Mikä tekee kirjailijan?
En nyt tarkoita mitään julkisuushakuisia räpeltäjiä vaan oikeaa kirjailijaa.
Huomasin edellä, että Scara on ollut palstalla melkein kymmenen vuotta ja on edelleen samoissa lähtökuopissa.
Täällä on ollut henkilöitä, jotka ovat käyneet kaikki mahdolliset kurssit ja osasivat neuvoa joka asiassa, mutta itse eivät ole saaneet kirjaa aikaiseksi.
Mitä heiltä puuttuu?
Onko vika kustantajissa?
Kirjailijan ominaisuudet?
kyselevä Tuomas
87
1639
Vastaukset
- 2+45
Tarvitaan
- lahjakkuutta
- työtä.
Eli pitää olla itsekritiikkiä, jotta näkee tekstinsä virheet ja osaa ottaa palautetta vastaan.
Pitää lukea kirjoittamisen teoriaa.
Ehkä tärkeintä on, ettei kuvittele olevansa taiteilija, vaan suhtautuu kirjallisiin tuotoksiinsa kuin ne olisivat työtehtäviä.
Jonkin verran tarvitaan myös onnea, mutta tuttu kustannustoimittaja sanoi, että hyvä kirjoitus tulee heti esiin.
Ja eihän kaikista voi mitenkään tulla kirjailijoita, sitä voi pitää myös hyvänä harrastuksena. Ja unelmana. - scarabaeus
mistäs kyselevä Tuomas
minun
lähtökuoppani
tietävinään !!!!!!!!!!!!! ???????????????????
HAH !- nauskulainen
No eiköhän scaran lähtökuopat tarkoita tässä tapauksessa sitä fakta-ainesta joka kirjoitusten perusteella aukeaa.
Et ole julkaissut kustantamoilta, olet julkaissut omakustanteen.
Spekuloit kustantamojen kriteereitä yhä. Ilmeuisesti pyrit yhä pärjäämään jossakin kisassa ja julkaisemaan.
Tilanne on tältä osin sama kuin saapuessasi palstalle. Henkisesti olet voinut edetä sata kilometriä. - Esinahkakirjailija.
nauskulainen kirjoitti:
No eiköhän scaran lähtökuopat tarkoita tässä tapauksessa sitä fakta-ainesta joka kirjoitusten perusteella aukeaa.
Et ole julkaissut kustantamoilta, olet julkaissut omakustanteen.
Spekuloit kustantamojen kriteereitä yhä. Ilmeuisesti pyrit yhä pärjäämään jossakin kisassa ja julkaisemaan.
Tilanne on tältä osin sama kuin saapuessasi palstalle. Henkisesti olet voinut edetä sata kilometriä.Scara hah han on ruutuvihko tasolla yhä ja jää siihen loppu elämäkseen. Sekä tänne palstalle. Ei etene jos ei taaennukaan. Pohjalta on vaikea taaentua syvemmälle :D
- VM-N
Tärkeintä on olla hyvä kirjoittaja. Niin yksinkertaista se on, ja silti niin vaikeaa. Pitää osata kirjoittaa jotain, mitä ihmiset haluavat lukea, eikä tässä yleensä ole kyse genrestä, vaan juonesta ja kirjoitustyylistä. Jos on loistava juoni ja se on vielä hyvin kirjoitettu, niin hyvin menee. Usealta eri ihmiseltä kannattaa kysyä testilukua ja palautetta, sillä itse näkee tekstin täysin eri tavalla kun muut.
Kärsivällisyyttä tehdä töitä sen eteen, myös kirjoittamisen jälkeen. Lähettää tekstiä eteenpäin, ja jos se ei toimi, niin aloittaa alusta. Tuuria, aina ei vain löydy oikeaa ihmistä, joka lukee tekstin.
Määrä ei korvaa laatua. Olen kuullut monienkin kirjoittaneen useita käsikirjoituksia, joista yksikään ei ole mennyt läpi. Sitten on vain luettava tekstit ja etsittävä, missä on menty vikaan, sillä usein teksti on se tärkein tekijä.
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, taidetta vaan (; - kova lukija
Kirjailija on näkijä. Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hänen on oltava myös totuuden etsijä. Ilman näitä tulos on pinnallisempaa. Näkijällä tarkoitan sitä, että näkee asioiden ja ihmisten perimmäisiin sopukoihin ja pystyy tekemään huomioita puolueettomasti ja kiihkottomasti.
Kirjailijan on pystyttävä olemaan riippumaton muiden mielipiteistä ja kunnioittamaan omaa näkemystään ja itseään, rohkeutta täytyy olla paljastaa asioita ja omaa sisintääkin tinkimättä. Yksin viihtyminen on myös hyvä piirre, luovuus vaatii yksinoloa.- ldkjflsdkfjs
Upea vastaus, nimim. kova lukija. Tuon voisi vaikka tulostaa itselleen huoneentauluksi.
Hyvän kirjailijan pitää olla:
intohimoinen
analyyttinen
rohkea
jossain mielessä exhibitionisti
ahkera
älykäs
provokatiivinen
alkukantainen (teemat, tunteet, vaistot, seksuaalisuus) ja sivistynyt/kultivoitunut (vivahteet, käsitteet, merkitykset, yhteydet, totuus)
Ja Hyvässä kirjallisuudessa on:
kaunista sanan, lauseen ja tekstinmuotoilun käyttöä
kiinnostavaa ja mahdollisimman loppuun vietyä tematiikkaa/symboleja
pyrkimys kertoa kaikki oleellinen ja kiinnostava ja välttää turhaa
pyrkimys kaiken teoriaan tai yhtenäiseen kehykseen
eksoottisuutta
filosofisuutta
aistillisuutta
rituaalisuutta
estettisyyttä
psykologisuutta
monitasoisuutta
näkemystäorfeus87 kirjoitti:
Hyvän kirjailijan pitää olla:
intohimoinen
analyyttinen
rohkea
jossain mielessä exhibitionisti
ahkera
älykäs
provokatiivinen
alkukantainen (teemat, tunteet, vaistot, seksuaalisuus) ja sivistynyt/kultivoitunut (vivahteet, käsitteet, merkitykset, yhteydet, totuus)
Ja Hyvässä kirjallisuudessa on:
kaunista sanan, lauseen ja tekstinmuotoilun käyttöä
kiinnostavaa ja mahdollisimman loppuun vietyä tematiikkaa/symboleja
pyrkimys kertoa kaikki oleellinen ja kiinnostava ja välttää turhaa
pyrkimys kaiken teoriaan tai yhtenäiseen kehykseen
eksoottisuutta
filosofisuutta
aistillisuutta
rituaalisuutta
estettisyyttä
psykologisuutta
monitasoisuutta
näkemystälisään viellä taustatyöt eli tausta- tai viittaus/lainausmateriaalin eli tietää mistä puhuu
- JYVÄSJÄRVELLÄ
orfeus87 kirjoitti:
Hyvän kirjailijan pitää olla:
intohimoinen
analyyttinen
rohkea
jossain mielessä exhibitionisti
ahkera
älykäs
provokatiivinen
alkukantainen (teemat, tunteet, vaistot, seksuaalisuus) ja sivistynyt/kultivoitunut (vivahteet, käsitteet, merkitykset, yhteydet, totuus)
Ja Hyvässä kirjallisuudessa on:
kaunista sanan, lauseen ja tekstinmuotoilun käyttöä
kiinnostavaa ja mahdollisimman loppuun vietyä tematiikkaa/symboleja
pyrkimys kertoa kaikki oleellinen ja kiinnostava ja välttää turhaa
pyrkimys kaiken teoriaan tai yhtenäiseen kehykseen
eksoottisuutta
filosofisuutta
aistillisuutta
rituaalisuutta
estettisyyttä
psykologisuutta
monitasoisuutta
näkemystäOlisiko SOFI OKSANEN yksi TULENKANTAJA. Jotakin suurta ajassa kuitenkin.
- voivoivoivoiv
JYVÄSJÄRVELLÄ kirjoitti:
Olisiko SOFI OKSANEN yksi TULENKANTAJA. Jotakin suurta ajassa kuitenkin.
kiitos!
ny meni maku tässäkin aiheesta.
V jotakin suurta, he he!
kiitos trolliprovo - Missä viisastenki
Kyllä.toi pitää aika pitkälle paikkansa.Pitää olla jokseenkin vaatimaton ja panna itsensä tosiaan likoon sen luulisi olevan vaikeaa ja mietityttää miten ihmiset ottaa kirjan vastaan ja myyköön se hyvin vai millä saa toimeentulo.Pakko kirjoittaa tolle (rouva)ABC:lle mitä oon mieltä.
- Bulperi
Minustakin tämä oli hyvä vastaus, oikein huokaisin, että näin romanttista kirjailijakuvaa nykyään harvoin näkee missään. On kiva ajatella, että kirjailija on näkijä. Tosin nykyään kyllä tuntuu, että tekstiä tuottava business-henkinen kone on suositumpaa kuin näkijä.
- kyselevä Tuomas
Mielestäni nimimerkki, kova lukija vastasi hyvin.
Kiitos!- kyselevä Tuomas
Asian hauduttua mielessä, minä näen, että nimimerkki kova lukija voisi olla vaikka Sohvi, niin hieno oli määritelmä.
- 1 testasi 2
Kielellinen nerokkuus ja omaleimaisuus aiheen varioinnissa.
- ABC?
