Eilen ikkunassa
valon loistavan näin.
Tiesin, siellä odotat,
kun tulen kotiin päin.
Tänään on pimeät ruudut,
suru ja kyyneleet;
tuulikin vaikeroitsee,
äänet hiljenee.
Surun saartamana
ikävöin ihmistä,
vaikka kauan jo tiesin
hän pian on lähtevä.
Tuskasta kerran nousen,
kun suru himmenee.
Tiedän, muistosi kirkas
huomisen valaisee.
valon loistavan näin.
Tiesin, siellä odotat,
kun tulen kotiin päin.
Tänään on pimeät ruudut,
suru ja kyyneleet;
tuulikin vaikeroitsee,
äänet hiljenee.
Surun saartamana
ikävöin ihmistä,
vaikka kauan jo tiesin
hän pian on lähtevä.
Tuskasta kerran nousen,
kun suru himmenee.
Tiedän, muistosi kirkas
huomisen valaisee.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suru himmenee kyllä.
Päivä uusi.. keväinen myötä auringon, kun valkenee :)
Kiitos vastauksestasi, laudi.
Suru väistyy, mutta jättää lähtemättömän jälkensä elämän vieraskirjaan.