Yleisön pyynnöstä: Keskusta ja

pääkaupunkiseutu

Kehittyvä ja viihtyisä pääkaupunkiseutu on koko Suomen etu

Pääkaupunkiseutu on kehittynyt koko Suomen hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kansainvälistymisen keskukseksi. Sen on kyettävä kilpailemaan erityisesti Pohjois-Euroopan muiden keskusten kanssa ja pitämään osaltaan Suomen porttia avoimena maailmalle. Tässä roolissa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ansaitsee ja tarvitsee koko Suomen tuen.

Pääkaupunkiseudulla on ominaispiirteistään ja nopeasta kasvusta johtuvat erityisongelmansa, joiden hoitaminen edellyttää kohdistettuja toimenpiteitä myös valtiolta.

Pääkaupunkiseudunkin kunnat ovat kärsineet Lipposen hallitusten tempoilevasta valtionosuus- ja yhteisöveropolitiikasta sekä aluepolitiikan alasajosta. Muuttoliikkeen luomat palvelu- ja investointipaineet ovat heikentäneet kuntien mahdollisuutta sopeutua näihin muutoksiin ja turvata täällä jo asuville inhimilliset asumisolosuhteet ja riittävät palvelut. Kuntien ja valtion välille tulee solmia pitkäjänteinen kuntasopimus, jolla saadaan ennustettavuutta kuntien talouteen. Maatamme on kehitettävä tasapuolisesti, jotta pääkaupunkiseudun voimavarat voidaan käyttää alueen asukkaiden hyvinvoinnin kohentamiseen.

Monimuotoiseen asuntotuotantoon

Asunnottomuus on todellinen ongelma Suomessa. Asunnottomien määrä on Suomessa kasvanut 10 800 henkilön tasolle, heistä puolet on Helsingissä. Viimeisten neljän vuoden aikana asunnottomien määrä on noussut Helsingissä 1 200:lla. Asunnottomia ruokakuntia on Helsingissä 5 300, joista perheitä on 630.

Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto on ollut muuta maata riippuvaisempi valtion asuntolainoituksesta ja korkotuesta. Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää Valtion asuntorahaston nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Aravalainojen ehtoja on muutettava alentamalla niiden korkoa alle markkinakorkojen ja sallimalla lainojen lyhennys heti ensimmäisistä vuosista alkaen. Muutosten pitää koskea myös vanhaa asuntokantaa. Pitkäaikaisille asumisoikeusasukkaille on luotava mahdollisuus lunastaa asuntonsa kohtuullisin ehdoin.

Sosiaalisen monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikissa kaupunginosissa tulee olla eri kokoisia ja omistuspohjaltaan eri tyyppisiä asuntoja. Maahanmuuttajia ei tule eristää omiin kaupunginosiinsa. Hyvien etnisten suhteiden syntyminen ja maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää arkipäiväisiä kohtaamisia suomalaisten ja maahanmuuttajien kesken.

Kasvava perheasuntojen tarve on toteutettava pääasiassa pientalotuotantona. Erityisesti vanhukset, nuoret ja muut erityisryhmät tarvitsevat lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyydestä. Pääkaupunkiseudun asumisen korkea kustannustaso tulisi huomioida opiskelijoiden asumistukijärjestelmässä porrastamalla asumislisän vuokrakatto alueellisesti.

Malmin lentokenttä säilytettävä nykykäytössä

Keskusta kannattaa Malmin lentokentän säilyttämistä nykykäytössä. Se on toimivin lentokenttä
pienlentokoneille ja sen rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat. Asuntotuotantoon tarvittavia alueita on järkevämpää ja edullisempaa hakea muualta. Seudun tontti- ja maapolitiikkaa on aktivoitava, jotta riittävä tonttitarjonta toteutuu pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella.

Uusien asuntoalueiden käyttöön saamiseksi voitaisiin jatkossakin Asuntorahaston varoista lainoittaa tai avustaa Helsingin seudun kaupunkien infrastruktuuri- ja palvelurakentamiskustannuksia.

