Ahdistaa ja kovaa..:'(

Mä nyt en oikee tiiä mihin tää teksti kuuluu mut tähän palstalle sen ny kirjoitan...
Mua ahdistaa koko ajan,vanhemmat eronnu jo 10 vuotta sit,oon asunu aina äitin kans.Syksyllä jouduin muuttaa iskän luo opiskelujen takii,olihan se yvä ku matka lyheni 40kilsaa...nyt jouduin tai mut pakotettii muuttaa takas äitille ku koulu meni perseellee ja sairastuin anoreksiaan.Lisäksi syksyllä tulin raskaaksi,olin niin innoissani,kunnes tuli keskenmeno ja tämä oli viimeinen tippa ja keskenmenon jälkeen en syöny ja siitä seurasi sairastuminen.Nyt olen niin loppu etten jaksa mitään.Lisäksi exäni pommittaa koko ajan ja se ahdistaa minua vielä enemmän.Se on vaan nii ihastunu muhun..mut mä en siihe yhtää...kaikki "keinot"oon käyttäny mut se ei vaa jätä rauhaa...onko samassa tilassa olevia? Olen siis 16v tyttö,opiskelen ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi...oli pakko vähän purkaa ku en pysty juttelemaan lääkäreille tai muille...
3143
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

kyllä sun nyt pitäs koittaa puhua jollekkin, sillä eikös tuo ole aika selvää, ettet yksinäsi tuossa tilanteessa nyt pärjää?

Äänestä
  • Pitäis,mut oon menettäny luoton kaikkiin ihmisiin...tiedän etten pärjää,mut silti vain yritän jaksaa..jotenkin...

    Äänestä

voi ei ... .___. mä itte kirjotan päiväkirjaa, se auttaa.. vähän . Mulla sama ongelma ja ei oo ketään kellekkä puhua.. :/

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ahdistunut opiskelija kirjoitti:

Mä nyt en oikee tiiä mihin tää teksti kuuluu mut tähän palstalle sen ny kirjoitan...
Mua ahdistaa koko ajan,vanhemmat eronnu jo 10 vuotta sit,oon asunu aina äitin kans.Syksyllä jouduin muuttaa iskän luo opiskelujen takii,olihan se yvä ku matka lyheni 40kilsaa...nyt jouduin tai mut pakotettii muuttaa takas äitille ku koulu meni perseellee ja sairastuin anoreksiaan.Lisäksi syksyllä tulin raskaaksi,olin niin innoissani,kunnes tuli keskenmeno ja tämä oli viimeinen tippa ja keskenmenon jälkeen en syöny ja siitä seurasi sairastuminen.Nyt olen niin loppu etten jaksa mitään.Lisäksi exäni pommittaa koko ajan ja se ahdistaa minua vielä enemmän.Se on vaan nii ihastunu muhun..mut mä en siihe yhtää...kaikki "keinot"oon käyttäny mut se ei vaa jätä rauhaa...onko samassa tilassa olevia? Olen siis 16v tyttö,opiskelen ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi...oli pakko vähän purkaa ku en pysty juttelemaan lääkäreille tai muille...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu