Tyytymätön vauva 9kk

No tämä naukuminen varmaan taas enteilee että haluaa kävellä ja varmaankin sitä siellä hahmottelee. Jos kerta nousemaan jo pääsee.

Yleensä lapset hokaavat tämän ihmeellisen maailman kun ylös pääsevät. Meillä loppui kaikki kitinä ja kaikki yöheräämiset ynnä muut häiriöt kun kävelemään oppi.

Tuosa vaiheessa vielä tarvitaan paljon vanhempien kanssa aktiviteetteja. Virtaa on mutta eipääse sitä hyödyntämään kun liikkuminen ei vielä onnistu.

Odotapa kun pääsee omille jaloille ja kävelemään. Eipä tartte keksiä tekemistä. Lapsi kyllä siinä vaiheessa hokaa kaikki tekemiset ja minne mennä.

Täällä kuukautta nuorempi lapsi ja aloitti kitinän noin 2vk sitten :/
Ei konttaa, ryömii ja kääntyilee kyllä. Nousee sylistä seisomaan ja ottaa tuettuna askeleita.. Kokoajan haluaisi seistä ja tassutella tai sitten pitäisi sylissä kantaa.
Aikaisemmin lapseni viihtyi hyvin lattialla itsekseenkin mutta nyt ei jostain syystä jaksa enää olla. Vissiin halu liikkua nopeampaa olisi kova mutta ei taidot vielä riitä.
Meillä koitetaankin keksiä kaikeka virikettä että lapsi jaksaa. Värikylpyjä pidetään, luetaan, leikitään ja tassutellaan vähäväliä sekä ulkoillaa 2-3tuntia päivittäin. Jos on enempi katseltavaa niin on ihan suu ympyräisenä mutta näin kun pelkkä äiti seurana niin mikään ei tunnu kelpaavan. Välillä tulee olo että äiti on ihan surkea seuralainen..
Meillä nukkumaan meno aloitetaan jo 19.30 ja 20 lapsi nukkuu sängyssään, aamulla herätään 6.30 suurinpiirtein.

MEillä lapsi 7kk ja väliläl kovin vaativainen. Kääntyilee , tarttuu lehuihin, seisoo tuettuna. Harjoittelee ryömimistä, mutta ei oikein vielä se onnistu. Harmitus onkin niin kova, että haluaa olla sylissä lähes kokoajan. Mua ihan pelottaa pääsekö pikkuinen koskaan eteenpäin kun ei lattialla viihdy. :( Sirkus on meillä se juttu mitä lapsi haluaisi, mutta tää äiti ei aina sitä jaksa. Nukkumaan kun mennään vaunuihin niin se pukemis osuus on aina yhtä huutoa.

Onneksi hyviäkin hetkiä on. :)
Mietin sitä värikylpyä.. Kannaatko tehdä lapsen kanssa sellaista joka ei vielä itse istu tai liiku? Saako lapsi siitä sitten vielä mitään irti?

Pitäisikö vauvan kuitenkin nukkua vielä kahdet unet? Meillä 10kk ikäinen nukkuu aamupäivästä yhdet unet ja iltapäivällä toiset. Harva tuon ikänen vielä yksillä unilla pärjää.. Mutta joo meillä kyllä samanlaista kitinää. Osaa nousta tukea vasten ja kokoajan johonkin pitäisi kiivetä, hermostuu kun ei osaa ja kaatuilee ja kuhmuja tulee :/

Meillä nukutaan 2-3 päiksyt ja sitä kitinää on silti kun ei vielä pääse tarpeeksi nopeaa eteenpäin, lapsi 8kk. Ainakin toivon että kitinä vähentyy jahka liikkuminen sujuu.. Toinen mikä lisää kitinää ajoittain on lisääntyvät hampaat. Kitinä tulee viikkoa ennen ku hammas puhkeaa läpi ja kestää sen 2-5pv..

Juu, ei ole vauvojen elämä ihan helppoa :) Kiitos vastauksista! Esikoisen äitinä avasivat silmiäni paljon :) Tuo nukkuminen on meillä joskus vähän ongelmallista, päiväunet jäävät joskus liian lyhyiksi ja aina ei päästä ulos (eilenkin sadepäivä). Iltaisin siis nukkuu vain jos lähdetään ulos vaunuilemaan. Muuten jää vain haaveeksi :) Ja tänäänkin naapurin metelöivät lapset herättivät mukulan vain tunnin unien jälkeen! Nukkui kuitenkin tässä iltapäivällä vaunuissa reilut puoli tuntia..