Lähidemokratialla viihtyisään asuinympäristöön

Pääkaupunkiseudun kaupunkien sisäisessä päätöksenteossa tehokkaalla lähiöpolitiikalla ja lähidemokratialla voidaan kaikki kaupunginosat säilyttää elinvoimaisina ja viihtyisinä.

Joustavalla seutuyhteistyöllä päästäisiin siihen, ettei kuntaraja ole järkevän toiminnan este. Yhteistyösuunnittelua on lisättävä YTV:n sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen välillä. Seutuyhteistyötä on myös lisättävä esimerkiksi liikennejärjestelyissä, jätehuollossa, vesien suojelussa sekä energia- ja palvelutuotannossa.

Kaavoituksessa ja asuntotuotannossa on huomioitava ympäröivä luonto ja kaupunkien kulttuuri-maisema. Tulevilla sukupolvilla on oikeus vähintään yhtä hyvään asuinympäristöön kuin minkä me olemme itse aikaisemmilta sukupolvilta saaneet.

Toiminnalliset edellytykset ihmisläheisille sosiaali- ja terveyspalveluille

Terveydenhuollossa voidaan säästää panostamalla hyvään kotihoitoon ja perusterveydenhoitoon, jolloin paineet kalliimpaan erikoissairaanhoitoon vähenevät ja potilasjonot lyhenevät. Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja tulee käyttää yhdessä saumattomasti eri ikäryhmien hyväksi. Lasten päivähoidon ja vanhustenhuollon paikkoja ei saa vähentää ilman kotihoidon mahdollisuuksien parantamista. Muun muassa vanhusten sosiaaliset tarpeet jäävät liian usein terveydenhoidon hoidettavaksi. Tukemalla omaishoitoa ja harjoittamalla yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa voidaan saada edullista ja inhimillistä hoitoa sitä tarvitseville. On selvitettävä mahdollisuutta, että jotkut kalliimmista erityissairaanhoidon toimenpiteistä siirrettäisiin koko maassa valtion kustannettaviksi.

Keskustan arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminta ei ole ollut tuloksellista eikä se ole vastannut siihen kohdistuneisiin odotuksiin. Keskusta on valmis jakamaan HUS:n pienempiin yksiköihin, mikäli sen jäsenkunnat niin haluavat.

Kasvavana ongelmana terveydenhuollossa on pula pätevästä henkilökunnasta, mikä johtuu naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Keskusta odottaa hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä toimia tilanteen parantamiseksi.

Keskusta esittää, että lääkäri- ja pelastushelikoptereiden rahoitus siirretään yhteiskunnan vastuulle.

Keskusta esittää kokeiluhanketta, jossa Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijoille järjestettäisiin oma terveydenhoitojärjestelmä yliopisto-opiskelijoiden YTHS -järjestelmän tapaan.

Palveluja voitava järjestää ja käyttää joustavasti yli kuntarajojen

Kuntien ja valtion palveluissa asukkaille tulee luoda mahdollisuus itse valita missä toimipisteessä he palvelunsa käyttävät. Kuntien ja suurpiirien rajat eivät saa olla palvelujen joustavan saannin esteenä. Hallinnon tehtävä on liikutella rahavirtoja palvelujen todellisen käytön mukaisesti.

Joukkoliikenteeseen työsuhdelippu

Keskusta esittää selvitettäväksi uuden työsuhdelipun aikaansaamista joukkoliikenteeseen. Asiasta sovittaisiin kuntien, valtion ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Lippu voisi tulla osaksi jokaisen pääkaupunkiseudulla työssä käyvän palkkaa ja verottaja tukisi sitä kuten työsuhdeautojakin. Uusi lippujärjestelmä lisäisi joukkoliikenteen kysyntää tuntuvasti ja kannustaisi alan yrittäjiä kehittämään palveluja, jotka vastaisivat seudun asukkaiden liikennekysyntään nykyistä paremmin.

3

138

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suomen moottori

      Vanhanen: Pääkaupunkiseutu on Suomen moottori

      Tapiolan Keskustakerho kokoontui 27.1. juhlistamaan 40-vuotissyntymäpäiviään Tapiola Gardeniin. Puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen luovutti talousneuvos Pentti Munnukalle keskustan kultaisen ansiomerkin pitkäjänteisesti ja aktiivisesta osallistumisesta puoluetoimintaan.

