Kannattaako vaihtaa vakituiseen?

Mikä sinua sitoo nykyiseen asuinpaikkakuntaasi? Kuvauksesi perusteella työmahdollisuudet siellä kuulostavat aika rajallisilta (mutta onko todella niin?)

Mielestäni määräaikaisuuksien putkesta kannattaa pyrkiä pois (ketjuttaminenhan voi olla laitontakin, tätä voisit kysyä vaikka liitostasi). Eiväthän mitkään työpaikat tähän maailmanaikaan ole kovin pysyviä (ainakaan yksityisellä), mutta etenemisen kannalta tuo kuulostaa ongelmalliselta tilanteelta.

Vaihtoehdoista 3 eli opiskelu vie paljon aikaa ja leikkaa loven ansaintaasi. Sote-puolella varmasti on töitä kaikille jotka haluavat ja pystyvät niitä tekemään, melkeinpä missä tahansa maan kolkassa. Selvitä voisitko saada aikuiskoulutustukea: http://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki/

Katsele vähän millaisia töitä on tarjolla (vaihtoehto 1) ja lähetä vaikka pari hakemusta. CV kondikseen ja osaamisen parhaat puolet esiin.

(Ollaan tietysti realistisia: monelle työnantajalle "vakinaistumisesta haaveileva" 30-vuotias nainen voi valitettavasti olla kartettava investointi, jos on todennäköistä että tämä jää pian äitiyslomalle. Ei kannata ehkä korostaa tätä motivaatiota vaan puhua uusien haasteiden etsimisestä.)

Mie valtsisin vaihtoehto 1:n.

vaihtoehto 3.

Luota omaan mu-tuun (musta tuntuu) eli jos nykyinen tilanne on lähinnä tylsää elämistä niin teroita sitä!
Yksi elämä vain, ei sitä pakko ikävästi viettää!

Olen itse melko samassa tilanteessa, nainen, samanikäinen. Asun kaupungissa ja työskentelen opetusalalla, jossa ketjutukset ovat yleisiä - varsinkin kaupungeissa. Opetusalalla voi saada viran vain maaseudulla tai hyvällä onnella kaupungissa.

Valitsisin vaihtoehdon 1, jos en haluaisi lähteä pois paikkakunnalta. Vakituinen huonompi työ omalla paikkakunnalla. Olisin työssä ehkä pari vuotta, että saisin hyvän kuvan em. työstä ja samalla voisin säästää rahaa.

Sitten tekisin lapset ja palaisin ehkä vähäksi aikaa samaan työhön. Sitten miettisin asiaa uudelleen, haluanko jatkaa samassa työssä ja keskittyä perhe-elämään vai sen jälkeen lähteä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa tai muuttaa kaupunkiin paremman työn perässä ennen kuin lapset ovat kouluikäisiä.

Näin talous olisi turvattua lapsivaiheessa ja minun olisi mahdollista tehdä isot päätökset elämässä vasta sitten, kun lapset on jo hankittu. Monet alkavat ajatella eri tavalla asioista sen jälken, kun ovat saaneet lapsia.
Opetusalaa en suosittele kenelläkään. Sen sijaan uskon, että sosiaali- ja terveysalalle pääsee myöhemmälläkin iällä, koska tekijöitä tarvitaan jatkuvasti.

minä olen ollut koko elämäni määräaikaisissa työsuhteissa enkä koskaan ole suostunut työsuhteen vakinaistamiseen. vapaus ja riippumattomuus on tärkeintä.

Opetusala ? Oletko täysin hullu ? Siellä saa tehdä ilmaistyötä ja pelätä haastetta millä hetkellä hyvänsä...

- Miten olisi aikuiskoulutusala? Ei tarvitsisi kestää omalla työpaikallaan rääkyviä teini-ikäisiä.

- Opiskele perustutkinnostasi eteenpäin. Sairaanhoitaja siskoni suoritti maisterin tutkinnon (pitkällä hoitovapaalla ollessaan, 2 lasta peräkanaa) ja on nyt erittäin tyytyväinen, päivätyötä tekevä sairaanhoiden ope.

- Opintovapaata perheetön tuskin tarvitsee. Nykyäänhän voi opiskella niin monin tavoin, ettei päivätöidenkään tarvitse olla esteenä, iltaopiskelua, netinkautta jne. Tentti- tai lähiopetuspäiviksi ota sairaslomaa, ylityövapaa tms. ellei muuten irtoa.

