Kokoomukselta välikysymys

Näin on

Kokoomuken välikysymys antaa keskustalle mahdollisuuksia painostaa sosialidemokraatteja luopumaan siitä, miten he nyt jarruttavat työllisyyden parantamista.

Kokoomuksen Jyrki Katainen toi hyvin esiin, miten demarit ovat teettäneet mm. Sailaksella joukoittain selvityksiä, joissa on olemassa joukoittain keinoja työllisyyden parantamiseksi, mutta mitään näistä keinoista nimenoman demarit eivät ole halunneet ottaa käyttöön.

Keinot ovat nimittäin konservatiivisen työväenliikkeen ja SDP:tä rahoittavan SAK:n mielestä liian "oikeistolaisia".

Tästä syystä SDP on mm. jarruttanut palkkaveron alentamista ja siirrellyt palvelualojen työnantajamaksujen alentamista kokoajan hamaan tulevaisuuteen, viimeksi vuoden 2006 alkuun. Rahaa on sen sijaa syydetty Filatovin putiikkiin, työministeriöön, joka ei tähänkään päivään mennessä ole synnyttänyt yhtään pysyvää työpaikkaa.

Keskustalla on lisäksi hallussaan tuorein, Olli Rehnin tekemä selvitys, josta löytyisi lisää lääkkeitä siihen, millä keinoilla hallitus voisi edistää kysyntää ja pysyvien työpaikkojen luonnollista syntymistä. Nämäkään keinot eivät näytä sopivan SAK/SDP:lle, ja työttömyys ei alene eikä työllisyys parane.

Vanhanen on ilmeisesti taivutettu viemään hallituksen talous- ja veropolitiikan keskeiset ratkaisut tupo-pöytään SAK:n ja TT:n ruodittaviksi. Ainakin Ihalainen näin sanoi HS:ssa reilu viikko sitten. Tuota prosessia kannattaa nyt seurata tarkoin, sillä koko tupo-menettelyhän on pelkkä suljetun talouden jäykkä jäänne.

Tupon tarkoitushan oli aikanan sopia vientieollisuuden työehdoista siten, että vientiteollisuus pystyisi ennakoimaan tarjoushintansa riitävän pitkälle tulevaisuuteen. Suljetussa taloiudessa se toimikin. Nyt elämme kuitenkin markkinataloudessa. Nykyinen työttömyys johtuu aika pitkälti siitä, että vientieollisuuden ehdoilla aiemmin solmitut tupot ovat nostaneet työvaltaisten alojen - etenkin julkisten ja yksityisten palvelujen - työvoimakustannuksia kskimäärin 1,5-2,5 % yksikköä enemmän kuin sopimuslinjat päättäneillä teollisuusaloilla, TT;n ja SAK:n savupiippuliitoissa.

Työllisyyden parantamiseksi olisi paljon tehtävää. Keinot ovat hallituksen tiedossa. Ratkaisevimmin rakennemuutokseen vaikuttavat keinot eivät kuitenkaan miellytä SAK:ta, koska ne heikentäisivät sosialiemokraattien saavuttamaa ylivaltaa ay-liikkessä. Tästä syystä SDP jarrutta työllisyyttä edistäviä rakenneuudistuksia ja keskusta näyttää olevan yksin liian voimaton vaatimaan muutosten toteuttamista.

Välikysymyksessään kokoomus ojentaa siis keskustalle käden, johon tukeutuen Matti Vanhasella olisi tilaisuus taivuttaa demaritkin työlliyyden parantamisen tielle.

Aika näyttää onnistuuko Matti Vanhanen.

19

383

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • alkavat

      Toivottavasti välikysymyskeskusteluja televisioidaan mahdollisimman paljon suorina lähetyksinä. Se nimittäin varmistaisi, että asiasta käydään kunnon keskustelu. Lähestyvät kunnallisvaalit nimittäin kyllä saavat aikaan sen, etteivät kansanedustajat millään malta noudattaa puolueensa ohjeita eikä puoluekuria siitä, mitä saa sanoa ja mitä ei saa.

      Tämä johtaa siihen, että välikysymyskeskustelussa tulee esille enemmän kansanedustajien todellisia mielipiteitä ja vähemmän Heinäluoman ohjaamaa SAK-liturgiaa.

      • Näin on

        Minäkin olisin melko hämmästynyt, elleivät kunnallisvaalit laukaisisi jonkinlaista paniikkireaktiota aikaiseksi ainakin SDP:n eduskuntaryhmässä. Uskon nimittäin, että demarit saattavat menettää asemiaan Etelä-Suomessa jo sen vuoksi, että ovat hallituksessa ja aiemmat sateenkaarikumppanit, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto ovat oppositiossa. Tai vaikka eivät menettäisikään, niin saattavat panikoitua siitäkin, että luulevat kannatuksen menetyksen olevan mahdollista.

        Työllisyyden parantaminen siten., että käytetään veronalennuksia (joita sekä Sailas että Rehn suosittelevat) on demareille punainen vaate. samoin on työttömyystuen myöntämisperusteiden muuttaminen ja myös työnantajamaksujen alentaminen, minkä SAK on jo nyt tuominnut "epätyypillisiä työsuhteita lisäävänä".

        Työllisyyden parantamisesta käytävässä keskustelussa on paljon sellaista, jossa keskustakin pääsee tuomaan oman linjansa esiin, ellei keskustaa sitten sido liikaa se, mitä hallituspuolueet ovat sopineet keskinäisistä pelinsäännöistään.

        Välikysymys toki kaatuu äänestyksessä ja hallitus jatkaa, mutta minustakin on hyvä, että tämä keskustelu käytäisi mahdollisimman julkisesti ja avoimesti mahdollisimman monesa suorassa tv-lähetyksessä.


    • Oikeasti.

      Valtra lopettaa. Monetko lakot on siellä lakkoiltu. 1000 työntekijää jää työttömäksi.
      Wärtsilän lukkotehtaalla lakkoillaan, vaikka tuotteella on kysyntää. Kohta ei ole.

      Muistakaa, Liposlainen valtapolitiikka, jota tukee SAK on Suomelle turmioksi.

      • Näin on

        Voisitko keskustalaisena panna viestin menemään sille keskustan kansanedustajalla, jonka katsot parhaaksi, jotta hän toisi sinun mielipiteesi voimakkaasti esille eduskunnassa.

        Minun arvioni mukaan torjuisit SDP:n ja SAK:n tuhovaikutusta sillä tavoin kaikkein tehokkaimmin.


      • Näin on.
        Näin on kirjoitti:

        Voisitko keskustalaisena panna viestin menemään sille keskustan kansanedustajalla, jonka katsot parhaaksi, jotta hän toisi sinun mielipiteesi voimakkaasti esille eduskunnassa.

        Minun arvioni mukaan torjuisit SDP:n ja SAK:n tuhovaikutusta sillä tavoin kaikkein tehokkaimmin.

        Demarit tuhoaa kaiken.


