillä että Ryanairilla on erittäin hyvät turvallisuustilastot.
-Timo
Jos muistan oikein oli (huhujen mukaan) Finskin wanhan DC-9:n tuntihinta kymmenen vuotta sitten ilman miehistön kuluja kokolailla tasan 15000 suomen markkaa. Tuossa mukana polttoaine, pääomakulut ja vakuutukset.
Mahtaako kellään olla tarkempaa muistia tai uudempien koneiden tietoja?