Olet aika hyvässä jamassa. Vakituista työsopimusta ei ole olemassakaan. On vain toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen. Näiden ero on että toistaiseksi voimassa voidaan erottaa milloin vain ja määräaikainen kestää aina vähintään siihen saakka kuin on sovittu. Jos haluat varmuutta tulevaisuuteesi ota joku laillinen pikku bisnes jota voit kasvattaa ja kehittää riskittömästi normi työn oheella. Näitä mahdollisia sivu bisneksiä suomessa on monenlaisia. Tämä antaa sinulle vapauden valita tulevaisuudessa monia asioita. Monen ihmisen elämä helpottuu aika pienestäkin ylimääräisetä rahasta kuukaudessa joka tulee säännöllisesti. Aina ei tartte ruveta kuitenkaan yrittäjäksi tehdäkseen laillista liiketoimintaa suomessa.

Tämä epävarmuus työelämässä " luo lisää työpaikkoja ",, tuntuuko tutulta..

Kokoomusonnelan idea on juuri tuo työehtojen polkeminen, jatkuva pelko potkuista, harmaantalouden ylläpito, esimm..rakennusalalla ymm. se näkyy räikeimmin rikollisen harmaantalouden työntekijöiden tuleminen rikkomaan suomalaista sopimusyhteiskuntaa, palkkoja ymm. työehtoja murtamalla..

Suomesta on tullut uusliberalistisen nykyKokoomuksen myötä käänteinen pelolla johdettu Stalinin neukkula,..

Jos ei suostuta Kokkarioikeiston yhdentotuuden poliittisiin ehdotuksiin, niin silloin maailma kaatuu.. seuraa katastrofi..jne..

Nyt on aika vaihtaa komento suomessa, ja työntää nyky-Staalinit= Katainen-Stubbi-Häkämies-Vapaavuori-Urpilainen,,jne.. historian roskakuoppaan..

Ja näin valita suomelle kyvykkäämmät johtajat,, jos heitä vielä löytyy..?

Jatketut, saman työnantajan palveluksessa olevat työsopimukset ovat laittomia, jos tehtävä tai toimenkuva ei oleellisesti ole muuttunut.

Ammattiliitot korostavat että jo kolmas jatkettu työsopimus saman työnantajan kanssa, samantyyppisissä tehtävissä tarkoittaa automaattisesti vakituista työsopimusta.

Jos siis olet 10 vuotta ollut jatketuilla työsopimuksilla saman työnantajan pelveluksessa, siten että työtehtävät tai toimenkuva eivät ole paljoa muuttuneet, niin koko tämä aika voidaan katsoa yhtäjaksoisesti jatkuneeksi toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi.

Eil soita lakimihelle tai ammattiliittoon ja selvitä asia.

Jos työnantaja alkaa hankalaksi, on irtisanomisaika näin pitkän vakituiseksi katsottavan työsuhteen jälkeen vähintään 8 kuukautta, jolta ajalta juoksee täysi palkka, jonka päälle voi saada jopa 48 kuukauden palkan, jos irtisanominen on laiton...

Joo olen minäkin ollut yhdellä määräaikaisella sopimuksella, se oli muistaakseni 3kk, sit tuotantopäällikkö nuori inssi tuli kun sopimus oli umpetumassa, ehdottamaan toista määräaikaista sopimusta. Mä sanoinn että jossetsä ole vielä 3kk, aikana ole kyennyt toteamaan ammattitaitoani ja työaikojen noudattamista, jne.. Ei siihen kykene myöhemminkään.

Itse näen jo parin pävän aikana jo jalkaterän asennosta onko ko. tyypistä tekijäksi.

Joten kirjota vakituinen sopimus nyt tai sitte mä lähden nosteleen..

Inssi tuli kohta luokseni mukanaan sopimus "toistaiseksi",, sillä sitte jatkettiin eläkeikään asti, molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä sopimukseen ja työpanokseen..

Tämä vaan siksi että kyllä työntekijälläkin pitää olla rohkeutta neuvotella ja tuoda mielipiteensä esille edellyttäen että hoitaa työnsä kiitettävästi kohtuudella..

Mutta jos on epävarma ja hepalehtaa kuin haavanlehti tuulessa, vielä kysellen täältä paskasaitilta mielipiteitä, niin siinähän haaveilee "ollakko vai eiköolla"..

no minä en tiedä mitä sinä puhut mutta minä ainakin rakastan sitä mäkelän reijoa että jos ei kelpaa jäät elman.

Vaihtoehto 3.

Vastauksia: lopetetaan orjatyö, niin että kukaan ei suostu enää tekemään töitä. Pomot ja omsitajaluokka raatakoot paskaduuninsa ihan itse.