      • Näin on
        Näin on. kirjoitti:

        Demarit tuhoaa kaiken.

        Eivät taida mitkään ohjeet tehotakaan.


    • Kallio

      Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Jyrki Katainen sementoi Kokoomuksen oppositiopolitiikan ja - aseman pitkälle tulevaisuuteen. Ei nimittäin ole uskottavaa, että puolue joka on ollut vallan kahvassa -80-luvulta viime vaaleihin asti, voisi arvostella yhtään mitään harjoitettavasta työllisyyspolitiikasta.

      Toki ymmärrän, että kokoomuslaiseen sielunmaisemaan kuuluu pienipalkkaisten työntekijöiden massiiviset reservit, joita tarvittaessa voi ottaa käyttöön ja joista helposti pääsee eroon, mutta tämän "märän unen" Kokoomus olisi voinut toteuttaa vallassaolo aikanaan. Jostain syystä se ei sitä tehnyt?

      • Näin on

        Jos käyt lukemassa kokoomuksen välikysymyksen sisällön...

        http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1599

        ...huomaat, että se perustuu täysin nykyisen hallitksen itselleen asettamien tavoitteiden sekä hallituksen käyttöön ottamien keinojen ristiriitaan. Välikysymyksessä siis ei ole kyse edellisen hallituksen toimien seurauksista, vaan ainoastaan siitä, että nykyinen hallitus ei saavuta itse itselleen asettamiaan tavoitteita itse käyttöön ottamillaan keinoilla.

        Arvostelet kokomusta aiheettomasti työvoimaresrveistä. Ne ovat täysin sosialidemokraattisen, jäykän ay-politiikan aiheuttamia, koska työttömyyttä hoidetaan tukityöllistämisellä, joka ei luo pysyviä uusia työpaikkoja eikä esim. sellaisilla mm. Sailaksen moneen kertaan ehdottamilla, rakenteisiin vaikuttavilla toimilla, jotka loisivat uusia pysyviä työpaikkoja.

        Mitä "märkiin uniin" tulee, niin ei kokoomus voinut niitä toteuttaa sen paremmin kuin kepukaan, koska SAK/SDP vastusti kaikkia rakenteisiin puuttuvia keinoja ja vastustaa edelleen.

        Nyt käytävä välikysymyskeskustelu paljastaa jälleen kerran sen siilipuolustuksen, jossa konservatiivinen ay-jengi seisoo barrikaadeillaan vinkumassa, ettei "saavutettuihin etuihin" saa kajota eikä "vaivalla rakennetun suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusteita saa murentaa".

        SAK/SDP on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen jarru juuri siksi, että se haluaa ylläpitää sellaisia työmarkkinoiden jäykkiä rakenteita, jotka samalla ylläpitävät 300 000 työtöntä työssäkäyvien elätettävänä.

        Kokoomuksen syyttäminen tästä on pelkkää politikontia ja vasemmistolaista kusetusta. Nyt jää nätäväksi onko keskustasta paremmin hanttiinpanijaksi SAK/SDP:lle kuin kokoomuksesta oli. - Kunnallisvaalit tulevat ja äänetäjät seuraavat tilannetta.


      • Onko näin.
        Näin on kirjoitti:

        Jos käyt lukemassa kokoomuksen välikysymyksen sisällön...

        http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1599

        ...huomaat, että se perustuu täysin nykyisen hallitksen itselleen asettamien tavoitteiden sekä hallituksen käyttöön ottamien keinojen ristiriitaan. Välikysymyksessä siis ei ole kyse edellisen hallituksen toimien seurauksista, vaan ainoastaan siitä, että nykyinen hallitus ei saavuta itse itselleen asettamiaan tavoitteita itse käyttöön ottamillaan keinoilla.

        Arvostelet kokomusta aiheettomasti työvoimaresrveistä. Ne ovat täysin sosialidemokraattisen, jäykän ay-politiikan aiheuttamia, koska työttömyyttä hoidetaan tukityöllistämisellä, joka ei luo pysyviä uusia työpaikkoja eikä esim. sellaisilla mm. Sailaksen moneen kertaan ehdottamilla, rakenteisiin vaikuttavilla toimilla, jotka loisivat uusia pysyviä työpaikkoja.

        Mitä "märkiin uniin" tulee, niin ei kokoomus voinut niitä toteuttaa sen paremmin kuin kepukaan, koska SAK/SDP vastusti kaikkia rakenteisiin puuttuvia keinoja ja vastustaa edelleen.

        Nyt käytävä välikysymyskeskustelu paljastaa jälleen kerran sen siilipuolustuksen, jossa konservatiivinen ay-jengi seisoo barrikaadeillaan vinkumassa, ettei "saavutettuihin etuihin" saa kajota eikä "vaivalla rakennetun suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusteita saa murentaa".

        SAK/SDP on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen jarru juuri siksi, että se haluaa ylläpitää sellaisia työmarkkinoiden jäykkiä rakenteita, jotka samalla ylläpitävät 300 000 työtöntä työssäkäyvien elätettävänä.

        Kokoomuksen syyttäminen tästä on pelkkää politikontia ja vasemmistolaista kusetusta. Nyt jää nätäväksi onko keskustasta paremmin hanttiinpanijaksi SAK/SDP:lle kuin kokoomuksesta oli. - Kunnallisvaalit tulevat ja äänetäjät seuraavat tilannetta.

        Leimassa luki. Jes.


      • Kallio
        Näin on kirjoitti:

        Jos käyt lukemassa kokoomuksen välikysymyksen sisällön...

        http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1599

        ...huomaat, että se perustuu täysin nykyisen hallitksen itselleen asettamien tavoitteiden sekä hallituksen käyttöön ottamien keinojen ristiriitaan. Välikysymyksessä siis ei ole kyse edellisen hallituksen toimien seurauksista, vaan ainoastaan siitä, että nykyinen hallitus ei saavuta itse itselleen asettamiaan tavoitteita itse käyttöön ottamillaan keinoilla.

        Arvostelet kokomusta aiheettomasti työvoimaresrveistä. Ne ovat täysin sosialidemokraattisen, jäykän ay-politiikan aiheuttamia, koska työttömyyttä hoidetaan tukityöllistämisellä, joka ei luo pysyviä uusia työpaikkoja eikä esim. sellaisilla mm. Sailaksen moneen kertaan ehdottamilla, rakenteisiin vaikuttavilla toimilla, jotka loisivat uusia pysyviä työpaikkoja.

        Mitä "märkiin uniin" tulee, niin ei kokoomus voinut niitä toteuttaa sen paremmin kuin kepukaan, koska SAK/SDP vastusti kaikkia rakenteisiin puuttuvia keinoja ja vastustaa edelleen.

        Nyt käytävä välikysymyskeskustelu paljastaa jälleen kerran sen siilipuolustuksen, jossa konservatiivinen ay-jengi seisoo barrikaadeillaan vinkumassa, ettei "saavutettuihin etuihin" saa kajota eikä "vaivalla rakennetun suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusteita saa murentaa".

