Olen tutkimassa sukuani Hartolasta ja tarvitsisin tietoja 1850 > mutta kirkonkirjat ovat palaneet. Kävin läpi kinkerikirjoja mikrofilmiltä, mutta onko muita mahdollisuuksia?
Tarvitsisin myös oikeuden päätöksistä tietoja 1930-luvulta ja 1950-luvulta, mistähän niitä löytyisi?
Tarvitsisin myös oikeuden päätöksistä tietoja 1930-luvulta ja 1950-luvulta, mistähän niitä löytyisi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä Hartolan rippikirjoja on vuosilta 1727-1773, 1780-1899 filmeillä ja korteillla. Lastenkirjoja 1800-1899. Syntyneitä vuosilta 1730-1905, vihittyjä 1730-1865 (vihittyjen kirja 1866-1880 on Mikkelissä, en tiedä onko sitä mikrofilmattu) ja kuolleita 1731-1908. Mitkä kirjat olisvat siis palaneet?
Kun etsin jokunen vuosi sitten Hartolasta seurakunnasta tietoja juuri vuodesta 1850 eteenpäin, minulle kerrottiin, että kaikkia tietoja ei ole, koska kirkonkirjat ovat palaneet.
Sain tuolloin varsin vaatimattomasti tietoja. En sitten jatkanut tuolloin tutkimista sen kummemin. Nyt asia tuli uudelleen esille, kun asiaan tuli muuta kautta lisää selvitystä ja homma alkoi taas kiinnostamaan.
Eli minulla ei ole tarkempaa tietoa, että mitkä kirjat ovat palaneet, vai ovatko lainkaan palaaneet.
SSHY:ssä on kaikki "Kysymys kysyjälle" esille tuomat kirkonkirjat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Toinen paikka on narc (suomen arkistolaitos) , tässä on osoite Hartolan tietoihin
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=20537.KA
tiedot eivät sisällä ihan niin paljon tietoja (tuoreimmat puuttuvat)
Hartola
Ainakin vuodesta 1540 oltuaan Sysmään kuuluvana kappelina ensin Koskipään ja vuodesta 1729 Hartolan nimisenä, erotettiin 1784 Kustavuksen eli myöhemmin Hartolan pitäjäksi. Tähän on kuulunut Joutsan kappeli, perustettu 1784 ja erotettu omaksi pitäjäksi 1860 sekä Leivonmäen rukoushuonekunta, perustettu 1772, sai kappelioikeudet 1850 ja siirrettiin 1860 Joutsan emäseurakuntaan. Pertunmaa perustettiin mm. Hartolan seurakunnan osista eri kirkkoherrakunnaksi 1917, toteutui 1924.
- Isonvihan aikana hävitettiin kirkon asiakirjat. Kappalaisen pappila, jona silloin käytettiin Leppäniemen metsätorppaa, paloi 7/6 1818. Kirkon kellotapuli paloi 25/12 1828. [O. Durchman: Kirkollisten rakennusten kokopalot Genos 5(1935). Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]
Ruotsinkielinen nimi
Gustav Adolfs