YH-vanhemman "vapaat"

YHäippä

Ihan mielenkiinnosta tiedustelisin teiltä äideiltä ja isiltä jotka ovat käytännössä aina lapsen kanssa (ei siis etäkotia jonne lapsi menisi tietyin väliajoin) että paljon otatte omaa aikaa? Kuinka usein koitatte saada/annatte lapsen hoitoon ja onko hoitokerrat yökyläilyjä vai päivä visiittejä? Onko teillä yksi vai useampi paikka missä lapsenne on hoidossa kun otatte vapaata?

88

5767

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • totaaliyh

      noh eipä noita "vapaita" juuri ole, ehkä n.kerran vuodessa..
      ei ole varaa ketään palkata ja ei ole ketään joka lapsia ottaisi sen useammin.

    • ibuvun,

      Lapset on mummolassa viikon kesälomalla. Toisinaan päivän entisen naapurin kanssa (maksettu lapsenvahti).

    • mutta ei haittaa..

      Kouluikäinen lapseni on n. 5kertaa vuodessa mummolassa yökylässä. Joskus kavereillaan ja vastaavasti kaverit tulee meille yöksi. Eli ei siis ole mitään säännöllistä. Itse harvoin edes käyn missään niin että tarvitsisin yöhoitoa.

    • YHäippä

      Kiitos vastauksista!
      Kiva huomata ettei ihan kaikki yh:t ota/hanki sitä omaa aikaa kokoajan.
      Asia mietityttänyt minua kahdesta syystä, ensinnäkin ystäväpariskunta joilla saman ikäinen lapsi kun minulla vievät lapsen mummolaan 2kertaa kuukaudessa useitä päivä kyläilyjä päälle. Toisaalta omat vanhempani patistavat minua ottamaan omaa aikaa tyyliin 2kertaa kuussa päivän ajaksi ja kerran kuussa yöksi (käymme yhdessä kylässä 1-2kertaa viikossa). En juo enkä bileitä joten nuo yöhoidot on lähinnä nukkumista ajatellen, lapsi tosiaan vasta 1v ja univaje oli välillä suuri. Kolmesti ollu yökylässä, muuton aikana, yhden 3vk valvonnan päälle ja kerran kun vanhempani vaan halusi lapsen heille.
      Nuo päiväkyläilyt olis minusta ihan ok kerran kuussa, ehtisi siivota kunnon suursiivouksen ilman että muksu kiskoo lahkeesta kokoaika :D

      • ????????????????????

        Ja näin kirkkaimman kruunun saat,lalalalaa :)

        Kyllä mullakin oli lapsi kaksi kertaa kuukaudessa hoidossa isovanhemmillaan. Oli ennen eroa ja eron jälkeen.
        Joittenkin on vaan joskus pakko käydä viikonloppuisin töissä ja joskus pitää jopa ihan oikeaa vapaata.
        Ei me kaikki voida olla pyhiä äitejä, ketäs sitten paheksuisitte?


      • YHäiti
        ???????????????????? kirjoitti:

        Ja näin kirkkaimman kruunun saat,lalalalaa :)

        Kyllä mullakin oli lapsi kaksi kertaa kuukaudessa hoidossa isovanhemmillaan. Oli ennen eroa ja eron jälkeen.
        Joittenkin on vaan joskus pakko käydä viikonloppuisin töissä ja joskus pitää jopa ihan oikeaa vapaata.
        Ei me kaikki voida olla pyhiä äitejä, ketäs sitten paheksuisitte?

        Pahoittelen jos sait kuvan että paheksuisin niitä joilla lapsi on enemmän hoidossa! En todellakaan paheksu koska jokaisessa perheessä on kuitenkin omat tarpeensa lapsen hoidon suhteen.
        Minä en ole työelämässä, lapseni on niin pieni vielä. Tiedän hyvin että kolmivuorotyöläiseksi kun palaan lapseni on PALJON hoidossa. Ja minä en todellakaan ole mikään pyhä äiti, teen omat virheeni. Silti mietin miten muilla yksinhuoltajilla ja varsinkin olenko liikaa itse lapseni kanssa kun se ei siellä hoidossa mummolassa ole kuin harvakseltaan!


      • yks vaa
        ???????????????????? kirjoitti:

        Ja näin kirkkaimman kruunun saat,lalalalaa :)

        Kyllä mullakin oli lapsi kaksi kertaa kuukaudessa hoidossa isovanhemmillaan. Oli ennen eroa ja eron jälkeen.
        Joittenkin on vaan joskus pakko käydä viikonloppuisin töissä ja joskus pitää jopa ihan oikeaa vapaata.
        Ei me kaikki voida olla pyhiä äitejä, ketäs sitten paheksuisitte?

        On se hienoa että sun duunis on niin unelma hommaa että lasket sen omaksi ajaksi.
        Mä oon töissä käyvä äiti, muksu on sillo hoidossa osittai isovanhemmillaa ja osittai kunnallises.. kiitos paskojen työvuorojen. Työ on työtä, omaa aikaa otan kerran kuussa ku muksu menee yöks mummolaa!


      • Ei hoidontarvetta
        YHäiti kirjoitti:

        Pahoittelen jos sait kuvan että paheksuisin niitä joilla lapsi on enemmän hoidossa! En todellakaan paheksu koska jokaisessa perheessä on kuitenkin omat tarpeensa lapsen hoidon suhteen.
        Minä en ole työelämässä, lapseni on niin pieni vielä. Tiedän hyvin että kolmivuorotyöläiseksi kun palaan lapseni on PALJON hoidossa. Ja minä en todellakaan ole mikään pyhä äiti, teen omat virheeni. Silti mietin miten muilla yksinhuoltajilla ja varsinkin olenko liikaa itse lapseni kanssa kun se ei siellä hoidossa mummolassa ole kuin harvakseltaan!

        Eipä kai yksinhuoltajien lasten tarvitse olla sen enempää hoidossa kuin kaksi vanhempisten perheiden lapset?

        Meillä ei ole ollut tarvetta viikonloppuhoitoon, mutta isovanhemmat ruinaavat lapset heille yökylään. Työssäkäyvät vanhemmat haluavat viettää viikonloput lastensa kanssa, joten mummo saa toisinaan kieltävän vastauksen. :)


      • jtgfkh
        Ei hoidontarvetta kirjoitti:

        Eipä kai yksinhuoltajien lasten tarvitse olla sen enempää hoidossa kuin kaksi vanhempisten perheiden lapset?

        Meillä ei ole ollut tarvetta viikonloppuhoitoon, mutta isovanhemmat ruinaavat lapset heille yökylään. Työssäkäyvät vanhemmat haluavat viettää viikonloput lastensa kanssa, joten mummo saa toisinaan kieltävän vastauksen. :)

        Perheissä missä on 2 vanhempaa, toinen voi välillä ottaa vastuun ja toinen levätä, käydä vaikka yksin lenkillä tai kaupassa. Yksinhultajalla vastuu on kokoajan. Ei edes tunnin taukoa jollei hanki hoitajaa. Se ero on yhden ja kahden vanhemman perheissä ja siksi monesti yh tarvitsee välillä taukoa, varsinkin kun lapsi on pieni.


      • Nojaah

        En ole yksinhuoltaja vaan minulla on puoliso, mutta puolisolla on 10-tuntiset työpäivät ja lauantaisinkin ja joskus sunnuntainakin töissä (silloin lyhyempi työpäivä). Ei meilläkään kauheasti omaa aikaa ole. Tai no 2-3 krt vuodessa puoliso on lapsen kanssa jolloin menen kavereiden kanssa elokuviin, syömään tms.

