Reaalitaloudesta irtaantuminen

Talouselämä 12/2004 - lyhennelmä

Reaalitaloudesta irtautuminen on tyypillinen kuplan merkki.

Tämä on hyvää aikaa välittäjille. Kauppa käy vilkkaasti.
Asuntojen hinnat keikkuvat 60 % korkeammalla kuin viisi vuotta sitten.
Hinnat ovat irtautuneet omille teilleen muusta reaalitalouden kehityksestä.
Tämä on tyypillinen kuplan merkki.
Asuntomarkkinat ovat kehittyneet vuosikausia reilusti myönteisemmin kuin
työllisyys, palkat, rakennuskustannukset ja toimitilamarkkinat.
Keinottelu tonteilla ja asunnoilla yleistyy.
Yhä useammat käsistään kätevät suomalaiset rakentavat
talon myydäkseen sen parin vuoden kuluttua eteenpäin.
Kansallisvarallisuuden arvo kasvaa kivasti, vaikka teemme vain kauppaa
keskenämme. Ulkomaista kysyntää asuntomarkkinoilla ei ole.
Kuplaa oirehtivat myös amatöörien ja ammattilaisten erilaiset asenteet.
Asuntosijoittajat ovat varuillaan. Toimistotalojen neliöhinnat ovat
laskeneet tasaisesti jo kolme vuotta.

Pankkien lainaneuvottelijat havaitsevat entistä useammin epärealistisia
suunnitelmia. Omistusasuntoon pyrkii möys sellaista väkeä, joka tyytyi
korkeampien korkojen aikana vuokra-asuntoon.

"Markkinoilla on sellainen tunnelma, että asunnot ovat loppumassa" sanoo
asuntomarkkinoiden veteraani Matti Inha.

Pääkaupunkiseuden omakotitalojen reaalihinnat hätyyttelivät kuplavuoden
1989 tasoa. Omakotitalot kallistuivat 27 % verrattuna muihin kuluttaja-
hintoihin.

Eräs ekonomi kertoo asuneensa kaksi vuotta omakotitalossa Nurnijärvellä.
Hän teki rajusti töitä rakennuksella ja maksoi parinsadan neliön talosta
tontteineen 200000 euroa. Samantasoisten talojen markkinahinta on nyt
samalla alueella 400000-450000 euroa.

Tasokas talo maksaa Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton
liepeillä. Suomen pääkauounkiseutu lienee maailman kalleimpia, jos asumisen
hintaa vertaa väkilukuun ja alueella toimivien kansainvälisten instituutioden
määrään.

Inha väittää, että privaatisti pankinjohtajakollegat ovat hänen kanssaan
samaa mieltä. Julkisuudessa pankit ja kiintestövälittäjät esittelevät kuitenkin
toinen toistaan auvoisempia näkemyksiä.
Inha kertoo ihmettelevänsä maan suurimman kiinteistövälittäjän Huoneistokeskuksen
tuoreinta barometrä, josta ei löytynyt varoituksen sanaa.

Arvoisat lukijat !
Kodit eivät Suomesta lopu. Uusien asuntojen tuotanto kiihtyy tänä vuonna
32000 kappaleeseen, ja asuntokanta kasvaa kovaa vauhtia. Muuttoliike pääkaupunki-
seudulle hidastuu. Vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut.

Suomen pankin tutkija Takalakin on huolissaan erityisesti ensiasunnon ostajista
, koska asuntomarkkinoille tulon ajoitus määrää ratkaisevasti jopa henkilön
elinkaarivarallisuutta.

"Palkansaajien varallisuus on heikosti hajautettu ja altis riskeille,
koska asuntojen hinnat vaihtelevat paljon" sanoo Palkansaajien tutkimus-
laitoksen Petri Böckerman.
"Asumiseen käytetty raha on pois muusta kulutuksesta, esimerkiksi paljon
puhutuista palveluista".

Matalien korkojen ja veronalennusten synnyttämä ostovoiman kasvu valuu
asuntojen hintoihin. Asumisen kalleus heikentää työvoiman saatavuutta.
Palkankorotuspaineet kiihtyvät.

Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska on sitä mieltä, että laatu rakentami-
sessa on vitsi.
Piisisen mukaan kaikki puhuvat laadusta, mutta kukaan kaupallinen rakentaja
ei siihen oikeasti pyri. Tämä johtuu siitä, että useimmat suomalaiset eivät
halua maksaa laadusta.

"Maan hintaa pidetään keinotekoisesti ylhäällä" sanoo Jorma Piisinen.
"LVI-alalla" on sellainen tilanne, että parhaat putkimiehet tienaavat yhtä
paljon kuin sydänkirurgit. Jossain mättää totaalisesti".

Säästöpankkiliikkeen hallituksen puheenjohtaja Hakala :
"Korkotaso ei voi juurikaan enää laskea. Minun mielestäni ei voi enää olettaa,
että hinnat nousevat. Pikemminkin edessä saattaa olla lasku. Korot kääntyvät nousuun
ja ostajat tulevat kriittisemmiksi. Kun kysyntä putoaa hinnat voivat pudota
hyvinkin nopeasti".