Vastausten perusteella on siis erilaisia kirjan julkaisseita:
a) "Kielellinen nerokkuus ja omaleimaisuus aiheen varioinnissa"
b) "Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hänen on oltava myös totuuden etsijä"
c) "julkisuushakuisia räpeltäjiä"
b-tyypille julkaisukynnys voi nousta liian korkeaksi, koska kustantaja ei ehkä ymmärrä tekstin arvoa, jos edes sisältöä ....... jos edes lukee kokonaan loppuun, missä se viisasten kivi on piilossa :-)
Helpoiten kustantajan haaviin tarttuvat a ja c, koska ne on niin helppo havaita ja löytää :) - ldskfjlsdkjfkl
ABC? kirjoitti:
Vastausten perusteella on siis erilaisia kirjan julkaisseita:
a) "Kielellinen nerokkuus ja omaleimaisuus aiheen varioinnissa"
b) "Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hänen on oltava myös totuuden etsijä"
c) "julkisuushakuisia räpeltäjiä"
b-tyypille julkaisukynnys voi nousta liian korkeaksi, koska kustantaja ei ehkä ymmärrä tekstin arvoa, jos edes sisältöä ....... jos edes lukee kokonaan loppuun, missä se viisasten kivi on piilossa :-)
Helpoiten kustantajan haaviin tarttuvat a ja c, koska ne on niin helppo havaita ja löytää :)Ei b)-kohta tarkoita mitään epäselkotaidetta. Se tarkoittaa vain, että on kykenevä analysoimaan ja ruotimaan syvällisesti esimerkiksi ihmisten välisiä suhteita, joilloin myös pystyy kirjoittamaan niiistä. Oli kyse sitten kioskiviihteestä tai tositaiteesta.
- ABCD?
ldskfjlsdkjfkl kirjoitti:
Ei b)-kohta tarkoita mitään epäselkotaidetta. Se tarkoittaa vain, että on kykenevä analysoimaan ja ruotimaan syvällisesti esimerkiksi ihmisten välisiä suhteita, joilloin myös pystyy kirjoittamaan niiistä. Oli kyse sitten kioskiviihteestä tai tositaiteesta.
Juuri niin sen ymmärsinkin, mutta jos sellaista tekstiä tulee vastaan, niin ymmärtääkö lukija tai kustantaja. Tietenkin tekstin pitäisi olla ymmärrettävää, mutta jos ensimmäinen versio on liian vaikeatajuista tai monimutkaista, niin tulos voi olla hylkäyspäätös ilman kannustaviatai korjaavia kommentteja jolloin kirjoittelu jää siihen.
Luulen että b-tyypeillä riski näkymättömänä pysymiseen suurempi kuin a ja c. - lkdsjflskdfj
ABCD? kirjoitti:
Juuri niin sen ymmärsinkin, mutta jos sellaista tekstiä tulee vastaan, niin ymmärtääkö lukija tai kustantaja. Tietenkin tekstin pitäisi olla ymmärrettävää, mutta jos ensimmäinen versio on liian vaikeatajuista tai monimutkaista, niin tulos voi olla hylkäyspäätös ilman kannustaviatai korjaavia kommentteja jolloin kirjoittelu jää siihen.
Luulen että b-tyypeillä riski näkymättömänä pysymiseen suurempi kuin a ja c.Minähän justiin sanoin, että kyse ei ole mistään epäselkotaiteesta, vaan ihan tavallisesta tekstistä. B-tyypit nimenomaan ovat niitä, joiden kirjoja julkaistaan.
- ABCDE?
lkdsjflskdfj kirjoitti:
Minähän justiin sanoin, että kyse ei ole mistään epäselkotaiteesta, vaan ihan tavallisesta tekstistä. B-tyypit nimenomaan ovat niitä, joiden kirjoja julkaistaan.
ja minä justiin sanoin että ensimmäinen versio voi olla vaikeatajuinen...
kai on muutakin vaikeaselkoista tekstiä kuin "epäselkotaide"?
Mun mielestä "epäselkotaide" on jotain muuta kuin vaikkapa tietokirjat tai tietokirjoja sivuavat kaunokirjat esim norjalainen Sofian maailma.
Epäselkotaide ... kuulostaa epäselvyyksien muodostamalta sotkulta, jota saattaisi olla vaikka joku huumemaailmaan sekoittuva ihmissuhdedraama, jonka joka toinen luku kuvaa LSD-matkaa Saturnukseen?
Mutta vaikeaselkoinen teksti voi olla täysin loogista ja selvää, jos vain jaksaa keskittyä. Ja keskittyminen riippuu usein motivaatiosta, jne. - lkdfjlksdfjd
ABCDE? kirjoitti:
ja minä justiin sanoin että ensimmäinen versio voi olla vaikeatajuinen...
kai on muutakin vaikeaselkoista tekstiä kuin "epäselkotaide"?
Mun mielestä "epäselkotaide" on jotain muuta kuin vaikkapa tietokirjat tai tietokirjoja sivuavat kaunokirjat esim norjalainen Sofian maailma.
Epäselkotaide ... kuulostaa epäselvyyksien muodostamalta sotkulta, jota saattaisi olla vaikka joku huumemaailmaan sekoittuva ihmissuhdedraama, jonka joka toinen luku kuvaa LSD-matkaa Saturnukseen?
Mutta vaikeaselkoinen teksti voi olla täysin loogista ja selvää, jos vain jaksaa keskittyä. Ja keskittyminen riippuu usein motivaatiosta, jne.Voi helavatu. MINULLA taitaa loppua ymmärrys sinun kanssa :D
Kuka sanoo, että sen ensimmäisen version pitää olla vaikeaselkoinen???
Vaikka kirjailija ymmärtäisi syvällisesti ihmistä ja elämää, ei se tarkoita, että hänen tarttee siitä vaikeasti kirjoittaa. Ei ymmärtäminen tarkoita siis, että automaattisesti kirjoittaa kaiken mitä ymmärtää ja mahdottoman monimutkaisesti.
Auttakee, ihmiset, selittäkää te tämä paremmin. - 17+6
lkdfjlksdfjd kirjoitti:
Voi helavatu. MINULLA taitaa loppua ymmärrys sinun kanssa :D
Kuka sanoo, että sen ensimmäisen version pitää olla vaikeaselkoinen???
Vaikka kirjailija ymmärtäisi syvällisesti ihmistä ja elämää, ei se tarkoita, että hänen tarttee siitä vaikeasti kirjoittaa. Ei ymmärtäminen tarkoita siis, että automaattisesti kirjoittaa kaiken mitä ymmärtää ja mahdottoman monimutkaisesti.
Auttakee, ihmiset, selittäkää te tämä paremmin.Vaikeaselkoinen teksti = huonosti kirjoitettu. Kustantaja ei arvioi kirjoittajan syvällisyyttä tai muitakaan ominaisuuksia, vaan tekstin tasoa, eikä kustantajalla ole mahdollisuuksia opettaa ketään kirjoittamaan selkeämmin. Jos tekstistä sanotaan, että se on vaikeaselkoinen, se on sitä kauttaaltaan, ja opeteltavaa on paljon. Syvällisyys tarkoittaa jokaiselle lukijalle eri asioita eli se on suhteellista.
- ldkfjlskds
17+6 kirjoitti:
Vaikeaselkoinen teksti = huonosti kirjoitettu. Kustantaja ei arvioi kirjoittajan syvällisyyttä tai muitakaan ominaisuuksia, vaan tekstin tasoa, eikä kustantajalla ole mahdollisuuksia opettaa ketään kirjoittamaan selkeämmin. Jos tekstistä sanotaan, että se on vaikeaselkoinen, se on sitä kauttaaltaan, ja opeteltavaa on paljon. Syvällisyys tarkoittaa jokaiselle lukijalle eri asioita eli se on suhteellista.
Sinä jostakin tempaisit mukaan tuon vaikeaselkoisuuden, etkä päästä siitä irti. Kyse oli kirjailijan ymmärryksestä elämää kohtaan, eikä se automaattisesti johda vaikeaselkoiseen tekstiin, kuten olen jo viistoista kertaa sanonut.
Nostan käteni :D - ABCDE?
ldkfjlskds kirjoitti:
Sinä jostakin tempaisit mukaan tuon vaikeaselkoisuuden, etkä päästä siitä irti. Kyse oli kirjailijan ymmärryksestä elämää kohtaan, eikä se automaattisesti johda vaikeaselkoiseen tekstiin, kuten olen jo viistoista kertaa sanonut.
Nostan käteni :DPuhelit juuri kolmannen pyörän kanssa ...
kova lukija kirjoitti "Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hänen on oltava myös totuuden etsijä"
ja siksi minä kirjoitin "kustantaja ei ehkä ymmärrä tekstin arvoa, jos edes sisältöä ....... jos edes lukee kokonaan loppuun"
Sitten käytin sanaa "vaikeatajuinen", koska jos kirjoittaja näkee yhteyksiä, joita muut ei helposti näe ja haluaa kirjoittaa siitä kirjan ILMAN TURHIA SELITTELYJÄ, niin kuinka se onnistuu? Helpostiko?
Onko se helppoa heti ensi kerralla tehdä kirja, jossa on muille näkymättömiä asioiden yhteyksiä ja niitä ei kuitenkaan tarjottimella tarjota lukijalle?
Mun veikkaus on että 1. versio ei välttämättä ole helppolukuinen tai sellainen, että lukija oivaltaa sen piilossa olevan totuuden - ei ainakaan jos ei viitsi lukea loppuun asti. Ja loppuun asti ei kai kustantamossa lueta, jos ei ensimmäiset viisi sivua ole iskevää tekstiä.
Ehkä liioittelin sanalla "vaikeatajuinen" mutta kun sinä käytit sanaa "epäselkotaide" ja ymmärsin sen tietyllä tavalla, liian taiteellisella, epäloogisella tavalla eteneväksi jutuksi niin vastapainoksi vetäisin tekstin tietokirjojen suuntaan, missä teksti voi olla vaikeatajuista. - 19+5
ABCDE? kirjoitti:
Puhelit juuri kolmannen pyörän kanssa ...
kova lukija kirjoitti "Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hänen on oltava myös totuuden etsijä"
ja siksi minä kirjoitin "kustantaja ei ehkä ymmärrä tekstin arvoa, jos edes sisältöä ....... jos edes lukee kokonaan loppuun"
Sitten käytin sanaa "vaikeatajuinen", koska jos kirjoittaja näkee yhteyksiä, joita muut ei helposti näe ja haluaa kirjoittaa siitä kirjan ILMAN TURHIA SELITTELYJÄ, niin kuinka se onnistuu? Helpostiko?
Onko se helppoa heti ensi kerralla tehdä kirja, jossa on muille näkymättömiä asioiden yhteyksiä ja niitä ei kuitenkaan tarjottimella tarjota lukijalle?
Mun veikkaus on että 1. versio ei välttämättä ole helppolukuinen tai sellainen, että lukija oivaltaa sen piilossa olevan totuuden - ei ainakaan jos ei viitsi lukea loppuun asti. Ja loppuun asti ei kai kustantamossa lueta, jos ei ensimmäiset viisi sivua ole iskevää tekstiä.
Ehkä liioittelin sanalla "vaikeatajuinen" mutta kun sinä käytit sanaa "epäselkotaide" ja ymmärsin sen tietyllä tavalla, liian taiteellisella, epäloogisella tavalla eteneväksi jutuksi niin vastapainoksi vetäisin tekstin tietokirjojen suuntaan, missä teksti voi olla vaikeatajuista.Yhteyksien löytäminen ei vielä tarkoita sitä, että näiden yhteyksien ymmärtäminen olisi muiden kuin kirjailijan ulottumattomissa. Luovuuteen kuuluu yllättävien yhdistelmien tekeminen. Kirjailijan taidosta on sitten kiinni, osaako hän esittää nämä yhteydet tekstin tasolla niin luontevina ja ymmärrettävinä, että satunnainen lukijakin herää ne huomaamaan ja tajuamaan.
Jonkin yllättävän yhteyden löytäminen ei siis merkitse sitä, että yhteys olisi vaikeatajuinen. Voi vain olla kyse siitä, ettei ko. kahta (tai useampaa) asiaa ole ennen huomattu yhdistää toisiinsa. - Kateelline kivestä
ABC? kirjoitti:
Vastausten perusteella on siis erilaisia kirjan julkaisseita:
a) "Kielellinen nerokkuus ja omaleimaisuus aiheen varioinnissa"
b) "Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hänen on oltava myös totuuden etsijä"
c) "julkisuushakuisia räpeltäjiä"
b-tyypille julkaisukynnys voi nousta liian korkeaksi, koska kustantaja ei ehkä ymmärrä tekstin arvoa, jos edes sisältöä ....... jos edes lukee kokonaan loppuun, missä se viisasten kivi on piilossa :-)
Helpoiten kustantajan haaviin tarttuvat a ja c, koska ne on niin helppo havaita ja löytää :)Rouva ABC taidat olla niin nokkela B luokan kirjoittaja,että kirjoja on vaikea myydä/lukea koska muut ei niin taidokasta tekstiä heti ymmärrä.tämä viisastenkivi jota hallitset on varmaan antanut näkemyksen asioihin joita ei tavallinen ihminen havaitse.voisit ottaa sen mukaan ja kertoa meille kaikille miksi kustantaja ja muut eivät ymmärrä tekstiesi arvoa.itse luulen,että muut ovat vain niin sivistymättömiä sinuun verrattuna.rouva kirjailija.ethän sinä vain(tai te)voi olla väärässä.mielestäni myyvä taide on ok,mutta verorahoilla sitä ei pidä kustantaa aikuisten piiri askartelua.sä taidat ajatella,että ainut oikea taiteen muoto on kun saa valtionapurat.on se niin väärin.jos joku on huono leipuri,niin ei sekään saa siitä apurahaa vaan potkut leipomosta.ps.piilota se kivi ettei valkotakkiset vie;)
- scarabaeus
Kateelline kivestä kirjoitti:
Rouva ABC taidat olla niin nokkela B luokan kirjoittaja,että kirjoja on vaikea myydä/lukea koska muut ei niin taidokasta tekstiä heti ymmärrä.tämä viisastenkivi jota hallitset on varmaan antanut näkemyksen asioihin joita ei tavallinen ihminen havaitse.voisit ottaa sen mukaan ja kertoa meille kaikille miksi kustantaja ja muut eivät ymmärrä tekstiesi arvoa.itse luulen,että muut ovat vain niin sivistymättömiä sinuun verrattuna.rouva kirjailija.ethän sinä vain(tai te)voi olla väärässä.mielestäni myyvä taide on ok,mutta verorahoilla sitä ei pidä kustantaa aikuisten piiri askartelua.sä taidat ajatella,että ainut oikea taiteen muoto on kun saa valtionapurat.on se niin väärin.jos joku on huono leipuri,niin ei sekään saa siitä apurahaa vaan potkut leipomosta.ps.piilota se kivi ettei valkotakkiset vie;)
hihihhh ! hyvä soppa,
arrogantti eli ei
tämä Nalle
kun vispasi vähän ja
heti
kalikat kalahti !
Hauskaa !
Taide just ON !
- Jonain päivänä
Haaveilemalla ja kursseja käymällä. Baareissa kaljaa juoden ja kehumalla olevansa kirjailija. Odottamalla sitä suurta ideaa ja inspiraatiota bestselleriin, jonka sitten joskus aiot kirjoittaa. Mitäänhän et ole vielä kirjoittanut koska huonoa kirjaa ei kannata kirjoittaa. Kirjoittamalla huonon tai keskinkertaisen kirjan pilaisit vain maineesi ja mahdollisuutesi saada bestsellerisi julkaistuksi. Kirjahyllystäsi löytyy kaikkien esikuviesi teokset jotka sitten joskus kirjoitat suohon. Niin, sinä olet kirjailija, kirjasi ovat vain vielä mielessäsi ja mielesi neitseellinen kangas jolle raapustat suuren mestariteoksen. Jonain päivänä!
- kova lukija
Tietysti kirjoittamistapoja on niin monta kuin kirjailijaakin. Tässä vain omakohtaisesti toin esiin mieltymystäni tietynlaiseen kirjoittamiseen, joka ei sulje pois muita tapoja. Itsellä on melko suppea kirjallisuuden tuntemus eikä alan koulutusta, paitsi kurssimuotoista.
Esimerkkinä korkealle yltäneestä kirjailijasta on edesmennyt kirjailija Erno Paasilinna, joka on ollut itselle kuin peruskallio, teksti on selkeydessään ymmärrettävää kelle vain, mutta joka lause kertoo jotain, siinä ei ole mitään turhaa ja ylimääräistä.
Kirjallisuus on vain kuin ääretön ja pohjaton aarrearkku, aina löytyy lisää.
Kannatan että jokainen joka haluaa ja kykenee, kirjoittakoon, aina löytyy sanottavaa ja lukijoita. - kova lukija
Lisäys.
Kirjoittamani asiat kirjailijan olemuksesta olen omaksunut lukemistani kirjoista ja käymistäni kursseista. - 7+7+7
Kirjailijan ammattitauti on itsekeskeisyys.
Se on kuitenkin välttämätöntä, koska kirjailijan täytyy viettää niin tuhottomasti aikaa itsensä ja omien ajatustensa kanssa voidakseen kirjoittaa. Täytyy viihtyä itsensä kanssa.
Kirjailijan täytyy olla helvetin omaehtoinen.
Minäkään en koskaan lakkaa puhumasta itsestäni ja mielipiteistäni, kun olen muiden seurassa. Itsekäs ja itsekeskeinen, kyllä. Kirjailija, ei vielä.- kdjflksdf
No itsestään puhumisen piirre voi mennä iän myötä ohi :)
Voi sitä vähän harjoitellakin; olla toisinaan hiljaa ja antaa toisten puhua ja keskittyä kuuntelemaan, tehdä kysymyksiä.
Oikeassa olet ajan viettämisestä ja viihtymisestä itsensä kanssa, ja omaehtoisuudesta.
Kirjailijan listaan voisi vielä lisätä jonkinmoisen ahkeruuden, tai ainakin kyvyn pakottaa itsensä tekemään töitä joka päivä, tai ainakin rutiininomaisesti niin usein kuin mahdollista (vapaa-aikaa unohtamatta!), ja silloinkin, kun pitää tehdä töitä vaikkei oikein taho. - julkaisu 2014
ei kirjailijan tarvitse puhua itsestään muiden seurassa.
Riittää kun ajattelee itse ja kirjoittaa, on tosiaan omaehtoinen.
Ehkäpä nimenomaan em.syistä kirjailija voi olla varsin vaiti omista asioistaan. Mitä niitä muilla testaamaan?
kaikenluonteisia löytyy kirjailijoistakin, kuten kirjoituksistakin kaikkia tasoja ja genrejä. Jos olet oikeasti hyvä kirjailija ja kohtuullinen ajattelija, itsestä puhuminen varmaan katoaa vanhemmiten :)
Tai sitten olet vaan sietämätön kirjailija, niitäkin maailmaan mahtuu.
Itseä voi jalostaa - ja taidetta. - 19+13
Mitä itselle olen luovuudentutkimukseen perehtynyt, niin itse asiassa luovat henkilöt ovat pikemminkin ristiriitaisia: itsekeskeisyys ja nöyryys vuorottelevat.