      Puheenjohtaja Pekka Juntunen esitteli Tapiolan Keskustakerhon toimintaa juhlayleisölle luettelemalla historian merkkihenkilöitä V.J. Sukselaisesta valtioneuvos Johannes Virolaiseen, jotka ovat Kerhon tilaisuuksiin osallistuneet.
      - Tapiolan Keskustakerhon historiikki on valmistunut, joten ihmiset pääsevät tutustumaan Kerhon koko olemassaoloajan toimintaan, kertoi Juntunen.

      Puheenjohtaja, pääministeri Vanhanen aloitti juhlapuheensa toteamalla, että keskustalta on molemmista kaupungeista Espoosta että Jyväskylästä kaupunkilaiskansanedustajia yhteensä kolme kappaletta ja toiseksi eniten Helsingistä, josta on kaksi kansanedustajaa.
      - Kukaan ei olisi uskonut 40-vuotta sitten, että tämä olisi mahdollista. Silloin haaveiltiin ainoastaan yhdestä keskustalaisesta kansanedustajasta pääkaupunkiseudulta. Tämä osoittaa sen, että yhteiskunta ja keskusta on muuttunut huomattavasti 40-vuoden ajanjakson aikana. Espoolaisesta nuorukaisestakin voi tulla jonakin päivänä Suomen pääministeri kuten hänestäkin, totesi Vanhanen hymy kasvoillaan.

      Puheenjohtaja, pääministeri Vanhasen mukaan on elintärkeää pitää pääkaupunkiseutu toiminnaltaan elinvoimaisena, koska mistään muualta Suomesta ei löydy yhtä taitavaa kansainvälistä osaamista, kuin pääkaupunkiseudulta.
      - Tämän vuoksi päätin, että kemikaalivirasto tullaan sijoittamaan Helsinkiin, sanoi Vanhanen.

      Espoolainen kansanedustaja Seppo Särkiniemi toi terveisensä parlamentin ytimestä. Särkiniemi totesi, että keskusta on puolueena ollut erittäin tukalissa paikoissa, kun ollaan selvitetty kansankunnan ongelmia. Hän sanoo, että nykyinen punamultayhteistyö on historiallinen tapa lyödä kättä omistajien ja työväen kesken.
      - Hyvinvointivaltion toiminta tulee turvata muuten meillä on edessä huomattavia ongelmia, Särkiniemi sanoi.

      Valtuustoryhmän puheenjohtaja Yrjö Rossi kertoi keskustan olevan kovassa huudossa Espoossa. Rossilla on optimismia valtuustopaikkojen huomattavaan lisäykseen seuraavissa kunnallisvaaleissa.
      - Kokoomus on huolissaan kannatuksensa menettämisestä keskustalle, huomautti Rossi.

      Europarlamenttivaaliehdokas, päätoimittaja Lauri Kontro vaati Euroopan unionille yhteisiä ja selkeitä pelisääntöjä. Kontro kuvaili, että unioni on sekoitus liittovaltiota, valtioliittoa ja järjestöä, jota tulee selkiyttää hallitusten välisessä konferenssissa.
      - Unionin rakenteiden epämääräisyys on ollut osasyynä alhaisiin äänestyslukuihin europarlamenttivaaleissa. Puhumattakaan, että ehdokkaat ovat puhuneet asioista, joista EU-parlamentissa ei päätetä, huomautti Kontro.

      Europarlamenttivaaliehdokas, toimitusjohtaja Satu Raiski kertoi omaavansa käytännönkokemusta toimia unionin asettamien vaatimuksien parissa elintarviketeollisuuden alalla. Käytännönkokemus edesauttaa ymmärtämään miten EU-direktiivit käytännössä toimivat.
      - Olen työskennellyt lähes kaikkien Itämerenvaltioiden kanssa, joten työkokemukseni auttaa ymmärtämään myös muiden maiden olosuhteita, totesi Raiski.

    • "Virtaa kintaaseen"

      Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän "VIRTAA KINTAASEEN"- puhe helsinkiläisille

      HYVÄT HELSINKILÄISET,

      Sanon tässä aluksi muutaman sanan toisaalta HUS:n ja toisaalta hammashoidon tilanteesta kotikaupungissanne.