Helppohan se on työnantajan polkea työntekijöiden etua, jos työntekijät eivät viitsi ottaa edes selvää oikeuksistaan.
Jäsenmaksua vastaan ammattiliitot yrittävät pitää työntekijöiden puolia ja auttaa tarvittaessa neuvoin ja lakiavuinkin. Luottamusmies on ammattiliiton edustaja työpaikalla.
Voihan sitä yksinkin yrittää työnantajan kanssa neuvotella, mutta sanoisin että tieto on valtaa neuvottelutilanteessa.
Jos et ole ammattiliiton jäsen, liity ja ota asioista selvää asiantuntijoilta.
Sos. ja terveysala ovat aika huonosti palkattuja työn vaativuus ja koulutuksen määrä huomioon ottaen, mutta töitä riittää.

Hae kauppakorkeaan.

Olen kuullut vihjeitä että on 'annettu' ymmärtää että jos liittyy ammattiiittoon, ei uutta sopimusta tullakkaan tarjoamaan, siitä seuraa kenkää..

Varsinkin jos vaatii tessin noudattamista, työntekijä muuttuu "hankalaksi työntekijäksi", eikä ole kyllin "yhteistyökykyinen", joten kenkää perssiisiin..

Kokoomuksen värisuora rulettaa,, RKP-Vihreet- SDP,, peesailee, nyökyttäen myötämielisesti..

Joo urpot äänestäkää vaan Kokoomusta, niin Toivotalkoot jatkuu ja köyhät kyykistyy yhäti syvempään

Hi,hi pitäisin nykyisin työni ja hankkisin omarahoittajan.Hi,hi perheidyllin vakinaistamista varten.

vaihda vakituisen

Yhtäkään päätöstäsi et voi varmuudella tehdä eli siis varmistaa, että kaikki sujuu niin kuin olet suunnitellut. Liiallinen suunnittelu ja varmistelu johtaa yleensä siihen, että junnaa paikallaan ja elämä lipuu pahimmassa tapauksessa ohi.

Tee tämän hetken tiedoilla ja tuntemuksilla päätös ja katso mihin se johtaa.

Itse irtisanouduin vakituisesta työpaikasta jo vuosia sitten, jäin kotiäidiksi useammaksi vuodeksi ja olen sen jälkeen opiskellut jo kaksi ammattia. Töitä on aina riittänyt ja olen erittäin onnellinen kotiäitivuosistani ja siitä, että sain kasvattaa ja nauttia lapsistani aidosti ja oikeasti; rahat olivat tiukalla mutta nälkää emme nähneet ja monet muut hyvät asiat kompensoivat rahan vähyyttä.

Jos haluat varmistaa työllistymisesi, opiskele hoitoalan tutkinto, se työllistää varmasti.

4) rupea työttömäksi

"Olet ollut jo kymmenisen vuotta ketjutetulla työsopimuksella"

usein jos määräaikaisia työsuhteita on ollut peräkkäin useita, niin se tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Siis jos haluaa alkaa käräjöimään, niin luultavasti voittaa.

Kannattaa liittyä ammattiyhdistykseen niin saa lakineuvontaa.

Vaihtoehto 4!
Haastaa yritys oikeuteen?
Jatkuvia ketjutettuja työsopimuksia tekevät yritykset on pääsääntöisesti hävinneet oikeudessa! ;)

Mistähän johtuu että suomessa työntekijällä on vain oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia? Itse palkkaan kaikki työntekijäni vakituiseen työsuhteeseen, yhden ainoan olen palkannut määräaikaisena ja palkka on aina yli tessin pykälien, olen nykyisiin työntekijöihini erittäin tyytyiväinen ja ilmoittanut heille että eivät ehkä saa joka senttiä tessin eduista, ja jos joku liittoon haluaa liittyä niin saa joka sentin, mutta ylimäräiset edut mitä kyseinen työntekijä saa häviävät, kuten esim erittäin joustavat työajat, jota yritetään toteuttaa sekä työnantajan että tekijän puolesta. Sekä kaiken maailman onnistuneen urakan bonukset katoavat heti, tässä tapauksessa työnantajana varmaan pärjäisin jos noudattettaisiin tessiä 100% mutta en halua työmaalle sellaista kommari ilmapiiriä että joka asiasta pitää valittaa niinkuin kommareilla tapana nyt meillä on ainakin omasta mielestä erittäin hyvä työilmapiiri. mutta loppujen lopuksi eniten vituttaa maksaa esim sairaslomarahoja, eipä ne asiakkaat mullekkaan siitä maksa... Itsellä ikää 26 ja en ole koskaan ollut elämäni aikana palkallisella vapaapäivällä tai sairaslomalla, vaikka muutaman vuoden olen ollutkin ihan palkkatyöläisenä

Suosittelen, että hankit niitä lapsia heti. Se kyllä kaduttaa kovasti myöhemmin, jos alkaa odottelemaan sopivampaa tilaisuutta. Se parempi tilaisuus on ehkä nyt. Kyllä niitä potkuja jaellaan myös vakituisessa työsuhteessa oleville.