        Lapsellamme ei ole koskaan ollut yöllä hoitajaa. Alkuun meni lähes vuosi ennen kuin lapsi oli ekan kerran hoidossa. Nyt on joitakin krt vuodessa 1-4 h. Ei ole isovanhempia joille viedä lapsi. Mun mielestä ois kiva, kun puolison kanssa pääsisi esim. 1-2 krt/kk 1-3 tunniksi johkin. Ja siivouksen tms. rempan, isompien pihatöiden ajaksi kaipaisi joskus hoitajaa. Hammaslääkäreiden sun muiden käyntien ajaksi myös. Ja totta kai sitä viikonloppuisin ja iltaisin haluaa olla lapsenkin kanssa, kun on päivät töissä ja lapsi 8 h päivähoidossa.


      • 2 vanhempaa
        jtgfkh kirjoitti:

        Perheissä missä on 2 vanhempaa, toinen voi välillä ottaa vastuun ja toinen levätä, käydä vaikka yksin lenkillä tai kaupassa. Yksinhultajalla vastuu on kokoajan. Ei edes tunnin taukoa jollei hanki hoitajaa. Se ero on yhden ja kahden vanhemman perheissä ja siksi monesti yh tarvitsee välillä taukoa, varsinkin kun lapsi on pieni.

        Näinhän se pitäisi olla vaan ei aina ole. Mun mies ei alkuun ymmärtänyt lainkaan, että haluaisin käydä esim. yksin kaupassa. Hän kävi itse töiden jälkeen tai jos mä kävin sanoi, että mikset voi ottaa lasta mukaan. Välillä tuli jopa riitaa kaupassa käynnistä, että kumpi käy ja ottaako lapsen mukaan vai ei... Aika harvoin olen ilman lasta kaupassa päässyt käymään. Miehen puolustukseksi kyllä se, että hänellä ei ole mikään 8-16 työ vaan pääsee myöhemmin illalla kotiin. Yhden tuttavaperheen mies tulee n. 16 maissa kotiin ja lähtee lapsen kanssa ulos ja on viikonloput aika paljon lapsen kanssa.

        Ehkä ei kaikki kaipaa, mutta itse ainakin ajoittain kaipaan sitä, että saan olla ihan yksin. Kun ei edes vessassa saa olla yksin. Mutta en nyt kuitenkaan ole ollut 24 h/vrk lapsen kanssa yksin niin kuin ehkä joku yksinhuoltaja.


      • eevukkalissu
        jtgfkh kirjoitti:

        Perheissä missä on 2 vanhempaa, toinen voi välillä ottaa vastuun ja toinen levätä, käydä vaikka yksin lenkillä tai kaupassa. Yksinhultajalla vastuu on kokoajan. Ei edes tunnin taukoa jollei hanki hoitajaa. Se ero on yhden ja kahden vanhemman perheissä ja siksi monesti yh tarvitsee välillä taukoa, varsinkin kun lapsi on pieni.

        Minulla oli aikoinaan se peroiaate että mihin ei voi ottaa lasta mukaan niin sitten en mene sellasiin paikkoihin. Lapsuus on lyhyt aika, olkaa läsnä lapsien kanssa.


      • YHäiti kirjoitti:

        Pahoittelen jos sait kuvan että paheksuisin niitä joilla lapsi on enemmän hoidossa! En todellakaan paheksu koska jokaisessa perheessä on kuitenkin omat tarpeensa lapsen hoidon suhteen.
        Minä en ole työelämässä, lapseni on niin pieni vielä. Tiedän hyvin että kolmivuorotyöläiseksi kun palaan lapseni on PALJON hoidossa. Ja minä en todellakaan ole mikään pyhä äiti, teen omat virheeni. Silti mietin miten muilla yksinhuoltajilla ja varsinkin olenko liikaa itse lapseni kanssa kun se ei siellä hoidossa mummolassa ole kuin harvakseltaan!

        Minun mielestäni mummoilla ja ukeilla jotka välittävät lapsenlapsistaan on myös oikeus hoivata pikkuisia.


      • gerhtgg
        eevukkalissu kirjoitti:

        Minulla oli aikoinaan se peroiaate että mihin ei voi ottaa lasta mukaan niin sitten en mene sellasiin paikkoihin. Lapsuus on lyhyt aika, olkaa läsnä lapsien kanssa.

        Hehheh... gynekologillekin, vai jätätkö senkin välistä...? Meillä on molemmilla aikaisemmista liitoista lapset ja yhteinen vuoden ikäinen. Käytiin just viime viikolla hakemassa silmälasit molemmille (tarkastus samaan aikaan). Onneksi saatiin pienin siksi aikaa hoitoon, koska eihän hommasta olis tullu muuten mitään. Edes siinä kohtaa, kun valittiin silmälaseja...tämä kaveri on nimittäin sellainen, että se repii kaiken alas minkä vain käsiinsä saa. Ei oltais mitenkään saatu valita niitä laseja saatikka näöntarkastusta tehtyä jos lapsi olisi ollut mukana... Että joo, on ihan ok, että ei ihan joka paikkaan ota mukaan...

        Sitäpaitsi ei se läsnä oleminen kärsi siitä, jos joskus yöksi viekin hoitoon. Sen jälkeen voi jopa jaksaa olla paremmin läsnä! Olemme jokainen yksilöitä, ja kaikilla on erilaiset tarpeet ja odotukset. Ei kannata yleistää!


      • bingbi
        gerhtgg kirjoitti:

        Hehheh... gynekologillekin, vai jätätkö senkin välistä...? Meillä on molemmilla aikaisemmista liitoista lapset ja yhteinen vuoden ikäinen. Käytiin just viime viikolla hakemassa silmälasit molemmille (tarkastus samaan aikaan). Onneksi saatiin pienin siksi aikaa hoitoon, koska eihän hommasta olis tullu muuten mitään. Edes siinä kohtaa, kun valittiin silmälaseja...tämä kaveri on nimittäin sellainen, että se repii kaiken alas minkä vain käsiinsä saa. Ei oltais mitenkään saatu valita niitä laseja saatikka näöntarkastusta tehtyä jos lapsi olisi ollut mukana... Että joo, on ihan ok, että ei ihan joka paikkaan ota mukaan...

        Sitäpaitsi ei se läsnä oleminen kärsi siitä, jos joskus yöksi viekin hoitoon. Sen jälkeen voi jopa jaksaa olla paremmin läsnä! Olemme jokainen yksilöitä, ja kaikilla on erilaiset tarpeet ja odotukset. Ei kannata yleistää!

        Ei ollut ongelma. Rattaista vyöt kiinni, eteen leluja ja verhot kiinni. Verhon takaa juttelin lapselle hyvin meni. En ala hankkimaan lapsenvahtia 5minuutin takia.
        Että sillä lailla gynekologilla.

        Itse en voi viedä mihinkään, joten pitäisi joka kerta palkata joku.


      • vastasin vaan
        Ei hoidontarvetta kirjoitti:

        Eipä kai yksinhuoltajien lasten tarvitse olla sen enempää hoidossa kuin kaksi vanhempisten perheiden lapset?

        Meillä ei ole ollut tarvetta viikonloppuhoitoon, mutta isovanhemmat ruinaavat lapset heille yökylään. Työssäkäyvät vanhemmat haluavat viettää viikonloput lastensa kanssa, joten mummo saa toisinaan kieltävän vastauksen. :)

        Toisen vanhemman ollessa kolmivuorotyössä, saattaa osan työvuoroihin sijoittuvista hoitoajoista korvata kotihoito sen toisen vanhemman taholta, totaali yh vie sen lapsen hoitoon jokainen työvuoro.


      • erilaiset tilanteet
        gerhtgg kirjoitti:

        Hehheh... gynekologillekin, vai jätätkö senkin välistä...? Meillä on molemmilla aikaisemmista liitoista lapset ja yhteinen vuoden ikäinen. Käytiin just viime viikolla hakemassa silmälasit molemmille (tarkastus samaan aikaan). Onneksi saatiin pienin siksi aikaa hoitoon, koska eihän hommasta olis tullu muuten mitään. Edes siinä kohtaa, kun valittiin silmälaseja...tämä kaveri on nimittäin sellainen, että se repii kaiken alas minkä vain käsiinsä saa. Ei oltais mitenkään saatu valita niitä laseja saatikka näöntarkastusta tehtyä jos lapsi olisi ollut mukana... Että joo, on ihan ok, että ei ihan joka paikkaan ota mukaan...