        SAK/SDP on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen jarru juuri siksi, että se haluaa ylläpitää sellaisia työmarkkinoiden jäykkiä rakenteita, jotka samalla ylläpitävät 300 000 työtöntä työssäkäyvien elätettävänä.

        Kokoomuksen syyttäminen tästä on pelkkää politikontia ja vasemmistolaista kusetusta. Nyt jää nätäväksi onko keskustasta paremmin hanttiinpanijaksi SAK/SDP:lle kuin kokoomuksesta oli. - Kunnallisvaalit tulevat ja äänetäjät seuraavat tilannetta.

        "Mitä "märkiin uniin" tulee, niin ei kokoomus voinut niitä toteuttaa sen paremmin kuin kepukaan, koska SAK/SDP vastusti kaikkia rakenteisiin puuttuvia keinoja ja vastustaa edelleen."

        Miksi välikysymys sitten tehdään?

        On helppo sanoa, että kun luovutaan kaikista vuosien varrella sovitusta, pienistä työntekijöiden työsuhde-eduista, mitättömästä minimipalkasta ja heiveröisestä työsuhdeturvasta, niin lähes kaikki työllistyvät. Käytännössä yrittäjän lompakko pullistuisi entisestään, eikä työntekijöillä olisi enää mitään mahdollisuutta vaikuttaa asioihinsa. Porvarihallitus aikoinaan yritti äärioikeistolaista työreformia Esko Ahon johdolla. Kansa syöksyi kaduille Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Sitä ei paljon tarvinnut yllyttää.


      • Näin on
        Onko näin. kirjoitti:

        Leimassa luki. Jes.

        Lipposen hallituksissa Niinistö toi talouspolitiikkaa ja veropolitiikkaa koskevat esitykset hallituksen budjettipalaveriin ja kieltäytyi liittämästä niitä osaksi tupo-neuvotteluja, vaikka Lipponen ja Ihalainen niin vaativat. Niinistön kanta - ja kokoomuksen kanta edelleen - on, että hallitus päättää talouspolitiikasta ja veroista irrallaan tupo-sopimuksesta, koska ei ole parlamentaarisesti oikeudenmukaista, että eduskunnalle kuuluvien asioiden valmisteluun sidotaan epäparlamentaarisia etujärjetsöjä, kuten SAK ja TT.

        Nyt on Matti Vanhanen viemässä kaikki talous- ja veropolitiikan kysymykset tupo-pöytään, mistä SAK:n ihalainen häntä viime viikon maanantaina sydämellisesti hesarissa kiitti.

        Viime hallituksessa syntyi myös riita työehtosopimuksien yleissitovuudesta, jonka Niinistö veti pois hallituksesta SDP:n vastustaessa ja kepun Pekkarisen vaatiessa, että "kokoomuksen on lopetettava kiukuttelunsa ja suostuttava palkansaalajärjestöjen oikeutettuihin vaatimuksiin".

        Kokoomus siis yritti ainakin panna SAK/SDP:lle hanttiin Lipposen hallituksissa. Kepun en ole toistaiseksi huomannut edes yrittävän panna hanttiin.


      • Näin on
        Kallio kirjoitti:

        "Mitä "märkiin uniin" tulee, niin ei kokoomus voinut niitä toteuttaa sen paremmin kuin kepukaan, koska SAK/SDP vastusti kaikkia rakenteisiin puuttuvia keinoja ja vastustaa edelleen."

        Miksi välikysymys sitten tehdään?

        On helppo sanoa, että kun luovutaan kaikista vuosien varrella sovitusta, pienistä työntekijöiden työsuhde-eduista, mitättömästä minimipalkasta ja heiveröisestä työsuhdeturvasta, niin lähes kaikki työllistyvät. Käytännössä yrittäjän lompakko pullistuisi entisestään, eikä työntekijöillä olisi enää mitään mahdollisuutta vaikuttaa asioihinsa. Porvarihallitus aikoinaan yritti äärioikeistolaista työreformia Esko Ahon johdolla. Kansa syöksyi kaduille Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Sitä ei paljon tarvinnut yllyttää.

        Välikysymys tehdään siksi, että hallituksen työllisyystavoitteiden ja -timenpiteiden välinen ristiriita paljastuisi äänestäjille ennen kunnallisvaaleja. Se on siis kokoomuksen keino tuoda omille kannanotoilleen enemmän mediajulkisuutta ja samalla panna hallituspuolueet altavastaajan asemaan. - Se on myös keino osoittaa keskustan kannattajille, miten pahasti heidän puolueensa - pahemmin kuin kokoomus Lipposen hallituksissa - on pakotettu noudattamaan SAK/SDP:n sanelemia ratkaisuja.

        Kukaan ei ole muuten vaatimassa "luopumista pienistä työntekijöiden työsuhde-eduista, mitättömästä minimipalkasta ja heiveröisestä työsuhdeturvasta", tuollainen puhe on erittäin ala-asrvoista vasemmistolaisten kusetusta, jolla yritetään hämätä duunarit karttamaan kokoomuksen järkevää talouspolitiikkaa, joka antaisi työn tarjonnalle nykyistä paremmat edellytykset.

        Porvarihallitus ei muuten ole koskaan yrittänyt äärioikeistolaista työreformia Esko Ahon johdolla. Tuossa puhut täysin perättömiä. Työreformi syntyi vasta keskustan ensimmäisen oppositiokauden aikana 1995-1999. Sen pääarkkitehtoina oli Matti vanhanen ja se sn sisältö suunniteltiin yhteistyössö SAK:nmm. Eero Heinäluoman kanssa.

        Työreformin alkuperäinen tavoite oli muodostaa keskustalle ja SDP:lle yhteinen työmarkkinapoliittinen ohjelma tulevaan punamultahallitukseen, mutta sitten Esko Aho ja hänen lähipiirinsä alkoi tyriä ja tehdä siit'ä vaaliasetta kokoomusta vastaan, jonka avulla kokoomus saataisi näyttämään SAK:n lakeijalta hallituksessa ja kepu voisi viedä mm. kokoomuslaisten yrittäjien äänet ja nousta siten suurimmaksi puolueeksi.

        Aho teki kutenkin tapansa mukaan raskaita virhearvioita sisällyttäessään muuttelemaansa työreformiin sellaisia asioita (työttömyyskassojen irrottaminen ammattijärjestöistä, työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen), jotka saivat SAK:n ja SDP:n reagoimaan rajusti Ahoa ja Keskustaa vastaan. Ahon yritys kusi niin pahasti alleen, että hän joutui yhdessä tv:n vaalitentissäkin sopertelemaan hädissään, ewtrtä keskustan työreformi ei mene edes niin pitkälle kuin kokoomuksen vastaavat ohjelmat.

        Näin Aho antoi omaa tyhmyyttään SDP:lle sellaisen aseen käteen, eli työreformin, jonka avulla SAK pystyi patistamaan laiskat duunarit vaaliuurnille, ja nipin napin poitämään demarit suurimpana puolueena 1999 vaaleissa.