Toisaalta itsevarmuutta - ja tiettyä itsekeskeisyyttäkin - vaaditaan siihen, että kirjailija (tai kuka tahansa taiteilija) kykenee tuottamaan mitään uutta. Toisaalta pitkäjänteinen työskentely vaatii nöyryyttä, jotta työssä voisi kehittyä. Kaiken lisäksi luovilla henkilöillä tuntuu olevan kyky myös jossain määrin irrottaa itsensä työstään ja tarkastella tuotettaan ikään kuin "ulkopuolisen" silmin. Toki tämä objektiivisuuskin on silti subjektiivista, mutta kertoo silti siitä, että tuote tulee loppujen lopuksi ennen egoa.
Omaehtoisuudesta olen silti yhtä mieltä. Yksin täytyy viihtyä - ja paljon.
(Netistä löytyy tarvittaessa tutkimuksia luovuudesta, mikäli aihe kiinnostaa enemmänkin.)
- asiaton viesti
Jollakin voi olla vaikka liikaa ongelmia elämässään eikä sen vuoksi ehdi/jaksa kirjoittaa. Ei se pelkästä lahjakkuuden puutteesta voi johtua, koska eivät kaikki "oikeat" kirjailijatkaan ole kovin lahjakkaita eivätkä kaikki julkaistut kirjat hyviä.
- hyvä nimi
Mistä scaran kirjan voi ostaa? Tarkoitan tätä Juokse, pupu, juokse.
- scarabaeus
nettikaupasta Opus Liberum
googlaa juokse pupu juokse
niin ponnahtaa kirjankansi ja esittelyteksti,
ja
runokirjan luettuasi laita sitten vaikka tuonne Kirja-arvostelut saitille tervehdyksesi,
joohan.
Kivaa !
- hymm?
No enpä ole koskaan tällä palstalla aiemmin kirjoittanut, mutta kun etusivulta oikein johdatellaan tänne, niin pakkohan sitä on vaatimaton nimetön kommenttini sanoa tuollaiseenkin aiheeseen, mistä en mitään tiedä.
Mä varmaan jos kirjoittaisin kirjan, en kävisi mitään kirjoittajakursseja. Olen kyllä haaveillut kaunokirjallisen teoksen kirjoittamisesta minäkin lähinnä koko ikäni ja joskus minä sen vielä kirjoitan! Mutta kirjoittajakursseja en kävisi alle ensimmäistäkään. Luulen, että niissä on vähän sama kuin vaikka äikän yo-kokeissa, eli että monta kertaa tietoinen kirjoitusopetus voi tehdä kielestä puisevampaa, kuin se olisi jos se olisi luonnollista ja eri asia toki, jos kirjoitetaan formaalia tekstiä missä kielioppisäännöt on keskeisin arvioinnin määre, mutta jos vaikka Millerit ja Irvingit ja Woolfit olisi kirjoittaneet kirjoituskurssioppien perusteella, en usko että niiden teokset olisi olleet sitä mitä ne ovat, eli Suurta Taidetta.
Uskon, että perushyvä kirjoitaja pärjää ilman kirjoittajakurssejakin, jos aikoo kirjoittaa romaanin. Eri kysymys tietysti se, että kustannusalalla varmaankin usein money ja nimi talks, eli on aivan varmaa, että monet keskiverrrotkin pääsevät julkaisemaan, vaikka niiden teokset olisi lähes täyttä tuubaa, mutta se vaan on niin. Luulen, että jos haluaisi kirjoittaa työkseen, pitäisi olla vielä vähän parempi, kuin yhdeksän kymmenestä.:)
Itse en ole vielä uskaltautunut kirjoittamaan mitään, mutta kaunokirjallisen romaani kirjoittaminen on ollut haaveeni 10-vuotiaasta asti; oikeastaan ainoa haaveeni. Toiset haluaa naimisiin ja lapsia ja minun suurin unelmani on kirjoittaa joskus kirja. Saanhan minä unelmoida. Tosta aloituksesta en kyllä ymmärrä mitään ja koen vastenmielisenä nimimerkkien mainitsemisen nimettömissä teksteissä.- lkdjfdlskjf
Kirjoituskurssit ovat kestopuheenaihe täällä, ja yleensä niitä kritisoivat ne, jotka eivät ole laadukkaita kursseja käyneet, eli eivät edes tiedä mitä niillä käsitellään ja mitä kritisoivat. En ala luennoida sisällöistä. Jos olet palstalla uusi, niin erinomaisesti tervetuloa, mutta pengo aluksi vanhoja ketjuja, jos jaksat.
Mitä kirjoituskursseihin tulee, opit varmaan aikanaan koulussa soittamaan auttavasti nokkahuilua, kuten me kaikki, mutta se koulutus ei tainnut tehdä sinusta konsertoivaa nokkahuilusolistia? - hymm?
lkdjfdlskjf kirjoitti:
Kirjoituskurssit ovat kestopuheenaihe täällä, ja yleensä niitä kritisoivat ne, jotka eivät ole laadukkaita kursseja käyneet, eli eivät edes tiedä mitä niillä käsitellään ja mitä kritisoivat. En ala luennoida sisällöistä. Jos olet palstalla uusi, niin erinomaisesti tervetuloa, mutta pengo aluksi vanhoja ketjuja, jos jaksat.
Mitä kirjoituskursseihin tulee, opit varmaan aikanaan koulussa soittamaan auttavasti nokkahuilua, kuten me kaikki, mutta se koulutus ei tainnut tehdä sinusta konsertoivaa nokkahuilusolistia?En käsitä, että miksi tarvitsee olla omahyväisenä, kun en sanonut olevani mikään kirjailija, vaan kerroin lähinnä, etten ole vielä koskaan uskaltautunut kirjoittamaan mitään, enkä ole koskaan mitään kirjoittanut, mutta että kirjan
( kaunokirjallisen) kirjoittaminen on ollut lähes ainoa unelma, mikä minulla on ollut lapsesta asti - ja kyllä, olen "uusi" kirjoittaja palstalla, mitä sitten uudella tarkoitetaankaan ja minun käsitykseni mukaan sitä, että ei ole tavannut kirjoitella palstalla.
En minä kirjoituskursseja teilaa ja varmasti niissä on laadukkaitakin; etenkin jos on riittävän kiinnostavat ja luovat opettajat, mutta uskon, että riittävän hyvä kirjoittaja pystyy kirjoittamaan vaikka romaanin ihan kylmiltäänkin ja täysin ilman kursseja. Nokkahuilua en muuten osaa soittaa: en kouluaikoinani yleensä koskenut koulun nokkahuiluihin, koska niissä oli yleensä edellisten räkä roikkumassa.;)
Minä olen muuten joskus joutunut tekemään kirjallisuuskritiikkejäkin ja vitsit se oli kiusallista: en tosin työkseni enkä palkallisena ( eli en ole kirjallisuuskriitikko) ja voin kertoa, että se on kirjailijoiden onni, ettei niitä varmaan missään julkaistu, koska oikeasti matti- ja maija meikäläisissä on niinkin surkeita kirjoittajia, että voi vain ihmetellä, että millaiset "kylätoimikunnat" antaa jopa apurahoja siihen, että tyypit jotka kaikki eivät osaa edes lausetta aloittaa isolla kirjaimella, tekevät "kirjallisuustaidetta", mistä niille vielä joku maksaakin. Yleensä sellaisissa tapauksissa merkitsee kirjoittajan nimi, eikä taiteellinen lahjakkuus, eli jos olet jonkun porhon kumminkaima, niin pitäähän sitä nyt päästä kirjoittamaan kirja kun se on "kivaa", oli lahjoja tai ei ollenkaan...
Suomalaisessa nykykirjallisuudessa mua ärsyttää ennen kaikkea typerä ja pinnallinen sensaatiohakuisuus. Yleensä on ihan varma, että sellainen teos julkaistaan, jonka nimessä on esimerkiksi sana "huora" tai "seksi" tai sitä rataa, tai jos teos käsittelee jotakin uikuttamista postmodernissa maailmassa trendipelleillen keski- ja yläluokan malliin... - susionihmiselle
hymm? kirjoitti:
En käsitä, että miksi tarvitsee olla omahyväisenä, kun en sanonut olevani mikään kirjailija, vaan kerroin lähinnä, etten ole vielä koskaan uskaltautunut kirjoittamaan mitään, enkä ole koskaan mitään kirjoittanut, mutta että kirjan
( kaunokirjallisen) kirjoittaminen on ollut lähes ainoa unelma, mikä minulla on ollut lapsesta asti - ja kyllä, olen "uusi" kirjoittaja palstalla, mitä sitten uudella tarkoitetaankaan ja minun käsitykseni mukaan sitä, että ei ole tavannut kirjoitella palstalla.
En minä kirjoituskursseja teilaa ja varmasti niissä on laadukkaitakin; etenkin jos on riittävän kiinnostavat ja luovat opettajat, mutta uskon, että riittävän hyvä kirjoittaja pystyy kirjoittamaan vaikka romaanin ihan kylmiltäänkin ja täysin ilman kursseja. Nokkahuilua en muuten osaa soittaa: en kouluaikoinani yleensä koskenut koulun nokkahuiluihin, koska niissä oli yleensä edellisten räkä roikkumassa.;)
Minä olen muuten joskus joutunut tekemään kirjallisuuskritiikkejäkin ja vitsit se oli kiusallista: en tosin työkseni enkä palkallisena ( eli en ole kirjallisuuskriitikko) ja voin kertoa, että se on kirjailijoiden onni, ettei niitä varmaan missään julkaistu, koska oikeasti matti- ja maija meikäläisissä on niinkin surkeita kirjoittajia, että voi vain ihmetellä, että millaiset "kylätoimikunnat" antaa jopa apurahoja siihen, että tyypit jotka kaikki eivät osaa edes lausetta aloittaa isolla kirjaimella, tekevät "kirjallisuustaidetta", mistä niille vielä joku maksaakin. Yleensä sellaisissa tapauksissa merkitsee kirjoittajan nimi, eikä taiteellinen lahjakkuus, eli jos olet jonkun porhon kumminkaima, niin pitäähän sitä nyt päästä kirjoittamaan kirja kun se on "kivaa", oli lahjoja tai ei ollenkaan...
