Vein koirani, punaisen irlanninsetterin, eläinlääkärille heinäkuussa 2012 oudon kukonaskelkävelyn takia. Lisäksi hän arasteli hyppäämistä, joka ei aiemmin ollut tuottanut minkäänlaista tuskaa. Epäilin, että lonkissa olisi jotakin vikaa. Diagnoosi oli röntgenkuvien ja Aistin konsultaation jälkeen epäily degeneratiivisesta myelopatiasta, DM:stä, joka on varsin yleinen sairaus mm. colliella ja saksanpaimenkoirilla. Koirani ennuste oli huono, halvaantuminen kolmen kuukauden sisällä. Eläinlääkäri suositteli nukuttamista hetí, mihin en suostunut.Miksi lopettaa elämäniloinen, kivuton koira?
Luin kaiken käsiini saamani tiedon ko. sairaudesta. Sairauden perinnöllisen luonteen vuoksi olin yhteydessä koirani vanhempien kasvattajiin, mutta sairaus oli heille outo, niin kuin muutamalle muullekin setterikasvattajalle. Ulkomaisista tutkimuksista kävi kuitenkin ilmi, että sairaus on Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa yleińen settereillä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa toiseksi yleisin heti saksanpaimenkoirien jälkeen.Koirani isä on englantilainen tuontikoira ja emällä ja isällä on yhteinen esiäiti muutaman sukupolven päässä.
Nyt huhtikuussa 2013 koirani elelee edelleen vanhenevan koiraherran elämää. Sairauden merkit ovat selvät, sairaus on edennyt takajaloista etujalkoihin ja myös hengityselimiin, mutta edelleen mennään neljällä jalalla. Vauhti on toki hidastunut ja lenkit lyhentyneet veijarillamme, mutta vielä elämä maistuu. maistuuhan teillekin? Kohtalontovereita en ole netistä löytänyt mutta uskon, että niitä on ja niitä tulee. Halusin tällä kirjoituksellani tuoda julki sen, ettet ole yksin. Tätä yhtä maaiman paskinta sairautta on myös Suomessa settereillä, olkoon siitä koirani surullinen esimerkki.
0Äänestä
Hugo2004
Hei. Täällä on kohtalo toveri:( Hugo 9 vuotias punainen irlanninsetteri. Hugo sai myös 2012 saman diagnoosin kuin koirasi, eläinlääkäri ehdotti heti lopettamista johon en suostunut. Sairaus on vienyt takajaloista voimat joten köpötellään vain omalla pihalla sen mitä jaksetaan. Itketty on monet itkut oman rakkaan puolesta, on kyllä vihon viimeinen sairaus..:'(
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vein koirani, punaisen irlanninsetterin, eläinlääkärille heinäkuussa 2012 oudon kukonaskelkävelyn takia. Lisäksi hän arasteli hyppäämistä, joka ei aiemmin ollut tuottanut minkäänlaista tuskaa. Epäilin, että lonkissa olisi jotakin vikaa. Diagnoosi oli röntgenkuvien ja Aistin konsultaation jälkeen epäily degeneratiivisesta myelopatiasta, DM:stä, joka on varsin yleinen sairaus mm. colliella ja saksanpaimenkoirilla. Koirani ennuste oli huono, halvaantuminen kolmen kuukauden sisällä. Eläinlääkäri suositteli nukuttamista hetí, mihin en suostunut.Miksi lopettaa elämäniloinen, kivuton koira?
Luin kaiken käsiini saamani tiedon ko. sairaudesta. Sairauden perinnöllisen luonteen vuoksi olin yhteydessä koirani vanhempien kasvattajiin, mutta sairaus oli heille outo, niin kuin muutamalle muullekin setterikasvattajalle. Ulkomaisista tutkimuksista kävi kuitenkin ilmi, että sairaus on Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa yleińen settereillä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa toiseksi yleisin heti saksanpaimenkoirien jälkeen.Koirani isä on englantilainen tuontikoira ja emällä ja isällä on yhteinen esiäiti muutaman sukupolven päässä.
Nyt huhtikuussa 2013 koirani elelee edelleen vanhenevan koiraherran elämää. Sairauden merkit ovat selvät, sairaus on edennyt takajaloista etujalkoihin ja myös hengityselimiin, mutta edelleen mennään neljällä jalalla. Vauhti on toki hidastunut ja lenkit lyhentyneet veijarillamme, mutta vielä elämä maistuu. maistuuhan teillekin? Kohtalontovereita en ole netistä löytänyt mutta uskon, että niitä on ja niitä tulee. Halusin tällä kirjoituksellani tuoda julki sen, ettet ole yksin. Tätä yhtä maaiman paskinta sairautta on myös Suomessa settereillä, olkoon siitä koirani surullinen esimerkki.
Hei. Täällä on kohtalo toveri:( Hugo 9 vuotias punainen irlanninsetteri. Hugo sai myös 2012 saman diagnoosin kuin koirasi, eläinlääkäri ehdotti heti lopettamista johon en suostunut. Sairaus on vienyt takajaloista voimat joten köpötellään vain omalla pihalla sen mitä jaksetaan. Itketty on monet itkut oman rakkaan puolesta, on kyllä vihon viimeinen sairaus..:'(