      • Kallio
        Näin on kirjoitti:

        Välikysymys tehdään siksi, että hallituksen työllisyystavoitteiden ja -timenpiteiden välinen ristiriita paljastuisi äänestäjille ennen kunnallisvaaleja. Se on siis kokoomuksen keino tuoda omille kannanotoilleen enemmän mediajulkisuutta ja samalla panna hallituspuolueet altavastaajan asemaan. - Se on myös keino osoittaa keskustan kannattajille, miten pahasti heidän puolueensa - pahemmin kuin kokoomus Lipposen hallituksissa - on pakotettu noudattamaan SAK/SDP:n sanelemia ratkaisuja.

        Kukaan ei ole muuten vaatimassa "luopumista pienistä työntekijöiden työsuhde-eduista, mitättömästä minimipalkasta ja heiveröisestä työsuhdeturvasta", tuollainen puhe on erittäin ala-asrvoista vasemmistolaisten kusetusta, jolla yritetään hämätä duunarit karttamaan kokoomuksen järkevää talouspolitiikkaa, joka antaisi työn tarjonnalle nykyistä paremmat edellytykset.

        Porvarihallitus ei muuten ole koskaan yrittänyt äärioikeistolaista työreformia Esko Ahon johdolla. Tuossa puhut täysin perättömiä. Työreformi syntyi vasta keskustan ensimmäisen oppositiokauden aikana 1995-1999. Sen pääarkkitehtoina oli Matti vanhanen ja se sn sisältö suunniteltiin yhteistyössö SAK:nmm. Eero Heinäluoman kanssa.

        Työreformin alkuperäinen tavoite oli muodostaa keskustalle ja SDP:lle yhteinen työmarkkinapoliittinen ohjelma tulevaan punamultahallitukseen, mutta sitten Esko Aho ja hänen lähipiirinsä alkoi tyriä ja tehdä siit'ä vaaliasetta kokoomusta vastaan, jonka avulla kokoomus saataisi näyttämään SAK:n lakeijalta hallituksessa ja kepu voisi viedä mm. kokoomuslaisten yrittäjien äänet ja nousta siten suurimmaksi puolueeksi.

        Aho teki kutenkin tapansa mukaan raskaita virhearvioita sisällyttäessään muuttelemaansa työreformiin sellaisia asioita (työttömyyskassojen irrottaminen ammattijärjestöistä, työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen), jotka saivat SAK:n ja SDP:n reagoimaan rajusti Ahoa ja Keskustaa vastaan. Ahon yritys kusi niin pahasti alleen, että hän joutui yhdessä tv:n vaalitentissäkin sopertelemaan hädissään, ewtrtä keskustan työreformi ei mene edes niin pitkälle kuin kokoomuksen vastaavat ohjelmat.

        Näin Aho antoi omaa tyhmyyttään SDP:lle sellaisen aseen käteen, eli työreformin, jonka avulla SAK pystyi patistamaan laiskat duunarit vaaliuurnille, ja nipin napin poitämään demarit suurimpana puolueena 1999 vaaleissa.

        Analyysissäsi on paljon hyvääkin, esim. sen havainnon tekeminen, että kokoomus etenee tavoitteisiinsa pitkäjännitteisemmin ja läpinäkyvämmin kuin keskusta, joka suunnittelee vaalikampanjansa silmälläpitäen äänestäjien mielialoja. Siis irrallaan harjoittamastaan tempoilevasta politiikasta.

        Pyrkimys siirtää oleellinen osa työehtojen ja palkkauksen sopimisesta yksittäisten yritysten sisään, sisältää ajatuksen ehtojen saamisesta "sopivammaksi" yrittäjälle. On epärealistista ajatella, että työnhakija ja yrittäjä olisivat tasavertainen sopijapari. Ilman kattavia sopimuksia sanelu lisääntyy merkittävästi. Kannattaa muistaa, että varsinkin pienyrittäjien keskuudessa on merkittävä määrä ihmissuhdetaidoiltaan ja taloudelliselta moraaliltaan keskeneräisiä toimijoita.

        Työreformi alkuperältään syntyi kuvailemallasi tavalla ja Esko Ahon tapa käyttää sitä vaaliaseena (tuhoisin seurauksin) on mielestäni oikea. Käytin ilmaisua "äärioikeistolainen työreformi" kuvaamaan sitä tapaa, jolla pääministeri Esko Aho ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen pyrkivät ylimielisesti sanelemaan demokraattisen maan toimintatapoja. Se oli erittäin vastuutonta seikkailupolitiikkaa, joka vahingoitti maan taloutta jyrkentämällä asenteita ja estämällä kompromissien syntyä.

        Kokoomuksen välikysymys on hyvää poliittista viihdettä, jota tietenkin tarvitaan kunnallisvaalien kynnyksellä. Kokoomus ottaa keskustalaisen oppositiopolitiikan käyttöön. Punamultahallitus on rappiollinen Suomelle ja se pitäisi tietysti saada nurin ennen kuin keskustan asema kasvaa liian vahvaksi. Porvarihallitus ei mielestäni kuitenkaan ole vastaus (edes työttömyysongelmaan), jos ajatellaan maan kokonaisetua. Porvarihallitus kasvattaa vastakkainasettelua väärällä tavalla, koska suomalaisissa hallituksissa on aina useampia puolueita (mm. Rkp aina, oli hallitus mikä hyvänsä). Normaali kaksipuoluejärjestelmä sinänsä selkeyttäisi politiikan tekoa.


      • Näin on
        Kallio kirjoitti:

        Analyysissäsi on paljon hyvääkin, esim. sen havainnon tekeminen, että kokoomus etenee tavoitteisiinsa pitkäjännitteisemmin ja läpinäkyvämmin kuin keskusta, joka suunnittelee vaalikampanjansa silmälläpitäen äänestäjien mielialoja. Siis irrallaan harjoittamastaan tempoilevasta politiikasta.

        Pyrkimys siirtää oleellinen osa työehtojen ja palkkauksen sopimisesta yksittäisten yritysten sisään, sisältää ajatuksen ehtojen saamisesta "sopivammaksi" yrittäjälle. On epärealistista ajatella, että työnhakija ja yrittäjä olisivat tasavertainen sopijapari. Ilman kattavia sopimuksia sanelu lisääntyy merkittävästi. Kannattaa muistaa, että varsinkin pienyrittäjien keskuudessa on merkittävä määrä ihmissuhdetaidoiltaan ja taloudelliselta moraaliltaan keskeneräisiä toimijoita.