        Sitäpaitsi ei se läsnä oleminen kärsi siitä, jos joskus yöksi viekin hoitoon. Sen jälkeen voi jopa jaksaa olla paremmin läsnä! Olemme jokainen yksilöitä, ja kaikilla on erilaiset tarpeet ja odotukset. Ei kannata yleistää!

        Totaali yh:nä piti ottaa lapset mukaan kaikkialle.. niin lääkärillekin, hammashoitoon en voinutkaan mennä kun ei ollut paikkaa minne lapset veisin siksi ajaksi.
        Joissakin perheissä yksinkertaisesti käy niin että isä joka on luvannut olla lasten elämässä katkeroituukin niin jouduttuaan jätetyksi aivan omasta syystään ( rattijuoppo jne jne ) ja yhteydenpito loppuu siihen. Onneksi muu suku tapaa lapsia, isä vain puuttuu elämästä sieltä puolen sukua.


      • bingbi kirjoitti:

        Ei ollut ongelma. Rattaista vyöt kiinni, eteen leluja ja verhot kiinni. Verhon takaa juttelin lapselle hyvin meni. En ala hankkimaan lapsenvahtia 5minuutin takia.
        Että sillä lailla gynekologilla.

        Itse en voi viedä mihinkään, joten pitäisi joka kerta palkata joku.

        Meillä voi neuvolaan jättää pikkuisi valvonnan alle jos äippä käy esim hammaslääkärillä.


      • oikeus ja kohtuus
        seijus kirjoitti:

        Minun mielestäni mummoilla ja ukeilla jotka välittävät lapsenlapsistaan on myös oikeus hoivata pikkuisia.

        Nimenomaan oikeus, mutta ei velvollisuutta!


      • oikeus ja kohtuus kirjoitti:

        Nimenomaan oikeus, mutta ei velvollisuutta!

        Mummojen ja ukkien pitäs jo olla siinä iässä että osaavat suunsa aukasta jos eivät jaksa pikkuisten kanssa pörrätä.


      • tekisin toisin

        itse nyt yh äitinä olen sitä mieltä että kun olette vielä pariskunta,niin ottakaa sitä vapaa-aikaa..näin voi suhdekin hyvin.Itse "marttyyrinä" hoidin lapseni itse ja kyllä nyt kun jäin yksin niin kaduttaa että päästin lapset avioliittomme väliin.Nyt eksälläni on uusi ja tietty entinen yh..jonka vanhemmat,eksä hoitaa muijan muksuja niin onhan se eksä paljon muuttunut kun kaikki ei pyöri lasten ympärillä.Jos jollakin nyt joku hoitaa lapsia ja pari johonkin pääsee niin sinultako se on poissa?Itse olen tähän lähtenyt meillä ei osattu puhua ja ei osattu edes vaatia sukulaisia hoitamaan.Oltiin liian kilttejä.Yksin jäin, itse lapseni hoidan aikuisiksi asti.Vituttaahan se välillä,mutta iteppähän tämän aiheutin.Sen kyllä teen omien lastenlasteni(jos niitä joskus saan) kanssa että tarjoan hoitoapua vaikka heidän kaverit sitä kadehtisivatkin.


      • Anonyymi
        jtgfkh kirjoitti:

        Perheissä missä on 2 vanhempaa, toinen voi välillä ottaa vastuun ja toinen levätä, käydä vaikka yksin lenkillä tai kaupassa. Yksinhultajalla vastuu on kokoajan. Ei edes tunnin taukoa jollei hanki hoitajaa. Se ero on yhden ja kahden vanhemman perheissä ja siksi monesti yh tarvitsee välillä taukoa, varsinkin kun lapsi on pieni.

        Erosin yhden lapseni isästä kun tyttö oli 3v. Mieheni suuttui tarkoituksella kun pieni ongelma tuli lapsen tapaamiskellon ajasta. Lapsemme ei viihtynyt isänsä ja äitipuolensa luona vaan tuli aina itkien kotiin. Tämän vuoksi tapaamiset eivät toimineet. Isä ei yrittänyt tehdä lapsemme vierailusta miellyttävää vaan keskittyi omiin asioihin. Eli lapsi oli hänen luonaan säilössä. Tapaamiset loppuivat tyttäreni johdosta, hän itki aina usean tunnin ennen kuin isänsä tuli hakemaan eikä lipuksi lähtenyt hänen mukaan. Yksinhuoltajuus on niin kuluttavaa sille jonka luona lapsi pääasiassa asuu etten toivo sitä kenellekään
        Varsinkin jos x-mies ei ymmärrä toimivansa väärin lapsen emotionaalisiin turvatekijöihin.


      • Anonyymi
        erilaiset tilanteet kirjoitti:

        Totaali yh:nä piti ottaa lapset mukaan kaikkialle.. niin lääkärillekin, hammashoitoon en voinutkaan mennä kun ei ollut paikkaa minne lapset veisin siksi ajaksi.
        Joissakin perheissä yksinkertaisesti käy niin että isä joka on luvannut olla lasten elämässä katkeroituukin niin jouduttuaan jätetyksi aivan omasta syystään ( rattijuoppo jne jne ) ja yhteydenpito loppuu siihen. Onneksi muu suku tapaa lapsia, isä vain puuttuu elämästä sieltä puolen sukua.

        Aivan kuin minun yksinhuoltajuus elämänkertani.


    • kukka8

      olen yksinhuoltaja ja lapseni on joka toinen viikonloppu mummillansa ja yleensä kyllä käyn ulkona vapaa viikonloppuinani ,enkä pode huonoa omaatuntoa siitä..

      • YHäippä

        Hienoa että teillä hoito järjestyy noin :) Tottakai jos tykkää viettää aikaa ulkona kun on vapaata niin silloin se kannattaa.. Pääasiahan on että rentoutuu omalla tapaansa kun vapaata saa! Itse kun en nauti ulkoilusta viikonloppu iltoina niin siksi se yövapaa ei tunnu tärkeältä ja tulee vain laiska olo ja huono omatunto kun rasittaa toisia viemällä lapsen heille vain nukkuakseen..


    • miehillä on helppoa

      Yh äidillä ei ole ksokaan vapaata. Mutta etäisälläon aina, joten kysyä voisi että koska isä näkee lapsiaan kun on aina yksin?

      • lisuffh<

        Niin.. Onhan se totta että etävanhemmalla ei ole niin usein mahdollisuutta olla lapsen kanssa kuin lähivanhemmalla silloin kun on se etäkotikin! Mutta sehän ei ole tämän keskustelun aihe, koska aloittaja kyseli niiden yksinhuoltajien vapaita joiden lapsilla ei sitä etäkotia ole!


      • Anonyymi

        Isät haluavat vapaata. Ja keskittyä uuteen mimmiin. Heidän elämään eivät lapset sovi, lapset joiden kanssa tulisi olla ja pitää heille seuraa. Keittää ruokaa viihdyttää heitä ja ennenkaikkea välittää omista lapsistaan.


    • Älä mieti turhia

      Jos lapsella on joku huolehtiva toinen aikuinen esim. mummi niin ota se rikkaus vastaan. Älä pode huonoa omaatuontoa siitä, että oma lapsesi ja oma äitisi (tai muu läheinen) viettävät aikaa yhdessä. Oikeasti tekee hyvää lapselle viettää aikaa välillä jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa. Se mitä sillä välin teet on oma asiasi, kunhan olet taas mieli virkeänä lasta varten odottamassa :) Joku siivoaa, joku nukkuu, joku bilettää joku tekee näitä kaikkea! Omien ajatustensa kanssa kurkkunaamio kasvoilla on joskus ihan terapeuttista. Jos joku ulkopuolinen kyselee niin voit vain vastata että lapsi viettää laatuaikaa mummin kanssa. Tämä ei voi olla keneltäkään pois!