Aina ei tosiaan jaksa kehitellä lapselle mitään tekemistä ja olla seuraneitinä. Ja ehkäpä tuon lapsen on hyvä oppiakin, ettei äiti voi aina olla siinä vieressä. Pitää osata olla joskus itsekseenkin. Pakkohan sitä on kotiakin pitää siistinä :) Jää siivoilut aika vähiin, jos kaikki aika menee lapsosen kanssa.

Just muuten oli Vauva-lehdessä että 9 kk iässä vauvalla on ns. ensimmäinen uhmaikä.

Suora lainaus ko. lehdestä:

"Lapsi takertuu vanhempiinsa vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Hän voi nukkua huonosti, kadottaa ruokahalunsa ja käyttäytyä aivan eri tavalla kuin ennen. Yhdeksän kuukauden ikä on suurten tunteiden aikaa, sitä voi kutsua myös lapsen ensimmäiseksi uhmaiäksi. Tai tahtoiäksi - itsenäistymisharppaukseksi. Tämä on lapsen ensimmäisen ikävuoden suurin ja tärkein kehitysharppaus..."

Mielenkiintoista :) Tästäpä en ole ennen kuullutkaan! Oliko lehdessä mitään vinkkiä miten tähän "9kk uhmaan" pitäisi suhtautua?

Onneksi eksyin tälle keskustelu palstalle! Olen jo ollut ihan epätoivoinen, kun esikoiseni kitisee vain jatkuvasti. Ei viihdy lattialla,roikkuu lahkeessa vain ja haluaa syliin. Unet huonontuneet,niin yö- kuin päiväunetkin. Ei syö hyvin. Vaikuttaa todella tyytymättömältä,enkä meinaa saada kotihommia ollenkaan hoidetuksi kun toinen vain itkee ja kitisee vieressä. Lelut eivät myöskään kiinnosta ja kun käymme tapaamisissa muiden äitien ja vauvojen kanssa seurakunnalla ja perhekahvilassa niin viihtyy vain sylissäni tai kiinni jalkojeni juuressa. Ikää esikoisella 3vk:n päästä 1! Että voiko tämä olla edelleen sitä uhmaa ja vierastamista? Tilannetta jatkunut jo pari kuukautta.. Vie jo mehut eli hermot pikku hiljaa kun tuntuu ettei mikään riitä tai ole hyvä/hyvin :(

Hei, olkaa ihan helkkarin tyytyväisiä siitä, että tuon ikäinen lapsenne vaikuttaa tyytymättömältä, jos hänellä ei ole riittävästi aktiviteettia. Se on meinaan terveen lapsen merkki! :D

"kitinä on hyvä" meillä sitä kitinää on vaikka kokoaika järjestäis ohjelmaa :D Meillä leikitään, tanssitaan, maalataan, lauletaan, muovaillaan, ryömitään jnejnejne ja silti kitistään vähä väliä ja pitäis kokoajan olla äiti käden ulottuvilla! Eli rauhottuu vaan siihen aktiviteettiinkin hetkeksi..

Mutta nyt tämmöinen huomio miköä meillä helpottanut yö aikaa.. Kun ollaan oltu pihalla 4-5tuntia päivässä(nukkunu siitä ajasta max.2tuntia) niin yöt rauhottu, ei ole herännyt kun max. kerran sen 5-7 kerran sijasta! Vaatiihan se äitiltä paljon olla kokoaika keksimässä ohjelmaa ulkona mutta me ollaan kiikuttu paljon ja käyty puistoissa leikkimässä, käyty kattelee kaupungilla ihmisiä ja ihan omassa pihassa alustan päällä lapsi on saanu istua leikkimässä ja katsella kun teen pihahommia :) On siis ollu pihalla pallo tai joku muu lelu mukana ja oon lapsen antanu pyöriä maassakin kun on kunnon varustus päällä.. Ei tämäkään varmaan kaikilla auta mutta kannattaa kokeilla jos vaan on mahdollisuutta!!
Päivät on edelleen kitinää mutta saapahan nukkua yöt sentään rauhassa!