Monet ihmiset pääsevät takaisin samaan työpaikkaan kuin ennenkin. Ja jos eivät pääse, etsivät työtä muualta. Tuollainen perheidyllijuttu taitaa olla 80-luvun juttu. Nykyisin voi oikeasti joutua valitsemaan hankkiiko lapsia vai ne talon, auton, ulkomaanmatkat ja kalliit harrastukset. Rahat ei ehkä riitä kaikkeen.

Minä suosittelen, että jatkat määräaikaisuuksia ja huolehdit siitä, että määräaikaisuuksien väliin ei tule yhdenkään päivän työttömyyskatkosta. Jos työtä riittää n. 9-10 kk vuosittain, se yleensä katsotaan luonteeltaan pysyväksi eikä perustetta määräaikaiselle työsopimukselle ole. Itse asiassa työsuhteesi on todennäköisesti varmempi ketjutettuna kuin vakituisena. Yleensähän nimittäin ketjutukset maksetaan suuret korvaukset työoikeudessa kun taas vakituisena saat vain irtisanomisajan palkan. Et voi kieltäytyä aina uudesta määräaikaisuudesta, koska se johtaa karenssiin etkä saa työttömänä päivärahaa.

Ketjutetulla on huomattavasti parempi tilanne kuin vakituisella työntekijällä, koska jos työt loppuu, saat huomattavasti paremmat korvaukset kuin, jos sinut vakituisena irtisanotaan. Ketjutukset ovat rikos ja laittomia. Kunnallisella alalla ne käsitellään yleensä hallinto-oikeuksissa. Suosittelen. Ei saa pelätä, että sinua ei oteta enää uudestaan töihin. Höpsistä. Työnantajahan se on rikoksentekijä.

Jos työnantaja ei sinua vakinaista ja jäät joskus työttömäksi, niin muista, että haet korvauksia laittomista määräaikaisuuksista. Yleensä nimenomaan työntekijä voittaa nämä jutut. Apua saat omalta ammattijärjestöltäsi.

On aika vaihtaa paikka ja tai jopa alaa.Hae uudelta työnanatajalta työpaikkaa ja pyydä asiallinen palkka.Markkinoi itseäsi osaajana ja kerro että olet valmis sitoutumaan yritykseen, mutta että sinulla on omakin elämä.
OPiskele työnoheessa omaa alaasi tai jopa etene kuljetusalan tehtävissä osaajaksi.
Älä vätystele, sillä sinulla ei ole kuitenkaan kilpailuetua monta vuotta jäljellä ikärasismikin voi tulla hakupaikoissa vastaan.

Minä olen ollut määräaikaisena vuodesta 95. Siinä välissä on tehty lapset ja opittu luottamaan siihen, että työt ei tekevältä lopu. Yhtä hyvässä asemassa olen ollut kun virassa olevatkin. Alkuun oli tosin stressiä että jatkuuko työt vai eikö jatku, mutta ainahan ne jatkuivat vaikka välillä oltiin eri puolella maatakin. Minulla ei tosin ole mitään intressiä etenemisistä, kun haluan että elämässä on muutakin kun työ. Mitä isompi asema ja palkka, sitä enemmän se on poissa perheeltä. Ei kannata pilata nykyisyyttä murehtimalla huomista, se menee aina ihan hukkaan!

