minkä värinen koira on ns.paras?

Värillä ei minun mielestä ole lainkaan väljä.

punakeltaruskea on oikea koiran väri. Irtokarvat "katoaa" vaaleaan ja vähän tummempaankin parkettiin kuin kaviaari herrain suihin. Väriltään karvat sulautuvat myös useimpien sohvien päällyskuvioihin. Ainoastaan tummassa puvussa näkyy jos talossa on koira. Ja itse turkissa ei näy ihan jokainen saviknööli vaan saa kunnolla ojassa rypeä että huomaa.

Siis juuri sellainen kuin on kansalliskoirallamme suomenpystykorvalla.

meillä musta koira ja sopii meille, meillä tummemman sävyinen parketti, mustat sohvat ja mustat matot tai ruskeat. ainoa niin vaaleissa vaatteissa näkyy, ja väri mikä väri, helteellä niin mustat ku valkoset täytyy juottaa ja pitää huoli ettei turre pyörry paahteeseen, tosin meidän turre viettää suuren osan helle päivistä, vessan kylmällä lattialla.

Oma mielipiteeni perustuu kokemuksiin, ja jos olisi varaa valita myös värikriteerin perusteella, ottaisin jonkinlaisen punertavan, olen omien koirien kautta huomannut sen parhaaksi arjessa. Musta häviää pimeällä ajalla maastoon ihan täydellisesti, Valkoinen taas ei erotu lumesta. Musta erityisesti tarvitsee kaikenmaailman valopantoja taikka muita. Joissain väreissä kulkee myös terveysriskigeenejä (esim. merle on sellainen, joka lisää riskejä tiettyihin sairauksiin, jonka vuoksi monissa roduissa kahta merleä ei saa edes risteyttää)

Kaikenvärisillä koirillani on heijastinliivit aina kun ihmisten ilmoilla kuljemme. Mutta maalaiskoira on paljon irtikin. On huomattavasti helpompaa, jos sen näkee ensi vilauksella.

Mitä tulee likaantumiseen, niin itse en pidä sitä väriasiana. Mutta erityyppiset koirat likaantuvat eri tavalla, ja turkinlaadulla on se suuri merkitys, ei värillä. Myöskin koiran askellustyyli vaikuttaa paljon rapaantumiseen. Se mustakin, vaikka ei näytä kuraiselta, on sitä, jos sillä on turkki, joka kerää kaikenmahdollisen. Ihan samalla lailla se kodin sotkee, jos ei sitä puhdista kura-aikaan lenkkien jälkeen. Karvat erottuu tai ei erotu, yhtäkaikki, ne on siivottava kuitenkin pois, joten energiaa kannattaa käyttää sen urakan helpottamiseen, lähinnä asunnon suunnitteluun ja siivousvälineisiin. Ja ehkä koiran kuravaatetuskin on ihan jees.

Tietynlainen karvanlaatu aiheuttaa talvisin vaatetustarpeen, väristä riippumatta. Tietynlainen taas pärjää talvisinkin. Toisaalta, pelkkä lämpötila ei ole ongelma, vaan osa koirista kerää märkää lunta turkkiinsa ihan järkyttäviä määriä, jolloin jo normaali liikkuminen talvella käy hankalaksi ilman pukua. Ihan väristä riippumatta.

Eli siis jos etsii itselleen kaveria ja hyvää koiraa, kannattaa väri olla se viimeinen asia, jonka perusteella valitsee yksilöä. Minulla on viimeksi tullut itselleni musta koira. Vaikka se on värinä se vihonviimeinen mielestäni. Mutta koska kyseisenlaista koiraa ei muussa värissä saa, niin se on vaan voi voi. En todellakaan laita rotua vaihtoon värin vuoksi. Olkoonkin, että mustasta on todella vaikeaa saada hyviä valokuvia, tai että joudun käyttämään huomionvälineitä koiran silmälläpidon helpottamiseksi.