Täällä on kans 10kk tyttö vauva.. nukkuu 2 päivä unet.. joskus harvakseltaa 3 pienet.. Yleensä aamupäivästä ja iltapäivästä nukkuu päikkärit.. :)
Meillä aamusin herätään yleensä 6.30-7.30 ja sit nukkuu ensimmäiset päikkärit 10-12 väliin ja toiset sitten 14-16 väliin.. yleensä herätetään viimeistään klo 16.30 jos ei itse herää aikasemmin.. nukkumaan meno illalla on muuten hankalaa.. :) kerkee väsähtää iltaa mennenssä niin yleensä nukkumaan laitto on vaivatonta.. sen kun laittaa sänkyy toivottaa hyvät yöt ja kauniit unet ja on rakas.. ja pusu otalle/poskelle.. ja joskus laulan unilaulun http://www.youtube.com/watch?v=8O691H93BAw ..... ja sit hiippaillaa pois ja neiti saattaa hetken rupatella unilelulle ja sit laittaa nukkumaan.. joskus menee kitinän kanssa hetki .. harvoin tarvii kauaa nukutella.. joskus menny vähän reilu tunti ...
Meillä on neiti ollu helppo hoitoinen ... mutta 7 kk iässä neidille tehtiin pää leikkaus... (Liian aikaisten luiden luutumisen takia) sen jälkeen on ollutkin vähän toisenlaista.. ensimmäinen puolitoista kuukautta oli aika raskas aika.. ku tyttö ei osannu viel ryömiä eteenpäin.. eikä saanu pitää selällää missää taikka istumassa sillai että takaraivo olis painanu mihinkää.. neiti ei viihtynyt lattialla.. ja ainoa syli joka kelpasi oli äidin syli(eli minun) neiti paino 7kk iässä jo sen melkein 11 kg ja sitä ku päivästä toisee jatkuvasti kanteli.. niin alkoi kärsiä selkä pahasti.. pari kertaa lähti jalkakin alta ku tuli lihas pullistuma.. tai niin se lääkäri sanoi.. ainoa hoito olis ollu lepo vaa eipä sitä pystyny kauheena lepäilee.. nukkumaanlaitotki oli leikkauksen jälkeen pitkää hankalaa.. neidillle luultavasti jäi jonkinlainen rauma sairaala ajasta.. ja hommattiin tytölle sit kävely tuoli 3vk leikkauksen jälkee.. tykkäsi siinä olla ku oppi liikuskelee eteen ja taaksepäin.. :) helpoittui omakin oleminen.. :) Suosittelen... ja nyt kun olen äitiysloman jälkee aloittanut työt osa-aikaisena.. niin aamuvuorojen jälkee ilta on yleensä "neiti on kimpussa!" iltoja.. :) eli äitin huomio ja syli on varattu neidille.. hyvä että vessaan edes pääsee.. :) että tiedän miltä teistä tuntuu.. mutta sanon omalla kokemuksella että kärsivällisyyttä ja hermoja.. :)

Täällä kaikki aiheuttaa kitinää, huutoa ja itkua.. Syöminen (kieltäytyy välillä kokonaan ja paino menee - käyrillä, maito vaan jois), pukeminen, vaipan vaihto, hampaiden pesu (7 hammasta), välillä sylissä olo ja kun ei syliin pääse, äiti ei saa mennä vessaan, ei laittaa ruokaa, lattialla täytyisi istua seurana ja tuijotella vaan, näyttää leluja,katsella kirjoja, hyppyyttää ja hauskuuttaa tai kantaa.. mutta kun äiti ei nyt ison mahansa kanssa koko ajan jaksa!! Vaunuissa kiukuttaa, täytyis myös kantaa ulkona! Ulos pukeminen on yhtä huutoa vaikka kokeilen pukea sylissä, lattialla, antaa lelun käteen tms. Osaa ryömiä ja kontata, nousta tukea vasten ja ottaa askeleita, huuto alkaa kun ei alas osaa mennä (välillä osaa, nyt taas ei). Ihmettelen kuinka hyvin jaksoin koliikki itkut ja yöheräämiset, nyt en kestä kuunnella kiukuttelua?! Eroahdistus alkoi 8kk iässä, nyt ikää yli 10kk. Täytenä yllätyksenä tuli tämä tyytymätön lapsi verrattuna esikoiseen. Kuinka voi tarvita koko ajan sirkusta ympärilleen ja silti mikään ei ole hyvin. Kauhulla odotan uutta vauvaa, kuinka tämä 10kk tulee kestämään sen että joutuu äidin jakamaan. Onko kenelläkään ollut samanlaista vauvaa ja helpottiko iän myötä? Onko uhmaikä todella haastavaa tällaisten vauvojen kanssa? Ovat esikoisen kanssa kuin yö ja päivä.

Meillä nyt 8.5kk tyttövauva. Tätä ihmettä odotimme 6v. ennenkuin luomusti tulin raskaaksi. Olin kuullut että vauva-arki on raskasta, mutta en aavistnut, millaista se todellisuudessa olisi...

Tyttärellämme oli koliikkityyppistä itkuisuutta n. 1-4kk ikäisenä... Ei saatu varsinaista koliikki diagnoosia mutta oireet viittasivat vahvasti koliikkiin. Itkua oli eniten päivällä, aamusta iltaan. Ensimmäisen kuukauden aikana saattoi illalla herätä klo 22 ja nukahtaa vasta klo 01-02 uudellen...

Kun tyttäremme täytti 5kk, alkoi jumalaton huuto! Ei siis itkuisuutta, vaan huutoa. Huuto loppui kuin seinään kun vihdoin viimein oppi konttaamaan, oisko ollu jotain yli 7kk...