      HUS:n ongelmana on ollut suhteessa omistajakuntiin se, että HUS:n tuottama erikoissairaanhoito on selvästi kalliimpaa kuin valtakunnassa keskimääräistä. Myös HUS:n palvelutuotannon volyymi poikkeaa yllättävän paljon muiden sairaanhoitopiirien palvelutuotannosta.

      Ministeriössä on reagoitu Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon ongelmiin. Helsingin kaupunki, HUS-sairaanhoitopiiri ja sosiaali- ja terveysministeriö laativat alkuvuodesta 2003 yhteistyössä työryhmämuistion. Siinä pohditaan, miten sairaanhoitopiiriä muodostettaessa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja kansallisen terveyshankkeen toimeenpanoa Helsingin kaupungin ja HUS-piirin kanssa. Siinä arvioida myös, mihin muihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä hoidon turvaamiseksi, erikoissairaanhoidon talouden ennakoitavuuden parantamiseksi ja kustannuskehityksen hallitsemiseksi.

      Tuon työryhmämuistion jatkotyöhön sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2003 Helsingin kaupungille 500 000 euron hankerahoituksen. Nämä ovat niitä kansallisen terveysprojektin hankerahoja. Sen turvin on tarkoitus vielä tarkemmin muun muassa selvittää Helsingin terveydenhuollon kalleuden syitä sekä vanhusten laitoshoidon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon nykyistä taloudellisempia ja tehokkaampia järjestämistapoja.

      Helsingin kaupungin hammashoidolla on erinomainen maine ja sen laatuun on luotettu. Kaupunkinne hammashoidolla on hienot perinteet toiminnassa lasten ja nuorten suun terveyden hyväksi. Helsingin kaupunki laajensi merkittävästi kunnallista hammashuoltoa vuosina 2001 ja 2002 lisäämällä omaa henkilöstöään 84 uudella vakanssilla, joista 25 oli hammaslääkärin virkoja. Samanaikaisesti ryhdyttiin ostamaan yksityisiltä hammaslääkäreiltä hammashuollon palveluja useilla miljoonilla eurolla. Helsingissä yhteistyö yksityisen ja julkisen hammashuollon väillä on ollut toimivaa, josta tämä ostopalvelutoiminnan kehittäminenkin kertoo.

      Hoidon kysyntä kasvoi Helsingissä ikärajojen poistuttua hammashuollosta. Tämän vuoden aikana Helsinki on joutunut tilanteeseen, jossa aikuisille ei uusia hoitoaikoja ole annettu. Viimeaikaisten tietojen mukaan jonon purkamista on tehty ja tilanne saadaan toivottavasti oikenemaan. Ministeriössä on myös tätä asiaa selvitetty. Hoitoon pääsyn turvaaminen kohtuu-ajassa koskettaa myös hammashoitoa. Ministeriön virkamiehiä on jalkautettu tutustumaan terveydenhuollon toimintaan. Suun terveydenhuollossa kehittämispäällikkö Anne Nordblad tutustuu Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon toimintaan 19.11.2003, jossa tilaisuudessa ovat mukana mm alueiden ylihammaslääkärit. Tarkoituksena on keskustella niistä kehittämistoimenpiteistä, joita tarvitaan hoitoon pääsyn kysymyksissä Helsingissä.

      ARVOISAT HELSINKILÄISET,

      Helsingin ja Helsingin seudun kilpailukyvystä on pidettävä hyvää huolta. Helsingin menestys globaalissa kilpailussa on mitä suurimmassa määrin kansallinen intressi. Se on elintärkeää koko Suomelle.

      Kohtuuhintaisesta asumisesta on muodostumassa Helsingin seudun kehityksen kynnys. Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa, että valtio on valmis osallistumaan asunto- ja yhdyskuntarakentamisen uudentyyppisiin kehittämishankkeisiin. Helsingin seudulla selvitetään kaavoitus-, maa- ja asuntopolitiikan tehostamismahdollisuudet sekä rakennuskustannusten muuta maata nopeamman nousun syyt. Tällöin tulee muistaa seudulle tulevien muuttajien lisäksi nykyisen väestön tarpeet ja mahdollisuudet asumistasonsa parantamiseen.