        Työreformi alkuperältään syntyi kuvailemallasi tavalla ja Esko Ahon tapa käyttää sitä vaaliaseena (tuhoisin seurauksin) on mielestäni oikea. Käytin ilmaisua "äärioikeistolainen työreformi" kuvaamaan sitä tapaa, jolla pääministeri Esko Aho ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen pyrkivät ylimielisesti sanelemaan demokraattisen maan toimintatapoja. Se oli erittäin vastuutonta seikkailupolitiikkaa, joka vahingoitti maan taloutta jyrkentämällä asenteita ja estämällä kompromissien syntyä.

        Kokoomuksen välikysymys on hyvää poliittista viihdettä, jota tietenkin tarvitaan kunnallisvaalien kynnyksellä. Kokoomus ottaa keskustalaisen oppositiopolitiikan käyttöön. Punamultahallitus on rappiollinen Suomelle ja se pitäisi tietysti saada nurin ennen kuin keskustan asema kasvaa liian vahvaksi. Porvarihallitus ei mielestäni kuitenkaan ole vastaus (edes työttömyysongelmaan), jos ajatellaan maan kokonaisetua. Porvarihallitus kasvattaa vastakkainasettelua väärällä tavalla, koska suomalaisissa hallituksissa on aina useampia puolueita (mm. Rkp aina, oli hallitus mikä hyvänsä). Normaali kaksipuoluejärjestelmä sinänsä selkeyttäisi politiikan tekoa.

        Kokoomuksen toiminnan muuttumisesta pitkäjänteisemmäksi tulee toivottavasti paljon lisää esimerkkejä. Itälän kaudella se oli mielestäni pelkkää hallituksen ja keskustan haukkumista ja epäkohtien sormella osoittelua ilman, että olisi samalla tuotu asiapohjalta esiin mitään konkreettisia keinoja, joiden avulla kokoomus olisi hoitanut asiat paremmin. Toivon, että katainen johtaa kokoomuksen eroon tuosta tempoilevasta ja perin kepumaisesta räksytyspolitiikasta.

        Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää pitäisi minusta kehittää keskusjärjestötasolta liittojen suuntaan ja liitoista yritysten suuntaan. palkkaerojen eroilainen kehitys eri toimialoilla tulisi sallia.

        Pitäisi myös ottaa huomioon, että samallakin toimialalla on hyvin ja huonosti kannattavia yrityksiä, jolloin huonosti kannattavia ajetaan työmarkkinapolitiikalla konkursseihin, jos palkankorotuslinjat menevät yli yritysten maksukyvyn.

        Pitäisi päästä lähemmäksi täystyöllisyyttä, jolloin menestyvissä yrityksissä syntyisi kilpailua parhaasta työvoimasta. silloin työnantaja ja työntekijä ovat tasaveroisia sopijapareja, kun "korvaavaa työvoimaa" ei ole oven takana jonossa tulossa halvemmalla töihin.

        Pienyrittäjiä en menisi yleistämään mihinkään kategorian, sillä heitä löytyy laidasta laitaan. Lyhytnäköisimmät pitävät halpaa ja vaihtuvaa joukkoa, pitkäjänteisimmät rakentavat menestyksensä henkilökuntansa yhteistyön varaan ja todella huolehtivat "omistaan". Hyvin moni pienyrittäjä tietää, että yritykselle lojali työntekijä, joka on motivoitunut työhönsä ja saa siitä kunnon palkan on yritykselle halvempi ratkaisu kuin pienipalkkaisemman henkilöstön jatkuva vaihtuvuus. Liian suuri työttömyys on paha, koska se sallii jälkimmäisen vaihtoehdon hyödyntämisen.

        Ahon ja Viinasen toimista minulla ei ole ihan tuota käsitystä. Minusta SDP teki silloin oppositiopolitiikkaa aika lailla SAK:n kautta ja pani SAK:n kaatamaan mm. Kalevi Sorsan neuvotteleman yhteistyösopimuksen, koska ei SDP:n taktiikkaan kuulunut päästää porvarihallitusta nostamaan Suomea lamasta. Se piti jättää vasta euraavalle, demareiden johtamalle hallitukselle.

        Kokoomuksen välikysymyksestä toivottavasti tulee sen verran hyvää viihdettä, että se aktivoisi äänestäjiä kunnallisvaaleissa ja olisi osaltaan ohjaamassa vaalikeskustelua ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin, joissa puolueiden erot tulisivat aiempaa paremmin esiin.

        Minusta tällä vuosikymmenellä olisi jo aika kjokeilla aitoa porvarihallitusta, jota meillä ei vielä koskaan ole ollut. Sitä vaatii jo se, että Suomen tulee olla markkinataloudessa paljon joustavampi toimija, että saamme kansantalouen tuottamaan riittävästi, jotta erilaiset eläkepommit ja tulevat sosiaalimenot voidaan rahoittaa, kun työssäkäyvien suhde koko väestöön koko ajan laskee.

        Tai sitten hankimme vierastyövoimaa. on meillä nytkin sairaaloissa afrikkalaisia ja virolaisia apuhoitajia sekä turkkilaisia, virolaisia ja ghanalaisia lääkäreitä. Taksikuskeista löytyy jopa kiinalaisia ja englantilaisiakin, busskikuskeista albaaneja edellisten lisäksi.

        Suomi kansaninvälistyy ja monikulttuuristuu. Sosialidemokratian jäykkyyttä ei tarvitsisi ollenkaan tukea kekustalaisella konservatiivisuudella, jos halutaan työmarkkinat toimiviksi ja työllisyys paremmaksi ennen kuin ns. huoltotas kaatuu meille syliin ja veroastetta on pakko nostaa, jos talouskasvua ei saada sitä ennen aikaiseksi.


      • Kallio
        Näin on kirjoitti:

        Kokoomuksen toiminnan muuttumisesta pitkäjänteisemmäksi tulee toivottavasti paljon lisää esimerkkejä. Itälän kaudella se oli mielestäni pelkkää hallituksen ja keskustan haukkumista ja epäkohtien sormella osoittelua ilman, että olisi samalla tuotu asiapohjalta esiin mitään konkreettisia keinoja, joiden avulla kokoomus olisi hoitanut asiat paremmin. Toivon, että katainen johtaa kokoomuksen eroon tuosta tempoilevasta ja perin kepumaisesta räksytyspolitiikasta.

        Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää pitäisi minusta kehittää keskusjärjestötasolta liittojen suuntaan ja liitoista yritysten suuntaan. palkkaerojen eroilainen kehitys eri toimialoilla tulisi sallia.

        Pitäisi myös ottaa huomioon, että samallakin toimialalla on hyvin ja huonosti kannattavia yrityksiä, jolloin huonosti kannattavia ajetaan työmarkkinapolitiikalla konkursseihin, jos palkankorotuslinjat menevät yli yritysten maksukyvyn.

        Pitäisi päästä lähemmäksi täystyöllisyyttä, jolloin menestyvissä yrityksissä syntyisi kilpailua parhaasta työvoimasta. silloin työnantaja ja työntekijä ovat tasaveroisia sopijapareja, kun "korvaavaa työvoimaa" ei ole oven takana jonossa tulossa halvemmalla töihin.