Minulla on 7 vuotinen kokemus siitä, että vaikka tarvetta työntekijän työssäpitämiseen olisi, niin silti ei vakinaisteta, vaan aina vaan jatketaan määrä-ja osa-aikaisena työsuhdetta, sekä siinä ohessa olin velvollinen tekemään sijaisuuksia tarpeen mukaan muissa toimipaikoissa.
7 vuotta siis yhtäsoittoa olin töissä, tai en ihan, kun välillä olin "huilitauolla" eli työuupuksen takia sairaslomalla.
Minä olin se, jonka piti vapaapäivänä lähteä tuuraamaan sairastunutta, tehdä alituiseen viikonloppuvuoroja kun vakituiset saikutteli, 10 päivän työputki ei saanut tuntua missään, omaa elämää ei saanut olla.
Kuitenkaan lomapäiviä ei kertynyt, olin töissä kesät kun vakituiset sai pitää kesälomia, lomarahat maksettiin minulle kuukausittain palkkaan, kunnes älysin vaatia että haluan kerryttää lomapäiviä. tästä nousi haloo, osa työ"kavereista" nosti metakan, kun kieltäydyinkin tulemasta yhtenä heinäkuuna töihin, koska he eivät voineet tällöin valita itselleen edullisinta loma-ajankohtaa, joka kaikille olisi ollut tietysti se heinäkuu, kuinkas muuten.
kun väsymyksestä uskalsin avata suuni, niin se oli jotain ihan kamalaa, esimies kehtasi yhden työ"kaverin" kautta viestittää, että jos haen mistä tahansa syystä sairaslomaa, niin se on automaattisesti palkatonta, koska olen työväsymyksestä ääneen puhunut. näinhän toki ei oltaisi voitu lain puitteissa toimia, ei ole esimiehen asia puuttua asiaan jos lääkäri sairasloman kirjoittaa, vaikka nyt sitten kipeästä polvesta 3 viikkoa, vaikka todellinen syy on se loppuunpalaminen. viesti oli silti selvä, tehtiin selväksi, että ei saa lääkärissä/työterveydessä väsymistä mainostaa, koska ulospäin päättäjille haluttiin näyttää, että työntekijät pärjäävät, eikä tarvetta muutoksille alan työajoissa ja lisäväen palkkaamisen suhteen ole (vaikka siis olisi ollut).
Olin yksinhuoltaja, ei ollut edes mahdollisuutta löytää ketään miestä elämääni, koska olin kaikki viikonloput töissä, ja jos joskus se vapaa viikonloppu oli, olin niin väsynyt, etten olisi jaksanutkaan lähteä mihinkään, ja toisekseen en edes halunnut, koska en ehtinyt olla lapseni kanssa tarpeeksi, niin pyhitin hänelle sen vapaan viikonlopun ihmeen. Onneksi on netti, ja sitä kautta löytyi mieskin, samana keväänä 3 vuotta sitten totesin esimiehelle, että joku muu saa tehdä viikonloppuja tästä lähtien, minä voin tuurata jos ei todellakaan ketään muuta löydy, tulevalle kesälle valitettvasti olin ehtinyt sopimaan lomitukset, mutta onneksi elokuussa sain lomailla. sen jälkeen en viikonloppuna tehnyt kuin hätätapauksessa, enkä kadu valintaani.
viime kesänä muutin paikkakunnalta pois, koska edelleenkään minua ei vakinaistettu vaan ohitseni palkattiin toinen ihminen, jolla vähemmän työkokemusta,mutta hienompi sukunimi. se riitti kertomaan minulle, että en ole tarpeeksi hyvä vakinaistettvaksi koskaan siellä, kun kannan väärää nimeä. olisi pitänyt naida joku seudun "isoista rikkaista" saada "oikeanlainen" sukunimi niin ehkä sitten olisi mahkuja ollut. enää en siihen samaan rumbaan lähtisi, enkä kellekkään muullekkaan suosittele. kannattaa punnita omassa vaakassa, onko valmis tuhlaamaan elämänsä ja työikänsä siihen, ettei koskaan ole tarpeeksi hyvä kuin sijaiseksi, määrä-tai osa-aikaiseksi, eikä edes siihen että saisi samanlaiset lomaoikeudet kuin vakkaritkin. toki jos vapaapäivät ja lomat menisivät samalla lailla myös määräaikaiseksi palkatuilla, asia olisi eri, mutta kun ei se mene niin.

Opettajia tosiaankin tarvitaan usein pienille paikkakunnille, mutta ei se tarkoita, että tarvittaisiin juuri nyt kotipaikkakunnallesi.

Vaihtoehdot taitavat tosiaankin olla kouluttautua johonkin alalle, jossa on vakinaista työtä luvassa kotipaikkakunnallasi tai sitten muutat toiselle paikkakunnalle.

Sairaanhoito potilaana

Ei tulevaisuutta voi rakentaa tuollaisen työn varaan. Kannattaa selittää tilanne yrityksessä ja kertoa että et voi olla määräaikaisena enää jos he eivät vakinaista työtän niin lähdet menemään.

Jos politiikka ratkaisee kunnissa, niin jäsenkirja ja tietö poliittisesta kannasta kuntiin aina etusijalla. Ammattitaito ei ratkaise.