      • YHäippä

        Tuo on kyllä totta! Huono omatunto nostaa päätään vain silloin kun saan jälkeenpäin kuulla kuinka väsynyt oma äitini on. Tykkää tosipaljon mummoilla mutta pitkälle edennyt sairaus vie voimia. Pitäisi koittaa muistaa että äitini osaa kyllä sanoa silloin kun ei ole voimia lapsen kanssa olemiseen ja antaa muuten heidän olla keskenään aina kun äitini sitä ehdottaa..


    • yh-äiti32

      Minulla ei ole periaatteessa ollenkaan oma aikaa. Olen totaali YH, poikani on 2v (tarhassa käy), vanhempani asuvat 300km päässä, ystäviä ei ole eikä sellaisia tuttuja täällä lähellä, jotka hoitasivat välillä lastani. Elämä on kurja :(

      • lämminsyli

        Omat menot tulee olla toisarvoisia silloin kun on lapsi. Lapsi aika menee nopeesti.


    • annnnnnnnna

      Mikset hakisi tukiperhettä yh-äiti 32 itsekkin olen totaali yh ja lapseni on yhden viikonlopun kuukaudessa tukiperheessä ja lapseni on myös 2 vuotta :)

    • ei yh

      ^^Missäpäin asut? Minä en ole yh, mutta meillä ei ole käytännössä yhtään tukiverkkoa täällä kun lähisuku on kaukana eikä sellaisia ystäviä ole täälläkään. Meillä 2 v tyttö. Jos kiinnostaa ja asumme samalla suunnalla voisimme ehkä olla toistemme "tukiverkkona" ?

    • Lapsien seurana

      Minulla oli kyllä mies, kun lapset olivat pieniä, mutta ei hän suostunut niitä hoitamaan. Olin käytännöllisesti katsoen 5 v. parin metrin päässä lapsistani. Jos joskus pääsin livahtamaan yksin kauppaan, tunsin oloni ihan oudoksi.
      Lasten kanssa kulkiessani piti olla silmät selässäkin, sillä minulla oli vain kaksi kättä joissa kassit tai rattaat, tai pulkka. Vikkelät muksut livahtivat sinne tänne, vaikka periaatteessa kyllä olivat ihan kilttejä mukuloita.

      Mutta itse olin lapset halunnut. He olivat elämäni sisältö.
      Jonkun kerran he olivat mummulassa yökylässä, ja se oli ihan kamalaa minulle. Kyllä hekin kaipasivat kotiin, ja kun toinen lapsista sairastui vesirokkoon mummulassa, oli se hurja paikka meille kaikille.

      Vanhempani asuivat toisessa kaupungissa. Minulla ei ollut ketään, jota olisin voinut pyytää lapsia kaitsemaan. Jos oli päiväsaikaan mentävä jonnekin, olivat lapset aina mukana. Illalla ei minulla menoja ollutkaan.

      • YHäippä

        No onpas ollu huono mies kun ei ole hoitanut ja vastuutaan ottanut jälkikasvustaan :/ Mutta selvisit vissiin lapsien kanssa kuitenkin :)

        Onneksi minulla on nuo isovanhemmat lähellä ja vain yksi lapsi joten joten saan sitä vapaata kun niin haluan ja asiasta sovin :)

        Vaikka minun lapsellani on ikävä kun mummolassa käy (iltasella tulee iso itku) niin silti hänellä on siellä äärimmäisen hauskaa ja aina jää tosi iloisena mummon kanssa leikkkimään kun sinne lapsen jätän. En pode huonoa omaatuntoa lapsentakia kun on hoidossa, hän vain nauttii kun lellitellään kokoajan :D


    • I love my chidren

      Minä kahden yh-äiti. Työssä käyn, ja lapset hoidan yksin.
      Isä ei osallistu, ja lapset jopa vierastaa, ei halua hänen luokseen yökylään.
      Oma isä kuollut jo kauan sitten, äitini, siis lasten mummo, ei lapsia huoli hoitoon.
      Kun jouduin sairaalaan ja olin siellä 10 päivää, äitini oli raivoissaan kun joutui lapset ottamaan luokseen! Vaikka päivät olivat hoitotädillä, vain illat hänen riesanaan.
      Ketään muuta minulla ei ole, jota pyytää.
      Mutta, me olemme tyytyväinen perhe näin! Olemme hyvin läheisiä toisillemme, ja lapset on mun elämän A ja O. heidän takiaan menen vaikka tuleen.
      Ja kuitenkin, se aika kun he ovat pieniä, on niin lyhyt! Eipä aikaakaan niin ollaan murrosiässä ja äiti jää sivummalle!
      Onneksi en koskaan kapakoissa ole viihtynyt. Viikonloppuisin käydään hevostallilla ja keksitään muuta kivaa yhdessä.
      Tietysti välillä väsyttää. Eihän kukaan ole kone. Mutta olen kiitollinen lapsistani, ja haluan olla heille paras äiti maailmassa! Ja sitten kun omia lapsenlapsia tulee, he tulevat olemaan mummin silmäteriä! Varokoot vaan, suunnittelen jo melkein "lapsenryöstöä" tässä!! :-)

    • MEIDÄN SOPIMUS

      lapsenisän kanssa jotta joka toinen viikko on perjantai illasta sunnuntai iltaan,isä hakee ja tuo lapsen koska minulla ei ole autoa.

    • Sädekehä2013

      On ihan turha miettiä kuinka paljon kenenkin lapset ovat hoidossa ja onko itse liikaa tai liian vähän lapsensa kanssa, sillä aina jostain löytyy joku kuka tekee sitä enempi tai vähempi eikä sillä ole merkitystä. Jokainen ottakoon sen ajan itselleen kun tarvitsee, jos sinä koet ettet tarvitse omaa aikaa niin sinulla asia on niin, joku toinen kokee että haluaa omaa aikaa joka viikko vaikka pari iltaa, että käy esim jumpassa tai missä vaan...ja se heille sallittakoon...elämäntilanteita ja lapsia on niin erilaisia. Joku kellä on kaksi vilkkaampaa lasta, saattaa kaivata omaa aikaa enemmän kuin se, kellä on rauhallinen, omissa oloissa viihtyvä yksi lapsi... itsellä on myös vähän kiinni kausista...silloin kun lapset tuntuu vaan tappelevan ja kinaavan keskenään, sitä on enempi loppu ja haluaa enemmän omaa aikaa, mutta kun asiat rullaa lasten kanssa hyvin, niin ei tule kaivanneeksi...
      Toki sitä itsekkin ihmettelee vanhempia jotka vievät lapset hoitoon joka viikonloppi, kun ensin ovat lapset olleet arkipäivät tarhassa, mutta se on heidän asiansa. Jos vaihtoehtoina on kireä ja kiukkuinen äiti niin ennemmn veisin lapsen sitten mummolaan hoitoon ja otan takaisin kun olen levännyt ja jaksan olla lapsen kanssa...Ja tietenkin siinä vaiheessa jos vanhempi kokee ettei jaksa lapsensa kanssa niin tarvitaankin apua ja ehkä siinä vaiheessavoi kysyä, tarvitaanko muunlaista apua kuin viikonloppuhoitoa...esim perhetyöntekijää joka ohjaisi vanhempaa lapsen ja aikuisen välisess vuorovaikutuksessa...

    • ei omaa aikaa

      Joskus lapsi ollut pari tuntia hoidossa mummolassa, että pääsen käymään lääkärissä tai kaupassa tms. Minulla ei ole ollut vapaa-aikaa ilman lastani. Töissä tietenkin olen käynyt. Niillä eväin myös nykyinen mieheni otti minut puolisokseen ja kutsuu lastani omaksi tyttärekseen (koska biologinen isä ei ole aktiivisesti lapsen elämässä).

      • dfghsgsg

        Minulle omaa aikaa, on aika lapseni kanssa. Silloin en ole töissä työnantajan ajalla. Olen itse sen valinnan tehnyt. Ja olen yh, eikä ole tarvetta muille hoitopaikoille, kuin mitä työni puolesta tarvitsen. Ei ole asiaa mitä en voisi tehdä lasteni kanssa, kun alkoholiakaan en käytä.