Kesällä ei ole mielestäni eroa kuumuuden siedossa värin perusteella ollut havaittavissa. Enemmän se on yksilö/rotukysymys. Jokainen koira tulee huolehtia kuumilla samojen perusperiaatteiden mukaan, mutta esimerkiksi meillä punavalkoinen on se kaikkein lämpöherkin. Enkä usko sen liittyvän väriin millään lailla.

Kaikki koirani sopivat samalla lailla sisustukseeni, nehän ovat jokainen rakkaita perheenjäseniä. En vaadi lapsianikaan pukeutumaan sillä tavoin, että sopii hyvin sohvan/lattian väriin :D Onnellinen ja tyytyväinen koira näyttää hyvältä silmissäni aina. Oli sen väri mikä vaan. Eli en näe hirveästi järkeä, että yksittäinen koiranhankkija hankkii koiransa värin perusteella. Itseasiassa, jos minulla olisi pentuja myynnissä, ja joku haluaisi ehdottomasti tietynvärisen (nyt en puhu värivrheellisistä), eikä valitsisi pentua yksilöllisten piirteiden mukaisesti, en ehkä lähtisi myymäänkään koiraa sellaiselle henkilölle. Koiranvalintaan kun vaikuttaa tosiaan se, minkäluonteinen sopii juuri kyseiselle ihmiselle kaveriksi. Jos itse olisin hankkimassa koiraa jostain, jossa ei kasvattaja tukisi tarvettani löytää itselleni parhaiten sopiva yksilö, vaihtaisin kasvattajaa. Mutta ei ole tarvinnut, nimittäin oli onni löytää kasvattaja, joka antoi tehdä valintani rauhassa, ja sain tavata pennut moneen kertaan. Ja nyt olen huomannut, että olen todellakin löytänyt sen itselleni parhaiten sopivan harrastuskaverin, joka lukee suurinpiirtein ajatuksiani :D

no kirjotanpa minäkin. meillä on musta -valkoinen ja valkoinen jossa hieman ruskeaa. ei meille ainakaan värillä oo väliä, ihan sama mikä väri , saa nitä kuitenki olla pesemässä kurakeleillä tai ihan sama mikä väri saa niitä karvoja kumminki imuroida. musta koira varmasti imee kaiken kuuman valon auringosta, mutta yhtä paljon nuo helteellä läähättää ja janottaa.jos nyt jotain niin tuossa enempi vaaleassa koirassa tietty näkyy kura helpommin, mut siihenpä se ero sit jääkin

Valkoinen trimmirotu ja tykkään karkeaan karvaan lika ei tartu oikein ollenkaan leikattuun kyllä.

Meillä koirat aina olleet valkopohjaisia jostain syystä eli dalmis ja foxit.

Valkoiset karvat trimmatuilla ei lähde lähestulkoon ollenkaan.

Ja jos likainen niin pesen näkyi tai ei..pesen kuitenkin normaalin verran vaikka olisi mustakin kun kerran on sisäkoiria. Eikä valkoinen näytä likaisemmaltakaan kuin mustakaan. Ainakaan nämä trimmatut.

Ja meillä valkoinen koira makoili aina auringossa jos vain sai valita. :)

Kuvia vaaleista koirista saa paremmin kuin mustista ja aurinkoa sietää paremmin varmaan vaaleat ja musta on ehkä pelottavampi joidenkin mielestä jos iso koira (siis mielikuva) jos jotain eroa hakee muuta en oikein näe.
Otan sen värisen mistä pidän.

Ai niin mustilla cockereilla esiintyi jostain syystä eniten raivosyndroomaa. En tiedä esiintyykö vielä.

osta sohva!

Jos haluat koirastasi hyviä valokuvia, voit unohtaa mustan. Mustasta eivät sävyt ja yksityiskohdat erota, se on samaa mustaa könttiä koko koira.