Suomalaisessa nykykirjallisuudessa mua ärsyttää ennen kaikkea typerä ja pinnallinen sensaatiohakuisuus. Yleensä on ihan varma, että sellainen teos julkaistaan, jonka nimessä on esimerkiksi sana "huora" tai "seksi" tai sitä rataa, tai jos teos käsittelee jotakin uikuttamista postmodernissa maailmassa trendipelleillen keski- ja yläluokan malliin...> jonka nimessä on esimerkiksi sana "huora" tai "seksi" tai sitä rataa,
kuinkas sattuikin :)
Jokunen ilta sitten tuli TV2:ssa susi-ilta ja siellä oli asiantuntemustaan jakamassa Laura G. Voi että ... .... .. .. .. . . .. . . . .. ..
Ehkä L sopii noihin ylempänä oleviin a b c laatikoihin.
' - 6+2
hymm? kirjoitti:
En käsitä, että miksi tarvitsee olla omahyväisenä, kun en sanonut olevani mikään kirjailija, vaan kerroin lähinnä, etten ole vielä koskaan uskaltautunut kirjoittamaan mitään, enkä ole koskaan mitään kirjoittanut, mutta että kirjan
( kaunokirjallisen) kirjoittaminen on ollut lähes ainoa unelma, mikä minulla on ollut lapsesta asti - ja kyllä, olen "uusi" kirjoittaja palstalla, mitä sitten uudella tarkoitetaankaan ja minun käsitykseni mukaan sitä, että ei ole tavannut kirjoitella palstalla.
En minä kirjoituskursseja teilaa ja varmasti niissä on laadukkaitakin; etenkin jos on riittävän kiinnostavat ja luovat opettajat, mutta uskon, että riittävän hyvä kirjoittaja pystyy kirjoittamaan vaikka romaanin ihan kylmiltäänkin ja täysin ilman kursseja. Nokkahuilua en muuten osaa soittaa: en kouluaikoinani yleensä koskenut koulun nokkahuiluihin, koska niissä oli yleensä edellisten räkä roikkumassa.;)
Minä olen muuten joskus joutunut tekemään kirjallisuuskritiikkejäkin ja vitsit se oli kiusallista: en tosin työkseni enkä palkallisena ( eli en ole kirjallisuuskriitikko) ja voin kertoa, että se on kirjailijoiden onni, ettei niitä varmaan missään julkaistu, koska oikeasti matti- ja maija meikäläisissä on niinkin surkeita kirjoittajia, että voi vain ihmetellä, että millaiset "kylätoimikunnat" antaa jopa apurahoja siihen, että tyypit jotka kaikki eivät osaa edes lausetta aloittaa isolla kirjaimella, tekevät "kirjallisuustaidetta", mistä niille vielä joku maksaakin. Yleensä sellaisissa tapauksissa merkitsee kirjoittajan nimi, eikä taiteellinen lahjakkuus, eli jos olet jonkun porhon kumminkaima, niin pitäähän sitä nyt päästä kirjoittamaan kirja kun se on "kivaa", oli lahjoja tai ei ollenkaan...
Suomalaisessa nykykirjallisuudessa mua ärsyttää ennen kaikkea typerä ja pinnallinen sensaatiohakuisuus. Yleensä on ihan varma, että sellainen teos julkaistaan, jonka nimessä on esimerkiksi sana "huora" tai "seksi" tai sitä rataa, tai jos teos käsittelee jotakin uikuttamista postmodernissa maailmassa trendipelleillen keski- ja yläluokan malliin...Itse olen muutamalla lyhyellä luovan kirjoittamisen kurssilla ollut. Olen kirjoittanut jo vuosikausia ja oma pitkä kaunkirjallinen teksti on työn alla. Eivät ne muutaman päivän kurssit vielä kieltä tylsytä. Päinvastoin.
Luovan kirjoittamisen kurssit tarjoavat keinoja kirjoittamiseen tarttumiseen. Lyhyet kirjoitushaasteet pakottavat tuottamaan sellaisiakin lyhyttarinoita ja tekstejä, joihin ei muuten tarttuisi. Lisäksi näitä muutamassa minuutissa kyhättyjä raapaleita joutuu lukemaan ääneen muiden kuullen. Se on haastavaa ja altistaa palautteelle.
Toisin sanoen omat kokemukseni luovan kirjoittamisen työpajoista ovat olleet pelkästään positiivisia. Ei siellä kieltä tai kielioppia ole jankattu, vaan keskusteltu tarinan kuljettamisesta, juonesta, konfliktin rakentamisesta ja hahmoista. Samalla kurssit ovat olleet vertaistilanteita, joissa on kohdannut toisia kirjoittajia ja päässyt keskustelemaan omasta intohimostaan toisten samanmielisten kanssa. Sitä paitsi kursseille osallistuu hyvin erilaisia ihmisiä: omaelämäkertakirjoittajia, fantasteja, scifi-kirjoittajia, dekkaristeja.
Kurssit tarjoavat vain tukea, palautetta ja työvälineitä, eivät mitään aivopesua.
Suosittelen. - hymm?
6+2 kirjoitti:
Itse olen muutamalla lyhyellä luovan kirjoittamisen kurssilla ollut. Olen kirjoittanut jo vuosikausia ja oma pitkä kaunkirjallinen teksti on työn alla. Eivät ne muutaman päivän kurssit vielä kieltä tylsytä. Päinvastoin.
Luovan kirjoittamisen kurssit tarjoavat keinoja kirjoittamiseen tarttumiseen. Lyhyet kirjoitushaasteet pakottavat tuottamaan sellaisiakin lyhyttarinoita ja tekstejä, joihin ei muuten tarttuisi. Lisäksi näitä muutamassa minuutissa kyhättyjä raapaleita joutuu lukemaan ääneen muiden kuullen. Se on haastavaa ja altistaa palautteelle.
Toisin sanoen omat kokemukseni luovan kirjoittamisen työpajoista ovat olleet pelkästään positiivisia. Ei siellä kieltä tai kielioppia ole jankattu, vaan keskusteltu tarinan kuljettamisesta, juonesta, konfliktin rakentamisesta ja hahmoista. Samalla kurssit ovat olleet vertaistilanteita, joissa on kohdannut toisia kirjoittajia ja päässyt keskustelemaan omasta intohimostaan toisten samanmielisten kanssa. Sitä paitsi kursseille osallistuu hyvin erilaisia ihmisiä: omaelämäkertakirjoittajia, fantasteja, scifi-kirjoittajia, dekkaristeja.
Kurssit tarjoavat vain tukea, palautetta ja työvälineitä, eivät mitään aivopesua.
Suosittelen.No pääasia, että ne ei kirjoituskursseillaan käytä vaikkapa minun spontaania puhekielistä nimettömän palstan käsittääkseni nimettömänä esittämääni viatonta mielipidekirjoitusta. En kirjoita täydellistä kieltä, koska en tässä arvioi eikä tietoni ole, kirjoittavani yleisölle tahi saatika henkilöllä, vaan nimettömänä nimettömänä nimettömällä julkisella keskustelupalstalla tuntemattomille spontaanisti, mikä on eri asia kuin kirjallinen ilmaisu, ainakin mitä mihinkään mitä minä Suomi24.fi-palstoille kirjoittamiseen, tulee. Oma etiikkani kirjallisessa ilmaisussa on sen verran korkea, että solvaavaa aloitusta en koskaan elämässäni ole tälle Suomi24.fi-foorumille ensimmäistäkään laatinut: se olisi mielestäni sama, kuin raiskaisi itsensä, että jos haukkuisi nimillä ihmisiä netin keskustelupalstoilla, jos aloittaisi keskustelun, missä toivoisi haukuttavan ketään. Kantaa olen, ja usein vihaisestikin, ottanut kyllä muiden laatimiin viha-aloiutuksiin, mutta ensimmäistäkään en ole laatinut. Enkä nukkunut äidinkielen tunneilla.
Sen olen oudosti kyllä huomannut, että jopa mun nimettömän kirjoittajan lahjat huomattiin aikoinaan näillä palstoilla: sain kimppuuni hulluja "Suomi24.fi- kirjoittaja-aktiiveja", jotka vuoroin pakkomielteisesti herjasivat minua ja vuoroin kehuivat tekstejäni; olis silloin pitänyt tajuta pyytää niiden tekstejä poistoon, koska ne käytti mulle nimettömälle jopa rekattuja nimimerkkejä ja kuvilla, herjauksissaan ja pelotteluissaan. Olin kaiketi ilmeisen hyvä keskustelupalstakirjoittaja verbaalisesti niiden "tarpeisiin".
