Salanimestä

trollollol

Nyt tarvittaisiin kipeästi kokemuksia ja ajatuksia salanimellä julkaisemisesta! Onko kukaan julkaissut tai ajatellut julkaisevansa salanimellä?

Itse olen miettinyt tätä työni takia, vaikka eihän sitä kai missään kielletä, etteikö saisi julkaista, mutta uskoisin silti tästä olevan haittaa minulle sekä muille työhööni liittyville. Toinen ongelma on se, että jos kävisikin niin, että kirja menestyisi, niin en haluaisi olla julkisuudessa. Jos ihmiset tunnistaisivat kadulla, pienellä paikkakunnalla elo tuskin olisi mukavaa. Enkä muutenkaan haluaisi nimen tai naamavärkkini leviävän, ajatus pienestäkin julkisuudesta saa voimaan pahoin. En muutenkaan haluaisi, että ihmiset saisivat tietää minun kirjoittaneen kirjan, se kuuluu minusta vain niille, joille haluan kertoa. En halua ihmisten suhtautumisen muuttuvan jne.

Tietenkin todellisuus on se, että kirjaa tuskin koskaan julkaistaan ja vielä pienempi todennäköisyys, että saisi edes hitusenkaan julkisuutta. Mutta kaiken varalta mietin. Ja salanimestä vielä, että useinhan se ongitaan esiin aika nopeasti, niin onko siitä loppupeleissä mitään hyötyä. Mistä sitten olisi apua?

Haluaisin julkaista, jotta ihmiset voisivat lukea kirjojani, mutta en haluaisi itseni liittyvän siihen millään muulla tavoin. Onko kenellekään muulla samanlaisia ajatuksia tai kokemuksia tai ratkaisumalleja?

18

3402

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • dkjfskdjfkd

      Ei monikaan tiedä esim. Katja Ketun oikeaa nimeä. Rosa Liksom esiintyi aikanaan ahkerasti julkisuudessa, mutta ei käyttänyt oikeaa nimeään eikä näyttänyt kasvojaan; oli mustat lasit silmillä tai jotain. Entä kuka tietää, miltä näyttää ja miten elää Petri Pykälä? Siis Ilkka Remes?

      Ei valitsemallesi linjalle kai ole estettä, voihan salaperäisyys jopa olla osa julkista imagoasi. Kyse lienee siitä, mitä kustantaja tahtoo. Kirjailijan pitäisi kai kuitenkin olla valmis markkinoimaan kirjaansa. Ei kannata noista mietteistä varmaan kustantajalle kässärinlähetysvaiheessa puhua. Mielesi voi muuttuakin siihen mennessä, ja - kuten itsekin vihjasit - julkisuuden hitusenkin saaminen lienee keskivertokirjailijalle konstikkaampaa kuin piilossa pysyminen.

    • N.M.

      Itse olen lähinnä kirjoitellut juttuja paikallislehteen. Yleensä pakinatyyppisiä, omalla nimelläni. Silloin kun olen kirjoittanut puhtaasti asiallisen kertomuksen jostakin tapahtumasta, olen käyttänyt nimimerkkiä, nimieni etukirjaimia. Tämä sen takia, etteivät lukijat jotka ryntäävät lukemaan tekstiä kun näkevät nimeni (miten niin vaatimaton?) pettyisi, kun se ollutkaan hauska.

    • Seppo.Jyrkinen

      Suomessa julkaistaan n 15.000 kirjaa vuodessa - montako kirjailijaa itse tiedät? Käytä vain omaa nimeäsi, sillä katoat sujuvasti suureen joukkoon, eikä kukaan sinua kuitenkaan tuntisi. Samat ystävät ja viholliset sinulla olisi kuin ennenkin.

      Jos olet jo valmiiksi julkkis, niin silloin sinulla on mahdollisuus jopa menestyä kirjailijana omalla nimelläsi.

      Anonyyminä voit julkaista kirjasi jossain maksuttomassa blogissa keksityllä nimellä. Sellaisiahan internet on pullollaan. Kokemuksia salanimestä ei minulla ole.

    • haavekirjailija

      Salanimestä voi olla hyötyä etenkin silloin, jos kirjoittaa jostain omakohtaisen oloisesta tai muuten arasta asiasta, koska monet ihmiset eivät vieläkään käsitä, ettei kirjailija juuri koskaan kirjoita itsestään, vaan kertoo vain täysin fiktiivistä tarinaa. Eli jos kirjoittaa esim pedofiliasta, niin aika moni idiootti lukija luulee, että kirjailija itse on pedofiilin uhri tai peräti pedo itse. Kannattaa siis tosiaan harkita, mitä kirjoittaa avoimesti omalla nimellään. Seurauksia ei välttämättä voi ennalta aavistaakaan.

