Hovioikeus oli tuominnut syytetyn rangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Keskeinen todiste asiassa olivat pienen lapsen videoidut tutkimushaastattelut, jotka oli tehty ennen esitutkinnan aloittamista.
Muu syyksi lukemiseen johtanut todistelu oli lähinnä lasta hoitaneiden lääkäreiden todistajankertomuksia. (Immenkalvotkasvaatakaisin-lääkärikö?)
EIT ja KKO ovat päättäneet ettei videolle tallennettua lausumaa saanut käyttää todisteena!
Päätöksessään korkein oikeus totesi, että todisteet (lapsen tallennetut kertomukset) olivat peräisin ajalta ennen esitutkinnan aloittamista.
Momenitin vastaisesti syntynyttä tallennetta ei olisi alemmissa oikeusasteissa saanut käyttää todisteena.
Kuulostaako tutulta? Tämän perusteella voisi ennakoida KKOn päätöstä Auer&taxari keississäkin.
Keskeinen todiste asiassa olivat pienen lapsen videoidut tutkimushaastattelut, jotka oli tehty ennen esitutkinnan aloittamista.
Muu syyksi lukemiseen johtanut todistelu oli lähinnä lasta hoitaneiden lääkäreiden todistajankertomuksia. (Immenkalvotkasvaatakaisin-lääkärikö?)
EIT ja KKO ovat päättäneet ettei videolle tallennettua lausumaa saanut käyttää todisteena!
Päätöksessään korkein oikeus totesi, että todisteet (lapsen tallennetut kertomukset) olivat peräisin ajalta ennen esitutkinnan aloittamista.
Momenitin vastaisesti syntynyttä tallennetta ei olisi alemmissa oikeusasteissa saanut käyttää todisteena.
Kuulostaako tutulta? Tämän perusteella voisi ennakoida KKOn päätöstä Auer&taxari keississäkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Huomattavaa on ettei Korkein oikeus perustanut päätöstään mihinkään yksittäiseen kotimaiseen lainkohtaan, vaan yksinomaan EIS 6 artiklan 1 kohtaan!
Eli siis EU-laki määrää jo miten Suomen oikeuden tulee tuomita ja ottaa todisteet huomioon tai jättää huomioimatta!
Todisteen hyödyntämiskielto on poikkeus vapaan todisteiden harkinnan periaatteesta.
Suomen oikeudella on perinteisesti ollut täysi vapaus itse päättää mitä todisteita uskoo ja mitä ei. Eli oikeus on voinut tuomiossaan jättää kokonaan huomioimatta syytetyn todisteet ja perustaa tuomionsa pelkästään asianomistajan ja syyttäjän todistajiin ja todisteisiin!
Nyt EIT on tuonut tähän "vapaaseen harkintaan" poikkeuksen, siis ettei tuomarit enää voikkaan itse päättää mitä haluavat uskoa ja mitä ei, vaan tuomion on perustuttava valideihin todistesiin.
Tämä päätös tuo aivan uutta valoa mm. poliisin laittomin keinoin hankkimiin todisteisiin. (Kuten tässäkin tapauksessa poliisi oli suorittanut laittoman kotietsinnän!).
EU:lla ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella ei ole mitään tekemistä keskenään.
Onhan tuo tuttua ja johan se on oikeudenkäymiskaaressa jo mainittu näin: "11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on tallennettu videotallenteeseen tai siihen rinnastettavaan muuhun kuva- ja äänitallenteeseen, kertomusta saadaan kuitenkin käyttää tuomioistuimessa todisteena, jos syytetylle on varattu mahdollisuus esittää kuulusteltavalle kysymyksiä. Tällaisen henkilön kuulemisesta todistajana tai todistelutarkoituksessa säädetään 21 §:ssä. (16.5.2003/360)
Jos todistajaa ei voida kuulustella pääkäsittelyssä tai pääkäsittelyn ulkopuolella, tuomioistuin voi sallia, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu asiakirja tai lausuma voidaan ottaa oikeudenkäynnissä huomioon."
Mutta niitä videoituja kertomuksiahan joita tämä auerin ari veli on tehnyt, ei tuon tulkinnan mukaan voida esittää todisteina ja johan nuo sen tietää.
Tässä on lähinnä se ettei Anneli Auer ole pystynyt tai annettu esittää kysymyksiä niihin tai niiden esitutkinnan aikana tehtyihin videointeihin ja joita on nämä "poliisit" ja "asiantuntijat" tehneet.
Syylliseksi epäillyllä tai hänen avustajallaan on oikeus esitutkinnan aikana esittää asianomistajalle tai todistajalle tehdä kysymyksiä 39a§ mukaan jos tämä sitä pyytää.
Onkohan poliisi jokaiselle epäillylle esittänyt tämän asian, että on mahdollisuus tehdä kysymyksiä??
Mene ja tiedä.
"kertomusta saadaan kuitenkin käyttää tuomioistuimessa todisteena, jos syytetylle on varattu mahdollisuus esittää kuulusteltavalle kysymyksiä. "
Tarvitsee siis vain antaa syytetyn kysyä niin sitten kelpaa todisteeksi.
Ei saa, jollei vastaajalle ole annettu asianmukaista tilaisuutta tehdä lapselle OIKEAAN aikaan kysymyksiä.
Siis ei auta että JÄLKIKÄTEEN annetaan oikeus kysellä.
Huomiota on syytä kiinnittää nimenomaan EIT:n ratkaisuun, jossa korostetaan epäilyn/syytetyn/vastaajan mahdollisuutta kysymysten esittämismahdollisuuteen oikeaan aikaan ja riittävin esitiedoin.
Puute ei ollut korjattavissa enää edes esitutkinnan käynnisymishetkellä.
Tämänkin vuoksi hovioikeus oli menetellyt virheellisesti.
"Ei saa, jollei vastaajalle ole annettu asianmukaista tilaisuutta tehdä lapselle OIKEAAN aikaan kysymyksiä."
Missäs näin sanotaan?
"Huomiota on syytä kiinnittää nimenomaan EIT:n ratkaisuun"
Eipä voi kiinnittää huomiota kun tällaista EIT:n ratkaisua ei löydy.
"Puute ei ollut korjattavissa enää edes esitutkinnan käynnisymishetkellä."
Tämä on jo tosi hauska! Oikeuslaitoksen pitää siis antaa epäillylle tilaisuus kysymyksiin jo ennen esitutkintaa, siis ennen kuin on epäiltyäkään. Jee!!!
...ja lähde tälle keissille oli?
EIT