Minä en mitään kirjoituskursseja väheksy, koska niillä opettavat ammattilaiset ja meritoituneet kirjailijat, mutta yritin muistaakseni sanoa, että minä itse en,_ jos kirjoittaisin romaanin_, koskaan kävisi alle mitään kaunokirjallisen kirjoittamisen kursseja. Olen sen verran esim. yliopistoissa harjoitellut kirjoittamista muutenkin, että en usko kaunokirjallisten kirjoituskurssien tarjoavan mitään muuta, kuin vertaisarvioita; missä niissäkään tuskin mitään vikaa, niille jotka haluavat kirjoittaa romaanin. Itselläni romaanin kirjoittaminen on ollut haave. Mulla on jo idea siihen, ja raamit, mutta ikinä en missään kertoisi julkisesti sitä ideaani tai menisi nimelläni esittelemään itseäni nettiin koskaan!! Halveksun niitä, jotka tekee kirjailijoiden työstä ala-arvoista riekkumalla jossakin sosiaalisessa mediassa: jos vaikka jonkun ajatus kirjoittaa myyvä romaani on maksaa asuntolainansa, on sadan prosentin varmaa, että kukaan sellainen ei koskaan tule kirjoittamaan kuolemattoman loistavaa kaunokirjallista teosta. Yhtä vähän, kuin vaikkapa Tuomas Enbuskea kukaan pitäisi oikeasti älykkönä, sori vaan. - hymm??
hymm? kirjoitti:
No pääasia, että ne ei kirjoituskursseillaan käytä vaikkapa minun spontaania puhekielistä nimettömän palstan käsittääkseni nimettömänä esittämääni viatonta mielipidekirjoitusta. En kirjoita täydellistä kieltä, koska en tässä arvioi eikä tietoni ole, kirjoittavani yleisölle tahi saatika henkilöllä, vaan nimettömänä nimettömänä nimettömällä julkisella keskustelupalstalla tuntemattomille spontaanisti, mikä on eri asia kuin kirjallinen ilmaisu, ainakin mitä mihinkään mitä minä Suomi24.fi-palstoille kirjoittamiseen, tulee. Oma etiikkani kirjallisessa ilmaisussa on sen verran korkea, että solvaavaa aloitusta en koskaan elämässäni ole tälle Suomi24.fi-foorumille ensimmäistäkään laatinut: se olisi mielestäni sama, kuin raiskaisi itsensä, että jos haukkuisi nimillä ihmisiä netin keskustelupalstoilla, jos aloittaisi keskustelun, missä toivoisi haukuttavan ketään. Kantaa olen, ja usein vihaisestikin, ottanut kyllä muiden laatimiin viha-aloiutuksiin, mutta ensimmäistäkään en ole laatinut. Enkä nukkunut äidinkielen tunneilla.
Sen olen oudosti kyllä huomannut, että jopa mun nimettömän kirjoittajan lahjat huomattiin aikoinaan näillä palstoilla: sain kimppuuni hulluja "Suomi24.fi- kirjoittaja-aktiiveja", jotka vuoroin pakkomielteisesti herjasivat minua ja vuoroin kehuivat tekstejäni; olis silloin pitänyt tajuta pyytää niiden tekstejä poistoon, koska ne käytti mulle nimettömälle jopa rekattuja nimimerkkejä ja kuvilla, herjauksissaan ja pelotteluissaan. Olin kaiketi ilmeisen hyvä keskustelupalstakirjoittaja verbaalisesti niiden "tarpeisiin".
Minä en mitään kirjoituskursseja väheksy, koska niillä opettavat ammattilaiset ja meritoituneet kirjailijat, mutta yritin muistaakseni sanoa, että minä itse en,_ jos kirjoittaisin romaanin_, koskaan kävisi alle mitään kaunokirjallisen kirjoittamisen kursseja. Olen sen verran esim. yliopistoissa harjoitellut kirjoittamista muutenkin, että en usko kaunokirjallisten kirjoituskurssien tarjoavan mitään muuta, kuin vertaisarvioita; missä niissäkään tuskin mitään vikaa, niille jotka haluavat kirjoittaa romaanin. Itselläni romaanin kirjoittaminen on ollut haave. Mulla on jo idea siihen, ja raamit, mutta ikinä en missään kertoisi julkisesti sitä ideaani tai menisi nimelläni esittelemään itseäni nettiin koskaan!! Halveksun niitä, jotka tekee kirjailijoiden työstä ala-arvoista riekkumalla jossakin sosiaalisessa mediassa: jos vaikka jonkun ajatus kirjoittaa myyvä romaani on maksaa asuntolainansa, on sadan prosentin varmaa, että kukaan sellainen ei koskaan tule kirjoittamaan kuolemattoman loistavaa kaunokirjallista teosta. Yhtä vähän, kuin vaikkapa Tuomas Enbuskea kukaan pitäisi oikeasti älykkönä, sori vaan.Ja lisään vielä omaan viestiini lisäyksen, että varmasti jokaiselle _lukukykyiselle_ on selvää, että EN koskaan Suomi24.fi-palstoilla ole kirjoittanut tahi kirjoita koskaan henkilöllä. Sille asialle en voi mitään, että jos sitten tämän Suomi24.fi- foorumin sekopäät suojelee häiriköitä, jolllaiset kenties luo viattoman satunnaisen mun Suomi24.fi- keskustelupalstoille kirjoittavan kirjoittajan nimiin oikein sähköpostiosoitteenkin tai käyttäjätunnuksenkin kenties(?) tänne ja että jos kyseisenlaiset netin systemaattiset häiriköt alkaa esittää minua henkilöksi. Vaatii mielestäni ainoastaan normaalia lukukykyä tajuta, että kuka on sivullinen ja tietämätön foorumin yhteisöistä.
Itse olisin toivonut symppia ainakin siinä, kun minua viatonta alettiin pelotella tällä foorumilla aikoinaan: oli iljettävää, että itse kun hämmennyksestä puolittain sekaisin, että miksi juuri minulle aina kirjoitetaan törkyä tän Suomi24.fi-foorumin palstoilla, vaikken ole asiaton nettitoimija, niin että kukaan ei ollut niin älykäs, että olisi tajunnut, että ehkäpä joku netin häirikkö toimii foorumilla minun nimissäni tai haluaa esittää ja valehdella, että minä harjoittaisin asiatonta kirjoittelua, tai että olisin henkilö, näin sanoakseni. No voin kertoa, että maine on sen verran hyvä, että tarvetta ei ole mennä nettiin ainakaan toisten nimissä, enkä edes haluaisi, että minun tällaisten keskustelupalstojen kirjoittamiani nimettömiä harmittomia foorumivierailijan tekstejäni käytettäisiin jonkun toisen nimissä, koska sellainen on loukkaus minuakin kohtaan! Vielä suurempi loukkaus minulle tosin olisi, jos minun väitettäisiin kirjoittavan tekstejä Suomi24.fi-foorumille omalla henkilölläni! Mielelläni olen toki kertonut kärsineeni opiskelijana usein köyhyydestä, olleeni teininä neljä päivää psykiatrisessa sairaalassa ja että minulla on vakava fyysinen sairaus tai että en erityisemmin pidä Timo Soinista tai perussuomalaisista puolueena, mutta en minä sitä haluaisi, että kukaan tulkitsisi, että tällainen henkilö kirjoittaa tällaista, koska se olisi valhe: valhe minua kohtaan ja valhe ja mahdollisesti rienaus niitä mitä lie muita viattomia kohtaan, joita tän foorumin Suomi24 systemaattiset pakkomielteiset rienaajat netin häiriköt vainoavat.
- Seppo.Jyrkinen
"Mikä tekee kirjailijan?"
Inhorealistinen vastaus: hyvä markkinointityö. Kun kirjoittamisen lisäksi soitat, laulat ja tanssit ja hankit siihen sekaan vielä jonkun pervessin skandaalin, niin olet julkimo, ja saat kirjojasi kaupaksi riippumatta mitä ne sisältävät.
Ei ole olemassa paikkansa pitävää kaavaa sille, millainen kirjailijan tai kirjan pitäisi olla. Lukijat pitävät tänään yhdenlaisista kirjoista ja huomenna toisenlaisista. Kyse on kirjan ja lukijan välisestä suhteesta. Ja ennen kaikkea kyse on viihteestä! - Sheeta-apina
Kirjailija Martti Linnan kotisivuilta löysin tällaisen..
Tarzanin, ja monen muun legendaarisen hahmon luoja Edgar Rice Burroughs (1875-1950) kiteytti mielestäni osuvasti jotakin olennaista kirjoittamisesta. Hänen mielestään hyvän romaanin kirjoittajan täytyy olla
1 pettynyt ja masentunut.
2 olla epäonnistunut kaikessa mitä hän on tehnyt.
3 hänen on täytynyt viettää sietämättömän yksitoikkoista ja mielenkiinnotonta elämää.
4 hänen täytyy olla sydämensä pohjasta kyllästynyt sivistykseen.
5 hänen ei tarvitse piitata kieliopista eikä hän lue paljon.
6 hän omistaa keskitason aivot ja tavalliset taipumukset.
7 hän osaa olla käsittelemättä sellaisia aiheita, joista hän ymmärtää jotakin.
Lähde: Curt Riess: Bestseller (Otava 1963)- 13+20
xD
"Keskitason aivoista" tuli mieleeni lukemani tutkimukset, jotka osoittivat luovuuden raja-arvon olevan n. 120 ÄO-pistettä (kun keskiarvo on 100). Toisin sanoen luova työskentely saattaa vaatia hieman keskiarvoa tehokkaammat aivot - joskin ÄO 120 on todellakin raja-arvo, sitä korkeampi pistemäärä ei enää korreloi "suuremman" luovuuden kanssa.