        Pienyrittäjiä en menisi yleistämään mihinkään kategorian, sillä heitä löytyy laidasta laitaan. Lyhytnäköisimmät pitävät halpaa ja vaihtuvaa joukkoa, pitkäjänteisimmät rakentavat menestyksensä henkilökuntansa yhteistyön varaan ja todella huolehtivat "omistaan". Hyvin moni pienyrittäjä tietää, että yritykselle lojali työntekijä, joka on motivoitunut työhönsä ja saa siitä kunnon palkan on yritykselle halvempi ratkaisu kuin pienipalkkaisemman henkilöstön jatkuva vaihtuvuus. Liian suuri työttömyys on paha, koska se sallii jälkimmäisen vaihtoehdon hyödyntämisen.

        Ahon ja Viinasen toimista minulla ei ole ihan tuota käsitystä. Minusta SDP teki silloin oppositiopolitiikkaa aika lailla SAK:n kautta ja pani SAK:n kaatamaan mm. Kalevi Sorsan neuvotteleman yhteistyösopimuksen, koska ei SDP:n taktiikkaan kuulunut päästää porvarihallitusta nostamaan Suomea lamasta. Se piti jättää vasta euraavalle, demareiden johtamalle hallitukselle.

        Kokoomuksen välikysymyksestä toivottavasti tulee sen verran hyvää viihdettä, että se aktivoisi äänestäjiä kunnallisvaaleissa ja olisi osaltaan ohjaamassa vaalikeskustelua ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin, joissa puolueiden erot tulisivat aiempaa paremmin esiin.

        Minusta tällä vuosikymmenellä olisi jo aika kjokeilla aitoa porvarihallitusta, jota meillä ei vielä koskaan ole ollut. Sitä vaatii jo se, että Suomen tulee olla markkinataloudessa paljon joustavampi toimija, että saamme kansantalouen tuottamaan riittävästi, jotta erilaiset eläkepommit ja tulevat sosiaalimenot voidaan rahoittaa, kun työssäkäyvien suhde koko väestöön koko ajan laskee.

        Tai sitten hankimme vierastyövoimaa. on meillä nytkin sairaaloissa afrikkalaisia ja virolaisia apuhoitajia sekä turkkilaisia, virolaisia ja ghanalaisia lääkäreitä. Taksikuskeista löytyy jopa kiinalaisia ja englantilaisiakin, busskikuskeista albaaneja edellisten lisäksi.

        Suomi kansaninvälistyy ja monikulttuuristuu. Sosialidemokratian jäykkyyttä ei tarvitsisi ollenkaan tukea kekustalaisella konservatiivisuudella, jos halutaan työmarkkinat toimiviksi ja työllisyys paremmaksi ennen kuin ns. huoltotas kaatuu meille syliin ja veroastetta on pakko nostaa, jos talouskasvua ei saada sitä ennen aikaiseksi.

        Kirjoituksesi on jälleen kerran mietitty ja perusteellinen. Aikapulan vuoksi keskityn vain pieneen osaan siitä.

        Usein oppositiossa oleva "porvaripuolue" haluaa irti keskitetyistä tulosopimuksista, mutta hallituksessa oleva kannattaa laajaa, keskitettyä tulosopimusta. Näinhän työreformin isälle, pääministeri Matti Vanhasellekin on käynyt. Muistaakseni hän ei aiemmin kannattanut laajoja, keskitettyjä tulosopimuksia? Eli joku merkillinen mekanismi ajaa vastuussa olevia keskitettyjen tulosopimusten taakse. Ehkä se vakaus, jolla työmarkkinakenttä rauhoitetaan vuosiksi kerrallaan on niin suuri arvo ennustettavuuden kannalta, että sen taakse mennään kerta kerran jälkeen?

        Ahon, Viinasen ja Sorsan yhteistyöstä sanoisin sen verran, että Sorsa kutsuttiin apuun vasta sen jälkeen kun ensin oli yritetty komentotaloutta ja ajauduttu törmäyslinjalle. Eli Ahon hallitus ensin menetti luottamuksensa ja yritti sitten pakkoraossa paikata tilannetta. Omasta mielestäni Sorsan paketti olisi pitänyt hyväksyä. Se olisi mahdollistanut "ruotsalaisemman" reitin lamasta.


      • Näin on
        Kallio kirjoitti:

        Kirjoituksesi on jälleen kerran mietitty ja perusteellinen. Aikapulan vuoksi keskityn vain pieneen osaan siitä.

        Usein oppositiossa oleva "porvaripuolue" haluaa irti keskitetyistä tulosopimuksista, mutta hallituksessa oleva kannattaa laajaa, keskitettyä tulosopimusta. Näinhän työreformin isälle, pääministeri Matti Vanhasellekin on käynyt. Muistaakseni hän ei aiemmin kannattanut laajoja, keskitettyjä tulosopimuksia? Eli joku merkillinen mekanismi ajaa vastuussa olevia keskitettyjen tulosopimusten taakse. Ehkä se vakaus, jolla työmarkkinakenttä rauhoitetaan vuosiksi kerrallaan on niin suuri arvo ennustettavuuden kannalta, että sen taakse mennään kerta kerran jälkeen?

        Ahon, Viinasen ja Sorsan yhteistyöstä sanoisin sen verran, että Sorsa kutsuttiin apuun vasta sen jälkeen kun ensin oli yritetty komentotaloutta ja ajauduttu törmäyslinjalle. Eli Ahon hallitus ensin menetti luottamuksensa ja yritti sitten pakkoraossa paikata tilannetta. Omasta mielestäni Sorsan paketti olisi pitänyt hyväksyä. Se olisi mahdollistanut "ruotsalaisemman" reitin lamasta.

        Olen paljon pohtinut sitä myyttiä, jonka mukaan SDP:n olisi oltava aina hallituksessa takaamassa "vakaammat työmarkkinat". Onko SAK siis vastuuttomampi silloin, kun SDP on oppositiossa?

        Se, että lakkoilu työmarkkinoilla on vähenytnyt roimasti (ja työmsrkkinat ovat vakaammat) johtuu minusta vain siitä, että valta ay-liikkeessä on siirtynyt kommunisteilta selvästi SDP:n käsiin. Enää ei tarvita lakkoja sen demonstroimiseen, minkä puolueen lakkokenraali kykenee ajamaan suurimmat vaatimukzset työnantajilta läpi.

        Keskitetyistä tulopoliittisista sopimuksista olen tullut siihen johtopäätökseen, että ne ovat lähinnä teollisuuspääoman intresseissä, johon TT on saanut mukaan SAK:n, koska SAK haluaa osaltaan kasvatta omaa valtaansa osana työväenliikettä ja ikään kuin SDP:n aatteellisen siiven "taistelujärjestönä". Näin SAK pyrkii saamaan tupoihin mukaan myös hallituksen päästäkseen näkyvämmin osoittaman valtaansa työväenliikkeen osana. TT tarvitsi valtiota aiemmin mukaan vain silloin, kun piti päättää devalvaatioista, tai säätää joitain lakeja työajoista.