      Itse kannatan kyllä salanimellä kirjoittamista, jos haluaa olla edes vähän aikaa varma yksityisyydestään. Ja jos olet uusi kirjailija, on ihan sama, vaikka kirjoittaisit salanimellä, kun ei sinua kuitenkaan juuri kukaan tunne. :)

    • siksi siis

      Esittämiinne pelkoihin liittyen; En usko, että teidän tarvitsee suuremmin tuhlata enää ajatusta niiden konkreettistumisen puolesta. Tarkoitan, että kirjanne tuskin tulee olemaan "menestys", sillä spekuloimalla ajatusta olette tuhonneet mahdollisuuden tuohon horisonttiin jo.

      Niin. Onkohan myöhäistä pyytää anteeksi teiltä, sillä minun olisi tullut heti alkuun pahoitella karkeaa kieltäni.

      Kirja kirjoitetaan aina itselle, kaikki muu on toissijaista. Ainoastaan itse-epäilyksen kuumeiset hikipisarat suovat oikeuden lunastaa sallimuksen palkinto. Näin sanottuani haluan tehdä selväksi, etten siltikään tahdo lytätä unelmiasi.

      Salanimellä julkaiseminen on helppoa toki. Otat yhteyttä vieraan kaupungin kirjapainoon ja kerrot haluavasi painattaa omakustanteen. Tai. Voit myös kertoa olevasi tuottaja eräälle kirjailijan alulle, joka ei tahdo oikean nimensä tulevan kirjan kansiin. Sitten sovitte haluamasi painosmäärän ja maksat yritykselle laskun esim. käteisellä. Jälkimmäisessä tapauksessa voit jo maksaakin laskun internettiä käyttäen, sillä mahdollisen menestyksen myötä yhteydenotot tulevat sinulle kyllä, mutta teidänhän ei tarvitse kertoa totuutta kirjailijasta uteliaalle lehtimiehelle (..sellainenhan on teidän ja tuon 'nyt löytyneen neron' välinen herrasmies sopimus)

      Mutta neroksihan häntä ei voisi luonnehtia. Perustan arvioni tapaanne kirjoittaa tuo lyhyt viestinne. kröhöm..anteeksi, jälleen..

      Mutta. Jos, tulevaisuudessa, jolloin olette harjoitellut lauserakenteita ja ajatuksen jäsentämistä paperille. Niin. Nyt tihkuvan vereslihanne oikeutuksella voitte pitää itseänne kirjailijana vihdoin.

      Toivotan onnea pyrkimyksessänne.

      • Aivan. Niin.

        Kyllä on kannattavaa opetella lauserakenteita. Kertaakaan eivät tekstissään käyttäneen täysin korrekteja lauseita, kuten: "Mutta.", "Niin" tai "Tai.". Hävetkää!


      • Anonyymi

        Tämmöistä ulkokultaista paskaa, ja luulee olevansa jokin?


    • Siksi siis

      Ansaitut aplodit herralle tahi rouvalle siinä. Poimimasi esimerkit eivät oikeaoppisesti ajatellen itsessään sovellu lauseeksi. Mutta, olitko ehkä hieman hätäinen tekstianalyysissäsi ?

      Tottakai kirjoitukseni voi (ja saakin) purkaa osiin; on siellä varmasti virheitä, sillä tunnustan: olenhan amatööri.

      Mutta: lause, josta loit itsellesi kommentoinnin aiheen jatkui : " ...olette harjoitellut lauserakenteita ja ajatuksen jäsentämistä paperille." Jos ymmärsit koko lauseen oikein niin ymmärsit mitä sillä tarkoitettiin: ajatuksen jäsentäminen paperille, siten kuin kirjailija sen tahtoo sanoa, vaatii toisinaan äidinkielen "sääntöjen" venyttämistä, ehkä rajojen rikkomista. Tämä' kikkailu' taitaa itseasiassa olla ainakin runoilijoiden arkipäivää.

      Hemingway'n tapa ikäänkuin pitkittää hetkeä,
      Gertrude Stein'in tapa luoda toistoa ja
      Knut Hamsun'in psykologinen silmä
      ovat kaikki oivia esimerkkejä uusien "sääntöjen" luojista.

      Säännöistä minä en voi sanoa paljon tietäväni, sillä olenhan minä amatööri, joka ei säännöistä paljoa tiedä (vaatimaton Stein'ilainen esimerkki toistosta). En käynyt lukiota loppuun, jossa äidinkieltä olisi oppinut pätevästi harrastamaan (sen sijaan opiskelen nyt ammattikoulussa). Ehkä tästä syystä luen paljon ja yritän omaksua muilta. Silti ajatukset tai tarinat joita itse kirjoitan: niiden tahdon olevan omiani.

      Aluksi kirjoittaminen kai on matkimista, kunnes se oma ääni löytyy. Voi myös olla ettei se ääni löydy ikinä. Tämän riskin kanssa kirjailija istuu pöydän ääreen ja tekee sopimuksen, ja hän kirjoittaa, koska muuta vaihtoehtoa ei hänelle ole. Niinpä haaveilen minäkin, ihan samoin kuin viestiketjun aloittaja: että voisin joku päivä kävellä pieni nahkakantinen omakustanne kädessä äitini luo ja antaa sen hänelle. Olkoon hän puolestani, ja tuolloin ainut kaipaamani yleisö.