Pitkä romaanitekstihän (näin esimerkiksi) vaatii kirjoittajaltaan hyvää muistia ja kykyä käsitellä useita asioita samanaikaisesti. Yhtä aikaa tulee huolehtia kaikista osallistuvista hahmoista, juonen etemisestä, sopivasta määrästä kuvailua, kielen sävystä ja aikajänteestä. Muun muassa.
(Itse siis suhtaudun aina varsin kriittisesti kaikkeen ÄO-arvoihin liittyvään, mutta tuo 120 voisi olla jo ihan uskottava tutkimustulos. : )
- 74387837235
itsekriittisyyttä tuskin voi liikaa korostaa. jos pystyt näkemään ongelmat tekstissäsi, pystyt myös löytämään keinot korjata ne (helppoa se ei tosin ole ja saattaa vaatia muiden apua). mutta jos et näe virheitä, et pysty kehittymään.
oikeastaan sanosin että ainut toivoton tapaus on sellainen kirjoittaja joka pitää tekstiään täydellisenä. täälläkin näitä tyyppejä näkee, jotka ovat kirjoittaneet mestariteoksen mutta kustantajien salaliitto estää heitä saamasta teostaan julki...
itsekuria pitää olla, että saa kirjoitettua. tämä on itselläni suurin ongelma, olen pirun laiska ihminen... :P - Tapaus B
Korkea taiteellinen kunnianhimo, luova itsekriittisyys ja tasainen kurinalaisuus kirjoittamisessa saavat kummia aikaan. Niin kuin nyt alalla kuin alalla, myös ohi taidekäsityöläisten ammatit.
Kirjailijan työ on kuin viulistin työtä: paljon itseopiskelua, lukemista ja harjoittelua, oman maailman tarkkailua niin että taideteoksessa oma tulkinta ja ääni elävät unohtumattomalla tavalla yleisölle. Mutta toisaalta laiskuus ei liene suuri ongelma, jos on tottunut harjoittelemiseen ja rakastaa taiteen tuottamista.
Monesti kirjailijat näyttävät olevan kummallisen kiinnostuneita asioiden ja ilmiöiden yksityiskohtaisuudesta. Se voi avata kiehtovia teoksia yhteiskunnallisesta maailmastamme, tilastamme, eksistenssistämme.- scarabaeus
" Se voi avata kiehtovia teoksia yhteiskunnallisesta maailmastamme, tilastamme, eksistenssistämme. "
Joo. Pistelkääpäs tähän muutama tuore kirja, joita voisin vilkaista seuraavalla kerralla kirjakaupassa käyskennellessäni.
Kiitos! - 3+3
scarabaeus kirjoitti:
" Se voi avata kiehtovia teoksia yhteiskunnallisesta maailmastamme, tilastamme, eksistenssistämme. "
Joo. Pistelkääpäs tähän muutama tuore kirja, joita voisin vilkaista seuraavalla kerralla kirjakaupassa käyskennellessäni.
Kiitos!Scifin puolelta Emmi Itärannan "Teemestarin kirja" (2012).
(Siis jos kotimaisia esimerkkejä listataan. : ) - Uskomattomat
Pidän Tapaus B:n havainnoista.
Kirjailijalla on hyvä olla sanoma, joka lukija lukukokemuksessaan elää ja aistii, on sitten kyse lyriikasta tai proosasta painetussa muodossa. Kirjailijan kieli, jos se on omintakeinen, herättää minulla aina uteliaisuuden.
Liian helppo kirjallisuus, runokirja, jonka rämpii hetkessä läpi, ei tee minuun erityistä vaikutusta. Minua kiehtoo ponnistella lyyrikon näkemysmaailmassa, kielessä, rytmissä, kuvastossa viikkoja, ehkä kuukausia. Helppoa on maailma pullollaan.
Olemassaolomme kulmia uudella tavalla ravisteleva on kiehtovaa. Onneksi maailman kirjallisuushistoria on täynnä kiehtovia, uusiakin tuttavuuksia, ellei nykyinen kirjallisuus tarjoa uutta. Mutta meillä käännetään valitettavan vähän ulkomaalaista laatukirjallisuutta, joten on turvauduttava alkuperäisteokseen ja niihin kielialueisiin, jotka itse lukijana hallitsee.
Taide on ilmiömaailma. Kyllä vain!
Minua kiehtovat ilmiöt, jotka sisältävät uusia tarkastelukulmia, havaintoja ja yksityiskohtia.
- Prisoner Puhallus
Joel Haahtela yhtenä esimerkkinä. Alexandra Salmela toisena.
Kiitos, Tapaus Bee toteamuksistasi. Jotenkin harvinaista, että on joku, joka arvostaa taidekirjallisuutta eikä ainaista viihdekepeyttä. Mutta jokainen makunsa mukaan. Jos viihdekirjallisuuden tekeminen on se juttu, siitä vain.- scarabaeus
Salmelan kirja luettu aikapäiviä sitten ja hyväksi todettu, mutta nämä Haahtelan kirjat ovat minun makuuni liian kliinisiä perhosteluja. Jotkut saattaa hyvinkin tykästyä, minä en. Odotan kaunokirjoilta rouheita sisältöjä ja elämisenmakuja. Muoviset keppostelut jätän sikseen.
Minun mielestäni viime vuoden kirjoista, siis niistä jotka luin/selasin oli varteenotettavin ja mieleenjäävin
Neuromaani.
Tämän vuoden tähänastisista lukemistani vaikuttavin on ollut Jörn Donnerin Mammutti.
Ulkolaisissa lukemissani/selailemissani mitään järisyttävän yllätyksellistä ei vielä ainakaan ole ilmaantunut. Siksi täällä kyselen toisinaan, että mihin kirjoihin
kandeis tarttua, kun kirjakaupoissa on nykyisin pääasiassa esillä kaikkea muuta kuin kaunokirjoja, runokirjoista puhumattakaan. Netistäkin on aika vaikeaa löytää. Joillakin blogeilla joskus käväisen, mutta suurin osa näistä bloggareista lukevat sellaista höttöä, ettei mitään määrää.
Kun on lukenut yhden chick lit kirjan on tavallaan lukenut ne kaikki.
Taidetta sen olla pitää !
Nämä ovat niitä asioita mitkä ovat ihmisten mielipiteistä riippuvaisia.
- 5+2
Otetaan esimerkki: Muissa pohjoismaissa on maailmanluokan dekkaristeja, Suomessa ei.
Loogisesti pääteltynä myös suomalaisen dekkarin pitäisi menestyä maailmalla kuten muiden pohjoismaiden dekkarit.
Ainoa selitys on, että kustannustoiminta ja -toimittajat ovat Suomessa huonoja.
He eivät tunnista lahjakkuutta.- nordicnoir
Et sitten seuraa uutisia etkä lehtiä. Suomessa on useita dekkaristeja, joita käännetään ja jotka vieläpä myyvät maailmalla hyvin. Esimerkiksi Antti Tuomainen, josta eilisissä uutisissa oli pitkä pätkä.
- 6+17
nordicnoir kirjoitti:
Et sitten seuraa uutisia etkä lehtiä. Suomessa on useita dekkaristeja, joita käännetään ja jotka vieläpä myyvät maailmalla hyvin. Esimerkiksi Antti Tuomainen, josta eilisissä uutisissa oli pitkä pätkä.
Suomalainen kirjallisuus on menestynyt maailmalla vasta kymmenisen vuotta. Kotimaisella kustannustoimittajalla ei ole asian kanssa paljon tekemistä, koska menestys ulkomailla vaatii rahaa ja jalkatyötä. Silti vain harva suomalainen käännösteos myy, koska ulkomailla rahaa markkinointiin tarvitaan vielä enemmän. Ei riitä että kirja vain käännetään. Myös ulkomaisen kustantamon pitää panostaa markkinointiin täysin tuntemattoman kirjailijan kohdalla. Siis kirjan kaupallinen menestys vaatii paljon muutakin kuin hyvän kirjan. Nordic noir on brändi, joka auttaa markkinoinnissa.
- jälkijunassako?
nordicnoir kirjoitti:
Et sitten seuraa uutisia etkä lehtiä. Suomessa on useita dekkaristeja, joita käännetään ja jotka vieläpä myyvät maailmalla hyvin. Esimerkiksi Antti Tuomainen, josta eilisissä uutisissa oli pitkä pätkä.
Lisää esimerkkejä.
Tuomainen on ollut markkinoilla vasta pari vuotta ...
paljonko on myynyt ulkomailla ?
- 5+2
Uutisissa ja lehdissä kyllä leuhkitaan menestyksellä ja käännössopimuksilla, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
Jari Tervo on loistava esimerkki menestyvästä suomalaisesta kirjailijasta. Paljonko hänen teoksiaan on käännetty ulkomaankielelle?
Mikä ollut menestys?
Käännössopimukset eivät maksa mitään, eivät velvoita mihinkään, mutta ne ovat hyvää mainosta kotimaan markkinoilla.
Jopa käännöksen tekeminen ja julkaisu ulkomailla on halvempaa kuin muutama maksettu mainos sanoma- ja aikakauslehdissä.- niiloskin
Tämä on aivan totta. Mutta se, paljonko kirja on myynyt, on täysin kustantajan ja kirjailijan välinen asia niin kuin sopimuksetkin. Best seller-listoista voi saada jonkinlaista osviittaa, mutta ne eivät kata koko myyntimäärää.
- Korkki auki
Hyvä viinapää ja kestävä maksa.
Esimerkiksi Hannu Salama ei ole kirjoittanut mitään lukemisen arvoista raitistumisensa jälkeen, ja Pentti Saarikoski kirjoitti parhaat runonsa pienessä sievässä tai krapulassa.