        Keskitetyt tupot ovat minusta sääntelytalouden aikainen jäänne, jolloin niillä oli merkitystä. Nyt kun olemme EU:ssa ja paljon vapaammassa, kansainvälisessä markkinataloudessa alkavat keskitetyt tupot vaikuttaa hyvin jäykiltä järjestelmiltä. Ympäristö nimittäin muuttuu niin nopeasti nykyisin, ettei keskitetyillä, pitkillä sopimuksilla taida enää olla mahdollista "rauhoittaa työmarkkinakenttää vuosiksi eteenpäin" ilman, että siitä syntyy samalla yritysten kilpailykykyä ja reagointimahdollisuuksia haittaavia seurauksia.

        Pitää myös muistaa, että vienti lienee vain alle viidennes bkt:sta kun kotimainen kulutuskysyntä on noin puolet, jos ulkoa muistan lähellekään oikein. Viennin ehdoilla tehdyt tupot eivät ole välttämättä paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta.

        Se, että hallitukseen menevä porvaripuolue aina ryhtyy annattamaan tupoja saattaa johtua siitäkin, että SDP panee sen yhteistyön kynnyskysymykseksi, olettaisin.

        Ahon, Viinasen ja Sorsan asioista en ole eri mieltä. Aho oli nuorena juippina hyvin harkitsematon ja meni tv-kameroiden eteen julistamaan asiat, joista seuraavana päivänä oli tarkoitus neuvotteluissa sopia. Eiväthän tuosta muut neuvotteluosapuolet tykänneet, joten ei Aho saanut haluamiaan asioita hyväksytyksi.

        Demarit sitten kaatoivat Sorsankin sopimuksen panemalla sen SAK:n ja Metallin P-E Lundhin tejhtäväksi, ettei SDP olisi saanut kilpeensä tahraa laman kurjuuden syventämisestä puoluepolitikoinnilla.

        Minustakin Sorsan neuvottelema sopimus olisi ollut syytä hyväksyä. Toinen Ahon ja Viinasen moka oli avoin piikki pankkitukeen. Siinä porvarit halusivat välttää "sosialisointia", kun eivät antaneet pankeille raha esim. siten, että kyse olisi ollut valtiolle suunnatusta osakeannista, jonka pankit olisivat lamasta toivuttuaan lunastaneet pörssissä takaisin.


      • VaT
        Näin on kirjoitti:

        Olen paljon pohtinut sitä myyttiä, jonka mukaan SDP:n olisi oltava aina hallituksessa takaamassa "vakaammat työmarkkinat". Onko SAK siis vastuuttomampi silloin, kun SDP on oppositiossa?

        Se, että lakkoilu työmarkkinoilla on vähenytnyt roimasti (ja työmsrkkinat ovat vakaammat) johtuu minusta vain siitä, että valta ay-liikkeessä on siirtynyt kommunisteilta selvästi SDP:n käsiin. Enää ei tarvita lakkoja sen demonstroimiseen, minkä puolueen lakkokenraali kykenee ajamaan suurimmat vaatimukzset työnantajilta läpi.

        Keskitetyistä tulopoliittisista sopimuksista olen tullut siihen johtopäätökseen, että ne ovat lähinnä teollisuuspääoman intresseissä, johon TT on saanut mukaan SAK:n, koska SAK haluaa osaltaan kasvatta omaa valtaansa osana työväenliikettä ja ikään kuin SDP:n aatteellisen siiven "taistelujärjestönä". Näin SAK pyrkii saamaan tupoihin mukaan myös hallituksen päästäkseen näkyvämmin osoittaman valtaansa työväenliikkeen osana. TT tarvitsi valtiota aiemmin mukaan vain silloin, kun piti päättää devalvaatioista, tai säätää joitain lakeja työajoista.

        Keskitetyt tupot ovat minusta sääntelytalouden aikainen jäänne, jolloin niillä oli merkitystä. Nyt kun olemme EU:ssa ja paljon vapaammassa, kansainvälisessä markkinataloudessa alkavat keskitetyt tupot vaikuttaa hyvin jäykiltä järjestelmiltä. Ympäristö nimittäin muuttuu niin nopeasti nykyisin, ettei keskitetyillä, pitkillä sopimuksilla taida enää olla mahdollista "rauhoittaa työmarkkinakenttää vuosiksi eteenpäin" ilman, että siitä syntyy samalla yritysten kilpailykykyä ja reagointimahdollisuuksia haittaavia seurauksia.

        Pitää myös muistaa, että vienti lienee vain alle viidennes bkt:sta kun kotimainen kulutuskysyntä on noin puolet, jos ulkoa muistan lähellekään oikein. Viennin ehdoilla tehdyt tupot eivät ole välttämättä paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta.

        Se, että hallitukseen menevä porvaripuolue aina ryhtyy annattamaan tupoja saattaa johtua siitäkin, että SDP panee sen yhteistyön kynnyskysymykseksi, olettaisin.

        Ahon, Viinasen ja Sorsan asioista en ole eri mieltä. Aho oli nuorena juippina hyvin harkitsematon ja meni tv-kameroiden eteen julistamaan asiat, joista seuraavana päivänä oli tarkoitus neuvotteluissa sopia. Eiväthän tuosta muut neuvotteluosapuolet tykänneet, joten ei Aho saanut haluamiaan asioita hyväksytyksi.

        Demarit sitten kaatoivat Sorsankin sopimuksen panemalla sen SAK:n ja Metallin P-E Lundhin tejhtäväksi, ettei SDP olisi saanut kilpeensä tahraa laman kurjuuden syventämisestä puoluepolitikoinnilla.

        Minustakin Sorsan neuvottelema sopimus olisi ollut syytä hyväksyä. Toinen Ahon ja Viinasen moka oli avoin piikki pankkitukeen. Siinä porvarit halusivat välttää "sosialisointia", kun eivät antaneet pankeille raha esim. siten, että kyse olisi ollut valtiolle suunnatusta osakeannista, jonka pankit olisivat lamasta toivuttuaan lunastaneet pörssissä takaisin.

        Paras asia, mitä laman aikana tapahtui oli Sorsan sopimuksen kaatuminen. Se pakotti Suomen vientiyritykset panostamaan työn tuottavuuteen. Suomalaisen työn tuottavuus kasvoi humisten laman aikana ja vielä sen jälkeenkin. Mikäli Sorsan sopimus olisi hyväksytty, olisi kilpailukyky heikentynyt koko 90-luvun ajan.


      • Näin on
        VaT kirjoitti:

        Paras asia, mitä laman aikana tapahtui oli Sorsan sopimuksen kaatuminen. Se pakotti Suomen vientiyritykset panostamaan työn tuottavuuteen. Suomalaisen työn tuottavuus kasvoi humisten laman aikana ja vielä sen jälkeenkin. Mikäli Sorsan sopimus olisi hyväksytty, olisi kilpailukyky heikentynyt koko 90-luvun ajan.