      • iäkäs yh
        dfghsgsg kirjoitti:

        Minulle omaa aikaa, on aika lapseni kanssa. Silloin en ole töissä työnantajan ajalla. Olen itse sen valinnan tehnyt. Ja olen yh, eikä ole tarvetta muille hoitopaikoille, kuin mitä työni puolesta tarvitsen. Ei ole asiaa mitä en voisi tehdä lasteni kanssa, kun alkoholiakaan en käytä.

        Siinäpä ytimekkäästi ja lyhyesti ilmaistu asia, joka on totta. Olen ihmetellyt miksi niin monet kysyvät minulta (olen totaalinen yksinhuoltaja), että milloin minulla on sitä "omaa aikaa" kun lapset ovat minulla 24/7. Se on juuri sitä "omaa aikaa" tässä ja nyt. Lapsuus on niin lyhyt, että on etuoikeutettua viettää se lasten kanssa. Vuodet vierivät niin ihmeen nopeasti.


    • Täytyy pitää

      niinpaljon hyvät suhteet lapsensa toiseen vanhempaa ,että lapsi voi olla isän tai äidin luona silloin,kun haluaa viettää omaa aikaa.Eise ole lapsen syytä jos vanhemmilla on mennyt sukset ristiin.

      • realismia

        No ei se aina ole itsestä kiinni, jos toinen päättää häipyä.


      • olijö

        Aina ei ole sitä toista vanhempaa syystä tai toisesta. Joillakin on voinut toinen häipyä ja olla haluamatta lasta/lapsia tavata vaikka kuinka olisi itse koittanut välit pitää kunnossa, toisella voi olla tilanne ettei tiedä lapsen isää vaikka olisi sitä koittanut selvittää tai voi olla että puoliso on kuollut. Ei pidä yleistää että ero ja huonot välit olisi syy yksinhuoltajuuteen!


    • 684465

      Öööh, eiks sitä aikaa saa ihan niinkin et ottaa vapaapäivän töistä ja laittaa muksun silti normaalisti tarhaan? Kokonainen päivä aikaa siivota tai nukkua tai shoppailla ;)

      • kjefhl

        Jos on kotona hoitamassa lastaan niin se ei onnistu..
        Toisaalta joillakin voi olla sen verran tiukka budjetti ettei palkaton ylimääräinen vapaa tule kysymykseen..


      • Vapaat kortilla
        kjefhl kirjoitti:

        Jos on kotona hoitamassa lastaan niin se ei onnistu..
        Toisaalta joillakin voi olla sen verran tiukka budjetti ettei palkaton ylimääräinen vapaa tule kysymykseen..

        Ei niitä vapaita kaikilla työssäkäyvilläkään ihan kauheasti ole. Päiväkodit on kesäaikaan ja joulun aikaan pitkään kiinni ja jos ei halua laittaa lastaan varapäiväkotiin tai ainakaan pitkäksi aikaa niin siinä menee jo kaikki tai suurinosa lomista. Itse otin viikon palkatontakin vielä lisäksi. Jonkun vapaapäivän voi joutua käyttämään ns. pakollisien menojen hoitamiseen, kuten hammaslääkäriin. Jonne ei voi oikein ottaa lasta mukaan.


    • yh-äippänen

      Minulla äitini asuu lähellä ja myös lapsen isän vanhemmat. Äitini on miesystävineen ollut todella paljon apuna lapseni kanssa. He ovat lapselle tavallaan kuin toinen perhe.

      Olen usein viikonloppuna äitini luona ja joskus käyn viihteelläkin, mutta harvemmin kuin kerran kuukaudessa lapsi on ollut yökylässä tähän asti. Kun lapsi kasvaa, hän voi olla enemmänkin yökylässä. Mutta ei minulla niin hirveästi ole ollut halujakaan juosta kylillä. Voi olla että kesäaika muuttaa tilanteen :).

      Jotenkin minunkin on vaikea heittää vapaalle ja jättää lapsi äitini hoitoon. Koen siitä jonkin asteista syyllisyyttä vaikka tiedän kuinka hyvä on välillä käydä tuulettumassa ettei vallan mökkihöperöidy. Ja lapsi on siellä mielellään, eli ei hän siitä ainakaan kärsi. Mutta jännä juttu tuo syyllisyyden tunteminen. Aivan kuin minulla ei olisi (omasta mielestäni) oikeutta omaan aikaa, varsinkaan noihin iltamenoihin. En tiedä mistä johtuu..Varmaan joku alkukantainen sisäänrakennettu "syyllisyys" vaihde.

    • diibadaabaduu

      joka päivä

    • poispakkoruotsi

      Aikaa voi käyttää vaikka allekirjoittamalla kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi:

      https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

      Kuten jo 25 704 suomalaista on katsonut parhaaksi tehdä, jotta asiaa voidaan käsitellä eduskunnassa.

      • jååpa jåå

        Mielestäni on kyse jo sivistyksestä että osataan toinenkin kotimainen kieli, sen kolmannen epävirallisen käytössä olevan kielen kun osa jo hallitsee vähintään välttämästi.
        Aika usein tuoteselosteissakin löytyy teksti ruotsiki, muttei suomeksi, käytännössä ruotsia oikeasti tarvitaan useinkin.


      • jååpa jåå
        jååpa jåå kirjoitti:

        Mielestäni on kyse jo sivistyksestä että osataan toinenkin kotimainen kieli, sen kolmannen epävirallisen käytössä olevan kielen kun osa jo hallitsee vähintään välttämästi.
        Aika usein tuoteselosteissakin löytyy teksti ruotsiki, muttei suomeksi, käytännössä ruotsia oikeasti tarvitaan useinkin.

        Ja lukuisista kirjoitusvirheistä huolimatta olen myöskin suomenkielinen joka aikoinaan ei arvostanut ruotsinkielen taitoa, mutta olen huomannut käytännössä omaavani kohtuullisen sanavaraston ja se on auttanut usein keskustellessa ja tiedon hankinnassa.


    • totally yh

      Toinen äippä tässä ehdottelisi totaali yh-äippien hoitorinkiä. Minulla ei ole tarvetta päästä yöksi pois, mutta joskus lähtisin mielelläni vapaaehtoistyöhön auttamaan muita ihmisiä ( se on minulle sitä kaipaamaani omaan aikaa ), muttei ole paikkaa minne lapsen viedä.
      Vastavuoroisesti voisin silloin tällöin ottaa luokseni 1-2 lasta leikkimään, kokemusta on siitä että lapsilauma on jopa helpompi hallita kuin omat lapset, mielenkiinto menee yhteisiin leikkeihin eikä riehumiseen :)
      Olen saanut aiemmin muuton ajaksi ja lääkärikäynneille lapsen mummulleen, mutta nyt välimatkaa on 200 km, joten tunnin tai parin vuoksi ei ole järkevää kuskata lapsia.