      Ei riitä, että asuntopolitiikka vastaa ihmisten välttämättömiin tarpeisiin. Sen on vastattava nykyistä paremmin myös asumistoiveisiin. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat asua pientaloissa. Tällä toivomuksella tulisi olla painava merkityksensä niin kaavoituksessa kuin asuntojen rakentamisessakin.
      Toimintaympäristön muutoksista huolimatta asuntopolitiikan perusasiat pysyvät. Asuntopolitiikan tehtävänä on edelleenkin parantaa asuntomarkkinoiden toimivuutta sosiaalista tasa-arvoa painottaen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään asumiseen elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta.

      Valtio on sitoutunut tiiviiseen yhteistyöhön ja ottamaan huomioon Helsingin seudun asunto-olojen erikoispiirteet. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Nyt tarvitaan aivan erityisesti seudun kuntien omaa tiivistä yhteistyötä ? yhteisiä tavoitteita ja niihin sitoutumista sekä myös sen tekemistä, mitä on luvattu. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin asuntopolitiikkaan liittyy erottamattomasti myös liikenne. Liikenteen ja logistiikan toimivuus on edellytys Helsingin seudun kilpailukyvylle.

      HYVÄT HELSINKILÄISET, POLITIIKASSA VAALIT OVAT AINA EDESSÄ.

      Vuoden 2004 syksyllä järjestetään kunnallisvaalit. Ne ovat perinteisesti Keskustan leipälaji. Viime viikolla käytiin välikysymyskeskustelu kuntapolitiikasta. Kunta- ja alueministeri Manninen vastasi kysymykseen. Kuntatalouden tila ja kuntapalveluiden haasteet ovat Hanneksen osaavissa käsissä. Hallituksen tavoitteena on lisätä sekä kuntatalouden vakautta että ennustettavuutta. Keskusta on sekä oppositio- että hallitusasemassa vakaa kuntapolitiikan puolue: hyvä yhteistyösuhde kuntapäättäjiin ja kunta-alan osaajiin on meille kaikille läheinen asia. Näin myös Helsingissä.

      Millä mielellä kuntavaaleihin? Eiköhän mennä reippaalla mielellä. Keskustalaisen aatteen peruspilarit kestävät. Ihmisyys, sivistys, kansanvalta, köyhän asia, isänmaallisuus, kodin merkitys, ihmisen ja luonnon liitto. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa, hakea ehdokkaita ja kannatusta. Hahmottaa oman kunnan tulevan valtuustokauden tärkeimmät kysymykset ? yhteistyössä kaikkien kuntalaisten kanssa.

      Onko mahdollista luoda kylä tai kaupunki, jossa kaikilla olisi hyvä elää aktiivisesti? Politiikassa toki tarvitaan paljon rautaista realismi. Mutta mielestäni politiikkaan kuuluu myös paljon rohkeutta. Tarvitaan arvoja, tavoitteita ja tekemisen meininkiä. Keskustaväen poliittinen toiminta on työtä varsinaissuomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja koko maakunnan kehittämiseksi.

      Siinä työssä tarvitaan rohkeutta tarttua asioihin, tuoda vaihtoehtoja ja nähdä pitkälle eteenpäin. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja jokaisen asia. Puolue voitti kahdet tärkeät vaalit peräkkäin paljolti juuri tuoreilla avauksilla. Poliittinen aloitteellisuus ja kansanläheisyys eivät saa kuihtua. VIRTAA KINTAASEEN HELSINKILÄISET!

    • K.K.Korhonen

      Mistä tuo pitkä hyvien toiveiden tynnöri tänne vyöryy? Kepun puoluetoimistosta, vai? Onko puolue tuon takana? Kannattavatko kepun kunnallisvaaliehdokkaat näitä asioita ja sitoutuvatko he niiden ajamiseen, mikä pääsevät valtuustoon? Herätät enemmän kysymyksiä kuin annat minukin kaipaamiani vastauksia.