      Taisin aiemmin jo lopettaa tähän seuraavaan lauseeseen, mutta kaipa siihen on ihan ok lopettaa nytkin, pienellä lisäyksellä; toivotan onnea jokaiselle tässä -nimenomaisessa- pyrkimyksessänne.

    • hämminkivei

      Suosittelen ettei nimimerkki Siksi siis tuhlaa yhtään enempää aikaansa kirjailijan urasta haaveiluun. Jos ei kykene lukukelpoisen nettiviestin kirjoittamiseen tuskin kykenee lukukelpoisen kirjan kirjoittamiseen.

    • Siksi siis

      Agh...oletteko tosiaan tätä mieltä !

      Lopetan välittömästi.

      Hmm. Sittenhän..sittenhän minun kannattaa luultavasti palauttaa kirjahyllyssä oleva kirjoituspalkinto 2 vuoden takaa. Ja polttaa molemmat julkaistut kirjani, joista ensimmäistä myytiin n. 800 kpl ja toista on nyt myyty reilu tuhat kappaletta. Mitä sanotte, pitäisikö minun palauttaa kustantajalleni niistä saamani rahat myös ?

      • lkdfjlksdjfklsdfj

        En ole sitä mieltä. Hyvin kirjoitat, mutta ehkä hieman liian sisällökästä tähän kontekstiin. Nettipalstojen heikkous ja vahvuus :)


      • Anonyymi

        Naurettavaa satuilua. Kas kun et ole Nobelisti, salanimellä tietenkin.


    • tryhtryry

      Voi teitä pilkun......
      Netissä ei pienet virheet haittaa keskittykää olennaiseen älkääkä etsikö kirjoitusvirheitä.

      • mormor

        suomalaiset rakastaa syyllisten/virheiden etsintää sensijaan että kannustettaisiin asioissa joihin on mielenkiintoa.Kieltämättä on mukava lukea hyvin kijroitettua tekstiä ja se tulee vain harjaantumisen kautta, joten lykkyä tykö


    • Max Martin

      Sehän kai on kaikkien unelma, että voisi vaan tehdä taidetta ja kertoa siitä vain omalle kaveriporukalleen ja elellään muuten suurelta maailman huomiolta rauhassa. Se vaan ei toimi enää tänä päivänä, sillä taiteilijoihin liittyy niin paljon ennakkoluuloja ja uteliaisuutta, että itse olen tätä mieltä: ja olenhan taiteen ammattilainen numero 2-10 tässä maailmassa. Että oma nimi täytyy tänä päivänä olla taiteen teossa mukana. Tänä päivänä taiteilijoihin liittyy liikaa mystiikkaa ja paranoidiaa, sillä kuten kaikki tietävät, niin Hollywood ja taide means big moneys.

      Osan taiteesta voi tehdä salanimellä eli kuten tänä päivänä sanotaan niin nimimerkillä. Mutta sitten täytyy olla myös omalla nimellä edes pienimuotoista tuotantoa. Muuten saa psykoosin diagnoosin. Psykiatria ei pysty yhdistämään taiteilijaa ja taidetta, eikä usko edes tilisaldoja realiteetteihinsa. Ongelmaksi tämä tulee, jos on mukana työelämässä esim. julkisessa ammatissa kuten maailman julkisimmassa ammatissa eli opettajan ammatissa. Jolloin mielellään tekisi taiteet nimimerkillä ja opettajan työt omalla nimellään. Jos opettaja on taitelija myös omalla nimellään, niin työtä ei pysty tekemään.

      Elämä on valintoja täynnä ja tänä päivänä psykiatrian aloitettua julmat teloitukset, niin arkityötä ja taidetta ei pysty enää yhdistämään entiseen tyyliin.

    • Nev Cotton

      Muakin 'pelottaa' julkisuus. Siihen voi (eli jää) jäädä vielä koukkuunkin.

      Toinen juttu on noi kustantajat. Nehän syö kirjailijan. Tee omakustanne ja pane se myyntiin "oikeisiin paikkoihin".

      Ja jos matskus on hyvää, kyllä se löydetään..!

    • Anonyymi

      Kustantajat suhtautuvat aika nihkeästi salanimellä julkaisuun, koska markkinointiin tarvitaan kirjailijan persoona. Mutta jos kirja on riittävän hyvä ja se halutaan, se varmasti julkaistaan salanimelläkin. Sellaisia kirjoja on äärimmäisen harvassa.

      Esikoiskirjailijan markkinointi maksaa kustantajalle paljon enemmän kuin itse kirjan painaminen ja tuottaa lähes aina tappiota.

      • Anonyymi

        Voisi kuvitella että tuohon melkein tarvittaisiin joku korkean profiilin kilpailuvoitto.

        Toinen vaihtoehto olisi luoda itselleen joku anonyymi somepersoona, jolla saisi näkyvyyttä ja sitten sen salanimellä julkaisisi kirjan. Ideaa saa vapaasti käyttää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      82
      3560
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      568
      3344
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      42
      3129
    4. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      49
      2112
    5. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      13
      1981
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      316
      1898
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      120
      1875
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      147
      1545
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      26
      1311
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1302
    Aihe