      • Totaali Yh

        Missä päin asut ja vieläkö hoitorinki tarpeellinen? :)


    • fuhuih

      Pakko sanoa että tää on ihan uskomatonta. Paljon asiallista tekstiä, mutta paljon myös höpö höpöä. Mä ainakin voin todeta, että pinna kiristyy kun lepoa ei saa. Tässä toivoisinkin kaikille mahdollisuutta ottaa hetki itselleen, nukkua, siivota rauhassa, tai vaikka käydä terassilla. Ja niin, en alkaisi sitä paheksumaan jos vanhempi näin haluaa tehdä, käydä juomassa oluen, siiderin tai vaikka ihan viinilasillisen! Suomessa on ahdistavat normit joihin ihmiset yrittävät väkisin tunkea itseään, ja sitten ollaan "parempia" kuin muut. Anteeksi, mutta se että et kaipaa omaa aikaa, ei tee sinusta parempaa äitiä, pahoittelen. Olen sitä mieltä että vanhempien, on yh tai ei, tulee huolehtia lapsen turvallisuudesta ja tarpeista. Ihmiset ovat hyvin erilaisia, ja pärjäävät eri tavoilla. Itse olisin antanut tietyissä vaiheissa hoitoavusta mitä vain. Yksin olen joutunut pärjäämään, ja parhaani tehnyt. Nyt on menossa murkkuikä, ja aika koville mamma joutuu :) Isä on ollut miten sattuu kuvioissa, mutta äitipuolen lyötyä poikaa kielsin kaikki vierailut. Annoin toki mahdollisuuden selvittää, mutta halua ei ollut, joten näillä mentiin.Itse olen sitä mieltä, että jos olisin saanut enempi apua (=hetkiä yksin), olisin ollut äitinä kärsivällisempi.Vauva-aikana en vapaata halunnut, mutta lapset kasvavat, ja kaikki ovat yksilöitä, erityisen loppu olin uhma-ikäisen kanssa. Ihmisten demonisoiminen saisi luvan loppua. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee, ja mihin on mahdollisuudet. On olemassa OIKEASTI huonoja vanhempia, jotka eivät välitä/ ovat päihdeongelmaisia, mielisairaita, narsisteja yms. minkä takia lapset jätetään vaille perushoitoa.Älkää hyvät ihmiset tuomitko, vaikka itse täydellisiä olisittekin:)
      Ps: Kukaan ei voi olla täydellinen, sorry

    • Isä 33v

      Vietän sinäänsä paljon aikaa tyttäreni kanssa. Teen töitä kotoa käsin, sillä toimin googlen mainosmiehenä. Käymme paljon kalassa, metsällä ja ratsastamassa. Hän täyttää tänä kesänä 13 vuotta ja hän aloittaa yläkoulun syksyllä. Hän viettää jotkin viikonloput isovanhempiensa tai tätinsä luona. Vietämme myös paljon aikaa hänen ystäviensä vanhempien kanssa. Asumme maalla lähellä jokea, joten kesät ovat sujuvia ja muistollisia. Lastenhoitajaa en tarvitse ja kotityötkin teemme yleensä yhdessä.

    • äiti/09/06

      Omaa aikaa saan ainakin vanhimmasta pojasta kun käy kerran kuussa tukiperheessä. Nuorimmasta hyvin harvoin, en aina saa häntä samaan aikaan hoitoon kun vanhin on. Eli täällä tukiperheen lisäksi on mummu ja pappa jotka ottavat. Ja yleensä ovat olleet yökyläilyjä.

    • kcoxkfdsgvfhgfbgbv

      Minulla ei ole koskaan mitään lomaa. Nyt lapsen ollessa 5-vuotias on silloin tällöin mahdollista käydä kaupass yksin.

      Aika kovaksi tässä on tullut ja aika skeptiseksi ihmsietn "hyvyyden" suhteen.

      • wdefghjugfds

        Anteeksi kirjoitusvirheet. Siis hyviä neuvojahan aina satelee ihan siitä asti kun lapsi oli pieni. Hyviin neuvoihin kuului se, että vietä omaa aikaakin...ketään ei vain kiinnostanut ottaa hoitovastuuta. Oikein juoruiltiin siitä kuinka vietän liikaa aikaa lapseni kanssa.
        En ole koskaan ollut sellainen lapsen kautta elävä, mutta elämä ja luonto opettaa, että loppujenlopuksi lapsi on kuin eläimen poikanen ja tarvii emoaan eniten ja vanhemmuus on luopumista omista jutuista.
        Kymmenen vuotta vielä ja sitten uskoisin helpottavan...tai olisi kohtuullista jos elämä ylipäätään on mitenkään reilu kenellekään.


      • Muutoksen tuulet
        wdefghjugfds kirjoitti:

        Anteeksi kirjoitusvirheet. Siis hyviä neuvojahan aina satelee ihan siitä asti kun lapsi oli pieni. Hyviin neuvoihin kuului se, että vietä omaa aikaakin...ketään ei vain kiinnostanut ottaa hoitovastuuta. Oikein juoruiltiin siitä kuinka vietän liikaa aikaa lapseni kanssa.
        En ole koskaan ollut sellainen lapsen kautta elävä, mutta elämä ja luonto opettaa, että loppujenlopuksi lapsi on kuin eläimen poikanen ja tarvii emoaan eniten ja vanhemmuus on luopumista omista jutuista.
        Kymmenen vuotta vielä ja sitten uskoisin helpottavan...tai olisi kohtuullista jos elämä ylipäätään on mitenkään reilu kenellekään.

        Ei tarvitse odottaa sitä kymmentä vuotta :) Elämä helpottuu kyllä viimeistään kun lapsi menee kouluun. Tulee kaverit kuvioihin. Lapseni ollessa ekalla luokalla hän opetteli olemaan yksin kotona koulun jälkeen tunnin pari ja silloin pystyin käymään yksin kampaajalla,kaupassa tai ihan muuten vain vietin aikaani yksin kotona kun lapsi oli pihalla kavereidensa kanssa.

        Lapseni on nyt 11 vuotias ja viettää paljon aikaa lomilla ja kouluaikanakin kaveripiirissä. Toki vietetään aikaa yhdessä eikä kaikkea vapaa-aikaa olla pois kotoa,mutta voin tosiaan lähteä huoletta vaikka useammaksi tunniksi ostoksille tai ystävien kanssa kahville jne.


    • dkfsoglhjklö

      Kiitos "Muutoksen tuulet" toivon, että meilläkin menee hyvin. Olen vain niin saanut takkiini, että en uskalla toivoa enää mitään helppoa ja kevyttä.

    • marskinpuu

      no mie täshä sitte heitän sellasen et miun poika on ehkä 1viikonlopun kuusta kanssani kotona... joskus jopa 2,.. kuullostaa tyhmältä mutta kumminkin. yhden hän on minun vanhempien luona. toisen tukiperheessä. kolmannen joko isänpuolen mummolassa taikka sitte isän siskolla... hyvällä tuurilla. neljäntenä isällään. mutta jossei isällä ole halua/aikaa/kiinnostusta (ellen ns pakota väkisin häntä ottamaan) Nii sillo ollaan kotona. tai menemme minun vanhempien luokse. itse nautin siellä olosta.. saa tehdä kaikkea sellaista mitä kaupungissa ei voi tehä..

    • <<<>>>> .

      Itse olen ollut YH viimeiset kymmenen vuotta. Ero tuli, kun lapset olivat 7- ja 3-v ikäiset. Alussa oli tiukkaa, kun omat vanhemmat olivat työelämässä (300 km:n päässä) eikä ollut oikein ketään, jolle viedä lapsia. Nuorempi kun sairasteli tosi paljon alussa päiväkodin alettua. Onneksi ex-miehen suvussa ollut yksi ihana naisihminen, joka on hoitanut lapsiani mielellään. Pari-kolme kertaa vuodessa oli pakko jäädä töistä pariksi päiväksi "vatsatautiin" ja viedä nuorimmainen tarhaan, jotta sai nukkua univelkoja edes sen ajan, kun vanhempi lapsi oli koulussa.

      Olen aina tarvinnut sitä ihan ikiomaa aikaa. Varsinkin vauvavaiheen univaje oli ihan sietämätöntä. Oikeastaan lapsen ensimmäiset 3 vuotta ovat olleet ne pahimmat ja koulun alettua on alkanut helpottamaan. Siinä ehtiikin sitten olla 4-5 vuotta rauhallista, kunnes murkkuikä alkaa...

      Nyt perheessä on siis murkkuikäisiä. Enää omalle ajalle ei ole sillä tavalla enää tarvetta, koska nuoret viihtyvät niin hyvin itsekseenkin, että ei tarvitse enää lapsenvahtia, jos haluaa käydä harrastamassa jotakin. Omaa aikaa tulee siis ihan luonnostaan. Baareissa en viihdy enkä ole halunnut tähän meidän "rumbaan" ketään miestä mukaan.