      Hyviä ja tarpeellisia asioita tuossa sinunkin pitkässä listassasi on, mutta olisi tärkeämpiäkin. Niitä on tuonut esille myös entinen keskustalainen nuorisopoliitikko Jorma Ollila, joka on sanonut, että Suomen kohtalonkysymys ei ole pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen tasapaino, vaan miten Suomi selviytyy kilpailussa investoinneista ja osaavista ihmisistä.

      Tuo Ollilan peräänkuuluttama asia tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseudun tulee menestyä kansainvälisessä kilpailussa verrattuna muihin Euroopan, Amerikan ja Aasian suurkaupunkikeskittymiin. Pienessä Suomessa ei voi olla yhtä enemmän tarpeeksi suurta luovuuden, osaamisen ja mahdollisuuksien keskittymää, minkään muun paikkakunnan voimavarat eikä infrastruktuurikaan sitä mahdollista. Vain pääkaupunkiseutu voi olla kyllin vetovoimainen houkutellakseen tänne yrityksiä, pääkonttoreita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia opettajineen ja tutkijoineen ja muuta korkeasti koulutettua ja huippupätevää henkilöstöä.

      Jotta edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäisiin, ensiksi on lopetettava höpötys koko maan alueellisesta ja sosiaalisesta tasapainosta ja sen varjolla tapahtuva pääkaupunkiseudun ryöstö ja mm. Ollilan kaipaamien edellytysten romuttaminen. Ellei näin tapahdu, Nokia ja muut merkittävimmät yrityksemme karkaavat kaikki täältä, vievät koulutusta ja osaamista edellyttävät työpaikat mennessään ja Suomesta tulee takapajula, jossa työttömyys yhä kasvaa, palvelut rapistuvat ja köyhtyvät kouluttamattomat ihmiset eivät pysty enää ylläpitämään korkeatasoista yhteiskuntaa, vaan elämä kaikkinensa taantuu vuosikymmenten takaiselle tasolle.

      Tämä ei ole mitään kauhukuvan maalailua, vann hyvin todennäköistä, jos Keskustan valtiollisten vaalien edellä julkituomat ajatukset toteutetaan. Onneksi viisas Matti Vanhanen lienee niistä useimmista jo luolunut, sikäli kuin hän niiden takana on koskaan ollutkaan.

      Mutta tuleviin kunnallisvaaleihin palatakseni:

      Eilisessä avauksessani "rehellisesti ja inhimillisesti" Keskustaa koskevassa osiossa totesin näin:

      >> En ole nähnyt keskustalaisten täkäläisten kunnallisvaaliehdokkaiden esittelevän näkemyksiään Helsingin Sanomissa enempää kuin monissa lähes päivittäisissä ilmaisjakelulehdissä (Helsingin Uutiset, Alueuutiset, Metro ym.). Kokoomuksen, demarien, vihreiden ja ruotsalaisten ehdokkaat ovat kyllä jo olleet ahkerina. Monet ovat ottaneet kantaa mm. Vuosaaren satamahankkeen edistymiseen, metro- tai muun raideliikenteen lisärakentamiseen, pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoiminnan parantamistarpeisiin mm. liikenne- ja maankäyttöpolitiikan tarpeiden vuoksi, keinoihin työpaikkojen pitämiseksi seudulla, kunnallisverokertymän muualle rahtaamisen lopettaminen tai ainakin vähentäminen ja moniin muihin meille todella tärkeisiin asioihin.

      Eilisissä Helsingin Uutisissa ruotsalaisten Ingvar S. Melin kirjoittaa oikein hyvin ja perustellusti otsikolla ”Helsinkiläisten kunnallisvero pääkaupungin omiin tarpeisiin”.

      Kepulaiset ehdokkaat ovat olleet hiljaa. Miksiköhän? No, tietysti siksi, että heillä on sentään sen verran häpyä ja itsesuojeluvaistoakin, etteivät viitsi ihan härskisti ruveta valehtelemaan sellaista, minkä joku pian osoittaisi puolueen ohjelmien vastaiseksi. Ja puolueen ohjelmien mukaisesti puhuessaan he vääjäämättä puhuisivat seudun äänestäjien etuja vastaan.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9245
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8100
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5895
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2420
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2135
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1775
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1719
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1498
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1494
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1399
    Aihe