Nykykirjallisuus onkin aikamoista kuraa, koska ns. kirjailijat eivät uskalla kajota alkoholiin apurahan menettämisen pelossa. Menestyskirjan resepti (Suomessa):
- tapahtumat mahdollisimman kurjissa oloissa (raiskauksia, sota-aika, naisen alistamista hirmuvaltaa tms.)
- tapahtumapaikkana joko Venäjä, Viro tai Ruotsi, hätätapauksessa muutkin Skandinavian tai Baltian maatkin käyvät
- kertojana jokin vähemmistön tahi kurjaliston edustaja em. maista (köyhä, suomenruotsalainen, rikoksen uhri, alistettu, tai joka tapauksessa huono-onninen)
- tapahtuma-aika: lähihistoria
....ja siinä se sitten olikin! ;) Ei kun kirjoittamaan!- Parempikin unohtuu
Mites tota luetteko muuta kuin ns. päivän nimiä joita luetaa kuin lööppejä kirjastothan on kuiteski täynnä ex-nimiä kun lukee kaikkien aikakausien tuotoksia asettuu myyntiluvutkin paikoilleen. Et harrastaa kirjallisuutta eikä vaa lukemista?
- 11+7
Edellä esitetty menestyskirjan resepti Suomessa pitää aika hyvin paikkansa. Eihän kukaan ota kotimaista kaunokirjallista teosta vakavasti, jos edellä mainitut elementit puuttuvat.... ;)
Siinäpä se. Ei menestyksestä tai onnellisuudesta kertovaa kirjaa voi yksikään kriitikko ottaa tosissaan, puhumattakaan siitä, että se olisi kirjoitettu ihan oikean Suomessa asuvan suomalaisen näkökulmasta.
- anni-2
lasse5555 kirjoitti:
Siinäpä se. Ei menestyksestä tai onnellisuudesta kertovaa kirjaa voi yksikään kriitikko ottaa tosissaan, puhumattakaan siitä, että se olisi kirjoitettu ihan oikean Suomessa asuvan suomalaisen näkökulmasta.
No onhan niitä. Esimerkiksi muutamia suomalaisia naiskirjailjoita, jotka ovat menestyneet ja myös myyvät ulkomailla.
Jos muuta väittää, niin ei hän ei seuraa kansainvälistä lehditöä ja myyntilukuja. - scarabaeus
anni-2 kirjoitti:
No onhan niitä. Esimerkiksi muutamia suomalaisia naiskirjailjoita, jotka ovat menestyneet ja myös myyvät ulkomailla.
Jos muuta väittää, niin ei hän ei seuraa kansainvälistä lehditöä ja myyntilukuja.no kutka suomalaiset naiskirjailijat peittoavat myyntiluvuillaan ja ketkä
kansainvälisesti
häh ?
Mitä missä milloin? - anni-2
scarabaeus kirjoitti:
no kutka suomalaiset naiskirjailijat peittoavat myyntiluvuillaan ja ketkä
kansainvälisesti
häh ?
Mitä missä milloin?Katso Sofi Oksasen ja Riikka Pulkkisen myyntilukuja Ranskassa, tai Hollanissa tai muualla Keski-Euroopassa.
Noin aluksi. - lkdjlkjfls
scarabaeus kirjoitti:
no kutka suomalaiset naiskirjailijat peittoavat myyntiluvuillaan ja ketkä
kansainvälisesti
häh ?
Mitä missä milloin? anni-2 kirjoitti:
Katso Sofi Oksasen ja Riikka Pulkkisen myyntilukuja Ranskassa, tai Hollanissa tai muualla Keski-Euroopassa.
Noin aluksi.Anni--2:lle: Niin, esimerkiksi Oksasen Puhdistushan tosiaan kertoi menestyksestä ja onnellisuudesta, eikä aihe ollut kurjista oloista Virosta.... ehkä kannattaisi lukea vähän tarkemmin viesti (ja viestiketju) mihin vastaa?
- ldkjfkldsj
lasse5555 kirjoitti:
Anni--2:lle: Niin, esimerkiksi Oksasen Puhdistushan tosiaan kertoi menestyksestä ja onnellisuudesta, eikä aihe ollut kurjista oloista Virosta.... ehkä kannattaisi lukea vähän tarkemmin viesti (ja viestiketju) mihin vastaa?
Hänhän vastasi Scaran kysymykseen, kuten minäkin alempana. Kysymykseen ei liittynyt ehtoja kirjallisuuden lajista.
Ja mikähän kirja KERTOO menestyksestä ja onnellisuudesta? Eikö kirjallisuuden idea nimenomaan ole kertoa siitä, miten henkilö tavoittelee kiivaasti jotakin päämäärää (ja sitä kautta onnellisuutta?) ja tielle kasautuu vaikeuksia,
Kysymykseni ei ole retorinen. Mikä kirja kertoo menestyksestä ja onnellisuudesta? ldkjfkldsj kirjoitti:
Hänhän vastasi Scaran kysymykseen, kuten minäkin alempana. Kysymykseen ei liittynyt ehtoja kirjallisuuden lajista.
Ja mikähän kirja KERTOO menestyksestä ja onnellisuudesta? Eikö kirjallisuuden idea nimenomaan ole kertoa siitä, miten henkilö tavoittelee kiivaasti jotakin päämäärää (ja sitä kautta onnellisuutta?) ja tielle kasautuu vaikeuksia,
Kysymykseni ei ole retorinen. Mikä kirja kertoo menestyksestä ja onnellisuudesta?Nimenomaan: ei mikään kirja (Suomessa).
- lksdjflkfsj
lasse5555 kirjoitti:
Nimenomaan: ei mikään kirja (Suomessa).
Mikä käännöskirja kertoo menestyksestä ja onnellisuudesta?
- ldkjflskjdf
lksdjflkfsj kirjoitti:
Mikä käännöskirja kertoo menestyksestä ja onnellisuudesta?
tuli mieleen, että tarkoittaakohan lasse moniviitonen romaanin tyyliä enemmän kuin sisältöä. kaikki romaanit kertovat vastoinkäymisiä kokevista ihmisistä, mutta asioista voi kertoa etäännyttäen, keveästi, jopa viihdyttävästi (tarkoittamatta viihderomaania) tai raskaasti ja murheelilsesti. itse kannatan edellämainittua, ja sellaisia romaaneja lieneekö suomessa sitten aika vähän... itse en tosin uusia suomalaisia paljon lue, tuosta nimenomaisesta syystä...
ldkjflskjdf kirjoitti:
tuli mieleen, että tarkoittaakohan lasse moniviitonen romaanin tyyliä enemmän kuin sisältöä. kaikki romaanit kertovat vastoinkäymisiä kokevista ihmisistä, mutta asioista voi kertoa etäännyttäen, keveästi, jopa viihdyttävästi (tarkoittamatta viihderomaania) tai raskaasti ja murheelilsesti. itse kannatan edellämainittua, ja sellaisia romaaneja lieneekö suomessa sitten aika vähän... itse en tosin uusia suomalaisia paljon lue, tuosta nimenomaisesta syystä...
Kyllä, tuota juuri tarkoitan, veit sanat näppäimistöltäni...;)
- jjjkkkl
Nälkävuosi 1868 on hyvä aihe, mutta sekin on äskettäin käytetty.
- huoppa
Minustakin se on lihaisa aihe.
- harrastelija_n
Hyvän kirjailijan teokset kiinnostaa.Hyvä kirjailija arvostaa lukijoitaan eikä julkaise mitään sontaa.Kirjailijan itsekritiikki on tärkeä:lukisinko ite tälläisen kirjan?
Pelkkä lahjakkuus ei riitä,kirjailijan ammatti on kivinen tie.Jos haluat hyväksi kirjailijaksi,joudut tekemään töitä sen eteen.Menestys ei tule kuin Manulle illallinen.
"Kirjailijan ammatti on kehtaamisen ammatti." Jari Tervo - Kyllästynyt totaalis
Tervo se ainakin kehtaa tuoda itseään esille.
- MyMistake
Haluan olla kirjailija, sen vuoksi, että haluan olla kirjailija. Ei mulla mitään tarvetta ole kirjoittaa, eikä inspiraatiota, ei mitään tunteita, eikä tarinoita. En tiedä yhtään mistä kirjoittaisin, en edes pidä kirjoittamisesta, keksimällä keksin tarinoita ja henkilöitä, opiskelen teoriaa oikaoppisesta draamankaaresta... ...Haluan olla kirjailija.
- tepa3
kun haluat kirjailijaksi miten et voi kirjoittaa! no onhan nykyjään jo jopa keksitty luku kirjat senkun vain sanelet .mut tuskin pääset niin pitkälle ne maksaa liävän pajon ja varsinkin kun et halua kirjoittaa kuka ne lukisi!!!??? haha
- tepa3
nyt kerron sinulle tarinan!maire hulkkonen steissillä myy kirjaansa seitsemän aikoihin aamulla oma elämän kertaansa ajatuksia elämästä! ja siin vasta kirjailija omakustanus tsydemeis kurikan paino hommaa et oksat pois.niin koskettava tarin a 1939 muorista et ei mitään rajaa ei käy kursseja ym.repikää siitä huumoria ja yrittäkää tavoittaaa kyseinen rouva aamu tuimaan steisiltä. koskettavaa tekstiä kaikille.ei mitään lällyä vaan asiaa!!!!!
- oma elämän kertaansa
oma elämän kertaansa
- sokeudunkohan
oma elämän kertaansa kirjoitti:
oma elämän kertaansa
ilon mällisi lensi silmääni.
- aamu tuimaan
aamu tuimaan
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174056
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842449Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731597Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641167Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella231127- 171894
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42892Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74863- 103845
Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72810