      Elämä on mennyt hyvin näinkin. Kivat lapset on kasvanut tällain yksinhuoltajaperheessäkin. En kyllä tiedä, että miten olisin kahden vilkkaan lapsen kanssa selvinnyt, jos ero olisikin tullut vaikka kahta vuotta aiemmin.

    • Miks mä luen näitä kun mä tuun niiin vihaiseksi näistä.. mua niiin ärsyttää.
      -miksi hankit lapsia jos se on niin helvetin hankalaa elää niiden kanssa, tuskin se yllätyksenä tuli millaista se elämä on.
      -on lapsi hoidossa tai ei niin ei se kruunu ole sen kirkkaampi.
      -jos lapsien vieminen isovanhemmille tuo huonon omatunnon niin on siinä jotain isompaakin vikaa.
      -se että vapaa-aikaa saatuaan käy ulkona ystävien kanssa tai on kotona siivoamassa on ihan saman arvoista kunhan vaan itse rentoudut, elä tuomitse niitä jotka käy baarissa. Se ei ole keltään pois.
      -lapsien hankkimisen jälkeen ei tarvitse lakkaa elämästä.
      -onhan teillä valittajilla omaakin aikaa kun tänne kerkeätte kirjoittelemaan.
      -se että sukulaiset tai ystävät eivät ole lähellä ei tarkoita eikö olisi muita vaihtoehtoja "lastenhoitajan suhteen".
      -se että olet pienen kanssa kotona on laatuaikaa, sinun EI tarvitse olla töissä vaan saat nauttia kun näet pienesi kehittyvät.
      -kun vauva on pieni niin nehän nukkuu suurimman osan ajasta, tee sinäkin niin. Nuku kun vauva nukkuu valvo kun vauva valvoo.
      -vauva vaihe ilman koliikkia jne on helppo kun vauva ei ryömi joka paikkaan niin ei tarvitse olla valvovan silmän alla. voit ottaa vauvan kantoliinaan jolloin se saa läheisuttä ja sä vapaat kädet. vauva pinnasänkyyn ja tee omias.
      -sen verran mitä nähnyt erilaisempia pareja niin itseasiassa yksinhuoltajuus ei ole yhtään hassumpi vaihtoehto.
      -ja vaikka se isä olisi kuvioissa niin se että hän on 8h päivässä tienaamassa perheelleen niin on hänelläkin oikeus levätä.
      -väsynyt äiti ei ole kenenkään lapsen unelma.

      Suurempia murheen aiheita on mielestäni:
      -äitiyspäivärahan pienyys mikä pakottaa äidin töihin lapsen ollessa alle vuoden ikäinen.
      -hirveää jos päiväkodin täti kertoo lapsen sanoneen ekat sanat tai ottaneen ekat askeleet. Ja itse et ole paikalla.

      PLEASE, älkää marisko turhasta. Vauva-iästä taaperoon on lyhyt, nauttikaa siitä.

      • Lapset oma valinta

        Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Olen ollut yh kotiäiti ja työäiti. Parasta aikaa oli olla kotiäitinä monta vuotta, nyt nuorempien kanssa.
        Nuorimman kanssa isä oli reissuhommissa, kävin gynekologit, vakavamman sairaalakäynnin, myös lapsi mukana, hoitaja vahti ettei lapsi tule tutkimushuoneeseen. Ei mitään ongelmaa.
        Vanhempien kanssa olin yh, oli kavereita jotka ottivat lapset monesti viikonlopuiksi.
        Sain tehdä silloin mitä huvitti, olin nuori äiti.

        Miksi valittaisin koska halusin lapsia ja rakastan niitä jokaista.


      • Anonyymi

        Olen rauhallinen erityisherklkä äiti. Haluan olla silloin tällöin omissa ajatuksissani..lapseni niin niin minun vastakohta luonteeltani , hän on koko ajan menossa tempperamenttinen ei jaksa odottaa vänkää ja vääntää ja haluaa olla niskan päällä. Tämän vuoksi meidän välit eivät olleet parhaimmat. En mitenkään jaksa työpäivän jälkeen kuunnella tenavaa joka on jatkuvasti energinen eikä anna pahaa rauhaa. Siis ei ikinä rauhatonta päälkepäsmäröinti lasta rauhaa rakastavalle äidille.


    • mamitsu86

      Mutta miks te joita ärsyttää lukea näitä niin edes sitte luette?!

      • YH?

        Mulla on kyllä mies, mutta olen käytännössä YH, koska mies on melkein kokoajan työmatkoilla. Koko parisuhteen ajan olen hoitanut kaikki kotityöt. Lapsi on jo 12-vee, mutta ei mulla ole sitä vapaa-aikaa ollut koskaan. Mun äiti on auttanut ja miehen äiti. Olen saanut heiltä paljon tukea varsinkin alkuaikoina, kun lapsi oli pieni ja viimeistelin opintojani. Suurinosa "vapaa-ajasta" on mennyt opiskeluun, työmatkoihin, tai kotitöihin. Nykyään tosin en ole enää niin energinen kuin nuorempana, mutta lapsikin on sen verran iso, että ymmärtää äidinkin tarvitsevan lepoa, eli voin välillä jopa nukkua päiväunet :).


      • totalemente
        YH? kirjoitti:

        Mulla on kyllä mies, mutta olen käytännössä YH, koska mies on melkein kokoajan työmatkoilla. Koko parisuhteen ajan olen hoitanut kaikki kotityöt. Lapsi on jo 12-vee, mutta ei mulla ole sitä vapaa-aikaa ollut koskaan. Mun äiti on auttanut ja miehen äiti. Olen saanut heiltä paljon tukea varsinkin alkuaikoina, kun lapsi oli pieni ja viimeistelin opintojani. Suurinosa "vapaa-ajasta" on mennyt opiskeluun, työmatkoihin, tai kotitöihin. Nykyään tosin en ole enää niin energinen kuin nuorempana, mutta lapsikin on sen verran iso, että ymmärtää äidinkin tarvitsevan lepoa, eli voin välillä jopa nukkua päiväunet :).

        Mun avomies teki itsarin, kun lapset olivat 4 kk ja 2,5 vuotta. Kerran viikossa sain kotipalvelusta apua 6 tunniksi, että pääsin esim. kauppaan. Muuta apua en saanut.
        Ei tarvinnut yrittää opiskella tai edes päästä takaisin työelämään (olin irtisanottu).

        Kun lapset olivat 3 ja 5, niin äitini ja isäni ottivat heidät kahdeksi yöksi, koska minun piti käydä sairaalassa eräässä toimenpiteessä. Siinä se sitten olikin.

        Täälläpäin ei saanut babysitteriä. Pari kertaa yritin, mutta kikattavat teinitytöt sotkivat kalentereitaan eivätkä ilmaantuneet paikalle.

        Koulun alkaessa alkoi minunkin elämäni helpottua, vaikka koulupäivät olivat lyhyet. Sain sentään pari-kolme tuntia omaa aikaa.

        Kun nuorempi oli 10, yritin saada töitä, mutta aika oli ajanut ohitseni. Olin jo reilusti yli 40.
        Nyt olen pari vuotta tehnyt henkilökohtaisena avustajana töitä kaikkea ruuanlaitosta, pyykkäämisestä ja siivoamisesta autolla ajamiseen. Viime viikolla poimin vadelmia. Kaikki tämä ylioppilaspohjalla ja 15 vuoden aikaisempana työkokemuksena mainosalalta.

        Avustajan palkka on huima 11 euroa tunti, joten mitään ongelmia ei ole varojen sijoittamisessa. Lapseni ovat nyt teini-ikäisiä. Kaikki ns. ylimääräiset rahat menevät lasten vapaa-ajan harrastuksiin, tietenkin.

        Nyt minulla olisi jo vapaa-aikaa, mutta ei minulla ole rahaa oman vapaa-aikani rahoittamiseen millään tavalla. Aiemmin olin kaikenlaisen kulttuurin suurkuluttaja ja matkustelin paljon. Onneksi sentään voin katsella töllön supertarjontaa ilmaiseksi.
        Ehkä saan lottovoiton ja voin alkaa viettää vapaa-aikaani haluamallani tavalla.
        Who knows!