        Laman jälkeen euron ja dollarin kurssisuhde muuttui aika lailla, dollari vahvistui ja euro heikkeni - ikään kuin devalvoitui. Kun markka oli sidottu euroon, vientiteollisuus tuloutti dolarin vahvan kurssin ansiosta rahaa sisään niin, että ranteita pakotti.

        Työn tuottavuus oli vientiteollisuudessa (paperi, metalli) hoidettu kuntoon jo hyvin kauan aikaisemmin. Kännyköiden ja matkapuhelinverkkojen kasvubuumi osui kyllä sopivasti samaan aikaan, mikä toi sen osan kasvua, joka kohdistui Nokian kautta Suomeen.


      • Kallio
        Näin on kirjoitti:

        Olen paljon pohtinut sitä myyttiä, jonka mukaan SDP:n olisi oltava aina hallituksessa takaamassa "vakaammat työmarkkinat". Onko SAK siis vastuuttomampi silloin, kun SDP on oppositiossa?

        Se, että lakkoilu työmarkkinoilla on vähenytnyt roimasti (ja työmsrkkinat ovat vakaammat) johtuu minusta vain siitä, että valta ay-liikkeessä on siirtynyt kommunisteilta selvästi SDP:n käsiin. Enää ei tarvita lakkoja sen demonstroimiseen, minkä puolueen lakkokenraali kykenee ajamaan suurimmat vaatimukzset työnantajilta läpi.

        Keskitetyistä tulopoliittisista sopimuksista olen tullut siihen johtopäätökseen, että ne ovat lähinnä teollisuuspääoman intresseissä, johon TT on saanut mukaan SAK:n, koska SAK haluaa osaltaan kasvatta omaa valtaansa osana työväenliikettä ja ikään kuin SDP:n aatteellisen siiven "taistelujärjestönä". Näin SAK pyrkii saamaan tupoihin mukaan myös hallituksen päästäkseen näkyvämmin osoittaman valtaansa työväenliikkeen osana. TT tarvitsi valtiota aiemmin mukaan vain silloin, kun piti päättää devalvaatioista, tai säätää joitain lakeja työajoista.

        Keskitetyt tupot ovat minusta sääntelytalouden aikainen jäänne, jolloin niillä oli merkitystä. Nyt kun olemme EU:ssa ja paljon vapaammassa, kansainvälisessä markkinataloudessa alkavat keskitetyt tupot vaikuttaa hyvin jäykiltä järjestelmiltä. Ympäristö nimittäin muuttuu niin nopeasti nykyisin, ettei keskitetyillä, pitkillä sopimuksilla taida enää olla mahdollista "rauhoittaa työmarkkinakenttää vuosiksi eteenpäin" ilman, että siitä syntyy samalla yritysten kilpailykykyä ja reagointimahdollisuuksia haittaavia seurauksia.

        Pitää myös muistaa, että vienti lienee vain alle viidennes bkt:sta kun kotimainen kulutuskysyntä on noin puolet, jos ulkoa muistan lähellekään oikein. Viennin ehdoilla tehdyt tupot eivät ole välttämättä paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta.

        Se, että hallitukseen menevä porvaripuolue aina ryhtyy annattamaan tupoja saattaa johtua siitäkin, että SDP panee sen yhteistyön kynnyskysymykseksi, olettaisin.

        Ahon, Viinasen ja Sorsan asioista en ole eri mieltä. Aho oli nuorena juippina hyvin harkitsematon ja meni tv-kameroiden eteen julistamaan asiat, joista seuraavana päivänä oli tarkoitus neuvotteluissa sopia. Eiväthän tuosta muut neuvotteluosapuolet tykänneet, joten ei Aho saanut haluamiaan asioita hyväksytyksi.

        Demarit sitten kaatoivat Sorsankin sopimuksen panemalla sen SAK:n ja Metallin P-E Lundhin tejhtäväksi, ettei SDP olisi saanut kilpeensä tahraa laman kurjuuden syventämisestä puoluepolitikoinnilla.

        Minustakin Sorsan neuvottelema sopimus olisi ollut syytä hyväksyä. Toinen Ahon ja Viinasen moka oli avoin piikki pankkitukeen. Siinä porvarit halusivat välttää "sosialisointia", kun eivät antaneet pankeille raha esim. siten, että kyse olisi ollut valtiolle suunnatusta osakeannista, jonka pankit olisivat lamasta toivuttuaan lunastaneet pörssissä takaisin.

        "Se, että hallitukseen menevä porvaripuolue aina ryhtyy annattamaan tupoja saattaa johtua siitäkin, että SDP panee sen yhteistyön kynnyskysymykseksi, olettaisin."

        Kirjoituksiasi on hauska lukea, koska ne ovat realistisia, jopa inhorealistisia. Se tosiasia ei vain näyttäydy, miksi kokoomus ja keskusta eivät tosissaan hae toisiaan, vaan demareita. Poliittinen kulttuuri alistaa poliittisen vaihtoehdon, jopa niin että helsinkiläiset kokoomuslaiset eivät häpeä esiintyä helsinkiläisten demareiden kanssa. Ymmärtääkseni kyselet näitä samoja asioita peruskokoomuslaisesta vinkkelistä?

        SAK:n ja muun ammattiyhdistystoiminnan rooli on Suomessa tietysti vahva, mutta ei kai mikään järjestö elä vuosikymmeniä pelkästään maineen varassa? Jotain tukevampaakin tarvitaan. Aina voidaan sanoa, että ihmisiä viilataan linssiin, he eivät yksinkertaisesti jaksa ajatella. Tämäkin on mielestäni lyhytnäköisesti ajateltu. Jos työnantajiin noin yleisesti voisi luottaa, ei työntekijäliitoilla olisi nykyisen kaltaista kannatusta ( äsken professori Juha Siltala esitelmöi ansiokkaasti suomalaisen ja kansainvälisen työilmapiirin heikkouksista A-Studion viimeisessä kesävieras-ohjelmassa). Se tosiasia, että työnantajat tekevät ammattiyhdisliikkeen, pitää tänäkin päivänä paikkansa.

        Keskitetty tupo on sukua "kaveria ei jätetä"-ajattelulle. Aina kun moni haluaa vakautta työmarkkinoille, se ajatus toteuttaa itseään, eli on haittojaan tärkeämpi asia. Ei sellaisesta ajattelusta helposti luovuta. Esittämäsi haitat ovat kyllä todellisuutta, mutta suomalaisten raadollisuus työmarkkinasopimisessa suullisesti ei herätä luottamusta (suomalainen uskoo painettuun tekstiin). Pitäisinkin kokonaisvaltaisen sopimisen parhaana funktiona sen palkansaajakenttää karsinaan kokoavaa voimaa. Koko rahvas kasassa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9198
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      8004
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5761
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2378
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2103
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1752
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1695
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1455
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1382
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1380
    Aihe