Noh... nyt 8kk iässä, huuto alkoi uudelleen. Kun pääsi konttaamaan, on ollut jumalattoman kova menemään, ei hetkeäkään ole paikoillaan, kitisee, huutaa, tekee pahojaan (räplää televisioo, johtoja, kaikkea kiellettyä). Hirvittävän rauhaton siis, ei pysy sekuntiakaan paikoillaan. Olen yrittänyt viettää aikaa lattialla, leikkiä, ei auta. Suuntaa tuolloin televisiolle päin...

Tyttäremme ollessa aivan pieni, huusi heti, kun mentiin kauppaan tai näki vieraita ihmisiä. Nyt taas tuntuu, että on päinvastoin. Tuntuu nauttivan kauppareissuista (paitsi autossa olosta) ja jos mennään kylä'än, niin on kuin eri tyttö! Hiljainen ja hymyileväinen. Vierastamisen aloitti n. 3kk iässä ja jatkuu edelleen. Ei tosin enää ihan niin voimakkaana, kuin alussa.

Olen jo itsekseni miettinyt, että mahtaako olla jotakin vauvojen ADHD:ta... Tämä' meidän yksilömme tuntuu juurikin sellaiselta. Koko ajan pitäisi tapahtua ja olla ohjelmaa, eikä sekään aina riitä... Olen jo jonkun viikon miettinyt erilaisiin kerhoihin osallistumista, jos tässä kaikessa on kyse siitä, että tyttäremme olisikin erittäin sosiaalinen persoona (toisinkuin minä)...

Tyttäreni ei siis tosiaan viihdy sylissä, ei hyppykiikussa, ei leikkimässä, koko ajan putäisi olla äxöniä... =)

Myös veljeni oli hyvin samanlainen vauvana jalapsena, kuin tyttäreni ja hänellähän olikin taipumusta ylivilkkauteen, muttei häntä lapsena ollessa milloinkaan laitettu mihinkään testeihin.

Että tällaista "ihanaa" vauva-arkea....

Meillä on 8 kk:n ikäinen tyttö, joka kävelee tukia myöten. Huuto alkaa heti, jos ei ole mitään mistä ottaa tukea. Hän ei haluaisi enää millään kontata, mutta itsenäistä kävelyä ei "pää vielä kestä".
Toissapäivänä tyttö telkkesi minut vessaan, kun tuli seisoskelemaan wc:n ovea vasten. Opinpahan sen, että pidän wc:n oven apposen auki, kun asioin. :D

siis ihan ekana silmään pistää että lapsi nukkuu aika vähän... Meidän 10kk nukkuu 19-07, aamulla 1/2h tirsat ja päivällä vielä klo 13-15.

tämän unimäärän olen ihan kirjallisuudesta tutkinut ikäiselleen sopivaksi. Hän ei jaksa aamulla valvoa yli 9 jos herää 7.

Kokeilimme eilen iltapäivällä kuntamme avoimessa päiväkodissa järjestettyä iltapäiväohjelmaa, jonka vetäjänä on MLL työntekijä/vapaaehtoinen. Eli klo 15-16.30 on vapaamuotoista ohjelmaa paikkakuntamme avoimessa pk:ssa. Tämä on tarkoitettu ensisijaisesti perheille, joidenka äiti/isä on kotona lasten kanssa ja jossa on alle 3v. lapsia.

Ryhmän vetäjä kertoi eilen, että on ollut tarvetta vapaamuotoiselle/ohjatulle iltapäivätoiminnalle ja sanoinkin hänelle, että on asiassa aivan oikeassa. Olen kavereiltani kuullut myös, että ne vanhemmat, joilla on kotonaan alle 3v. lapsia, ovat kaivanneet ohjelmaa iltapäiviin.

Tuon käynnin vaikutrus meidän tyttöön oli se, että ensinnäkin jo, kun menimme tuonne paikkaan, oli tyttäremme hyvin iloinen ja reipas (vaikka meinasikin tuskastua jo matkalla tuonne). Kun olimme olleet siellä hetken, uskaltautui tyttäreni hyvin nopeasti katselemaan leluja. Paikalla oli 2 lastakin mutta heidän touhut eivät olleet niin mielenkiintoisia kuin uudet lelut! =)

Myös viime yö meni ihan mukavasti, samoin eilis ilta meni hyvin, ilman kitinöitä. Jopa mieheni huomasi tyttäremme rauhallisuuden.

Eli ainakin itse ajattelin, että nyt voisi olla sopiva aika meidän perheessä, aloittaa joitakin tuollaisia kerhoja tai käydä tapahtumissa, missä on lapsia ja aikuisia.