    • äänestäkää
    • Esa-Ville

      Minulla on kyllä vapaita, lapset ovat äidillään joka toinen viikko. Noina aikoina lähinnä runkkaan.

    • irtisanoudun töistä

      Kukaan ei ota todella kantaa siihen, että mikä velvollisuus vain äidillä on hoitaa lapsiaan eron tullessa. Isällä ei ole velvoillisuutta hoitaa lapsiaan ollenkaa. Isä voi hoitaa miten haluaa, 50%, vkl, tai kerran kuussa. Lasteni isä antaa joka toinen vkl ruokaa. Muuten lapset ovat luonani tai toinen on isänsä luona yötä. Olisin halunnut että lapset ovat siellä vkl, mutta mun pitäisi kuulemma ottaa avaimet pois, eli sanoa ettei ne sais tulla kotiin. Exä on vedättänyt kaikki vuodet ja pakoillut vastuuta.

      Miksi toisella vanhemmalla ei ole vastuuta ollenkaan? olen lopussa teini-ikäisten kanssa.

      • Anonyymi

        Samaa peräänkuulutan !!##$$¥. Soitin sossutantalle tapaamisongelmistamme, täti sanoi ettei Suomen laki velvoita etävanhemman tekemään yhtään mitään lapsensa hyväksi ellei hän halua. X-mieheni halusi kiusallinen kun on, tarkoituksella väsyttää minut..eipä onnistunut mutta olen uupunut tällä hetkellä koska kyseinen yh aika kulutti voimavarani loppuun. En jaksaisi enää mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa peräänkuulutan !!##$$¥. Soitin sossutantalle tapaamisongelmistamme, täti sanoi ettei Suomen laki velvoita etävanhemman tekemään yhtään mitään lapsensa hyväksi ellei hän halua. X-mieheni halusi kiusallinen kun on, tarkoituksella väsyttää minut..eipä onnistunut mutta olen uupunut tällä hetkellä koska kyseinen yh aika kulutti voimavarani loppuun. En jaksaisi enää mitään.

        Sossutantta ei vastaa - yhteydenotot ja avunpyynnöt estetty ja salattu avi:n päätöksen vastaisesti


    • Sikamaiset luuserit

      Kyllä on vaikeita asioita. Meillä on avioero vielä hetken hakematta ja mies kiristää, että sitten ei senkään vertaa osallistu. Mikä noita ukkoja riivaa, että maksattavat OMILLA LAPSILLAAN sen parisuhdeangstin? Että ihan sen takia kun ei ole parisuhetta pystytty hoitaan, niin useamman lapsen pitää kärsiä mm. heikommalla ravinnolla, ilman harrastuksia jne. Se on vaan ihan eri asia elättää/rahoittaa lapset yhden ihmisen kuin kahden ihmisen liksalla. Taidankin laittaa ne eropaperit vetämään! Sitten voin hakea meille yh-korotuksen lapsilisään ja toimeentulotukea. Vielä pitäis osata selittää muksuille, miksi isällä riittää rahat rillutteluun ja harrastuksiin mutta ei lapsille.

    • Eipä juuri

      Kotona ja maalla asutaan, 3v pojan yksinhuoltajana. Tuttuja on, mut hoitopaikkoja ei. Sosiaalinen elämä loppunut kokonaan, mitä nyt töiden ja päivähoidon välillä näkee ihmisiä. Vielä muutama vuosi, koitetaan nyt nauttia näistä hetkistä ja levätään sit haudassa kun sen aika koittaa.

    • Anonyymi

      Minulla ei ole omaa aikaa.

      • Anonyymi

        Lapsen etu on:
        - yhteishuolto
        - vuoroasuminen
        - ei elatusta
        - lapsen kulut ja lapsilisät puoliksi

        Oma valinta!!!


    • Anonyymi

      Hei on olemassa perhetyö joka maksetaan tulojen mukaan. Sitä on mahdollista hakea ei ole lastensuojelun järhestämää vaan perhetyötekijä käy perheissä auttamassa lastenhoidossa juurikin lääkärissäkäyntien, sairastumisten ym aikana. Rohkeasti vaan ottamaan selvää oman kunnan kautta.

      • Anonyymi

        Miten tämä vastaus liittyi juuri tähän asiaan?????????


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tämä vastaus liittyi juuri tähän asiaan?????????

        Vapaita riittää, kun lapset oman isänsä huollossa, hoidossa, kasvatuksessa ja oikealla nimellä perustuslain mukaisena..
        Ei tarvitse olla tarkoitushakuinen "yksinhuoltaja" -
        yksinhuolto on sairautta ja lapsen edun vastaista menettelyä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tämä vastaus liittyi juuri tähän asiaan?????????

        Lapset asumaan omalle isälleen..


    • Anonyymi

      Tässä ap tilanteessa tämä etävanhempi ei kanna vastuutaan. On kuule monenlaisia etävanhempia myös niitä ketkä eivät edes halua tavata lastaan. Et tota mantraa ei joka keskusteluissa kannata hokea, koska monessakaan tapauksessa se ei vain toimi. Olisi varmaan välillä miettiä sinunkin tota samaa hokiessa, että on toisenlaisiakin etävanhempia sellaisia ketkä ovat lapsensa unohtaneet täysin.

      • Anonyymi

        Vapaita riittää, kun lapset oman isänsä huollossa, hoidossa, kasvatuksessa ja oikealla nimellä perustuslain mukaisena..
        Ei tarvitse olla tarkoitushakuinen "yksinhuoltaja" -
        yksinhuolto on sairautta ja lapsen edun vastaista menettelyä. Lapset asumaan omalle isälleen..


    • Anonyymi

      Mikset nyt vaan hoida asioitas kuntoon kun kerran kaiken tiedät.

    • Anonyymi

      Olin 2 lapsen yksinhuoltaja äiti. Eka mies valitsi minun ja lapseni sijaan Ruotsissa Heluntalisseurakunnan 1974 kesä.Koska en liitynyt siihen.Sain häntä kopipien välissä tulla takas Suomi. 200kr elatusmaksua makso suomeen ulosoton kautta,ei sovinolla siihen kun lapsi 17v. Toisen lapsen isä valitis koskku pullon 1987.enemin kuin minut ja lapset ja nurmen alla nyt on.Asu eri paikka kunta joten sitä ei kinostanut kuin kossu,uusi nainen ja raha pelit. Joten ei ollut vapaata 24h /7 päivää äitinä isänä.Mitä koko ajan työ.Sossu ei elättänyt joten lomatkin oli lähiö.Lomiin kuin ei rahat riitäneet.Toikin mies makso elatusmaksua 150 mk.markan aikana kkukausi.Anto sen 3 erässä kukaudessa eli 50e kerrallaLopetti kun lapsi 17v. Vaikka laki oli jo siloin 18v. en hakenut ulosotosta.Helpoo on yhteishuoltajuus. kera kersat viikoksi aina toiselle.Ja valitetan sitäkin.Joillain on viikonloput vaan iskoilla.Mut on sekin vapaata äideille.Mulla ei ollut lapsi vapaata enenkuin ne kasvo aikuisiksi ja perusti omat perheet.terv.vaan pääkaupunki seudulta. Niin enen vietin lapsi tarhaan 3kk ikäidisenä ja töihin. Vuosi oli 1972.Vuosi 1976 ,sentän 6kk.ikään äitiys loma.Mutta toista ei äitiys lomalla viety tarhaan kotona kun äiti oli vauvan kanssa.Nykyisinhän se onistuu hyvin.Muut tarhaan ja yksin vauvan kanssa koti.Ja valitetan sitäkin.

    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      3846
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      178
      2346
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1567
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1157
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1037
    6. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    7. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      872
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      73
      831
    9. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      800
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      100
      799
    Aihe