Suomessa vain 35 kuntaa on pärjännyt Heinolaa huonommin laman jälkeen 2008-2011, mikä näkyy Heinolan kaupunkikuvassakin. Työttömiä on nyt jo yli 1500. Eläkeläisiä on asukkaista neljännes, ja eläkeläisten määrä kasvaa työikäisten lähtiessä muualla työn perään.
Heinolan keskusta tyhjenee liikkeistä. Kun väki on työttömänä ei riitä asiakkaita.. Heinolassa lopettaneiden teollisuuslaitosten tilalle ei ole saatu - eikä itsestään tullut, uusia yrittäjiä. Elinkeinotoimintaa ei siis ole osattu hoitaa. Mattinen Teollisuus, Rettig, Mallasjuoma, BonBella, vaneritehdas, Reuma-säätiön sairaala, UPM-Kymene ovat lähteneet Heinolasta. Elinkeinorakenteen muutos on ollut hallitsematon. Heinola rakennemuutoskuntana olisi saanut valtionapuja, mutta ei osattu käyttää hyväksi, joten Heinolassa kriisi jatkuu ilman apua. Jopa pitkäaikaistyöttömien työllistämisapua palautettiin 800.000 euroa.
Lama on koetellut koko Suomea ja Ilta-Sanomat jotkut kunnat ovat selvinneet paremmin, Heinola ei. Taloussanomat selvitti, miten kunnat ovat laman jälkeen selvinneet. Mittareina on käytetty rahatuloa, työttömyyttä ja kuolleisuutta.
Kaikista Suomen yli 300 kunnasta Heinola on häntäpäässä. Vain 35 kuntaa, Heinolaakin vielä huonommin selvinneet, ovat yleensä pieniä pohjoisen kuntia ja Heinolaa huonompia on vain 35 kuntaa.
Jopa Itä-Suomen muuttotappiokunnatkin ovat yleensä selvinneet paremmin kuin Heinola seuraavilla mittareilla mitattuna.
Heinolassa tulojen muutos 2008-2011
= 0,5 %, kun se on koko maassa = 3,0 %
Heinolassa kuolleisuusluku
= 12,7 %, kun se koko maassa = 9,4 %
Heinolassa työttömyysaste 2012
= 13,1 %, kun se koko maassa = 9,8 %
Heinolassa indeksi
= 137, kun se koko maassa = 178.
Kaikki muut Päijät-Hämeen kunnat ovat pärjänneet Heinolaa paremmin.
Heinolassa on kaupungin taloutta ja työllisyyttä hoidettu huonosti 2008-2011.
Rinnevaara palkattiin Heinolaan sekä elinkeino-osaamisen, sijoitustoiminnan että monipuolisen koulutuksensa vuoksi.
Eihän se kelvannut Heinolan valtuuston jäsenille, jotka äänestivät Rinnevaaran potkujen puolesta. Valtuutetut haluavat että entinen meno Heinolassa jatkuu, nyt Hepo-ojan johtamana. Sijaisjohtaja Hepo-oja valittiin salaisessa kokouksessa, kun Ypäjän entinen kuntajohtaja Sinikka Malin kieltäytyi Ahosen kosiskelusta huolimatta.
Hyvä ettei Ypäjällä ole haisevia teollisuuslaitoksia, totesi Malin Ypäjää johtaessaan. Siitäkös Ahonen viis veisasi, vaan hehkutti Malinin kykyjä.
Malin ehti olla vs. kaupunginjohtajana sen verran aikaa, että hänen elinkeino-osaamisensa nähtiin muun muassa siinä miten Malin työskenteli uuden elinkeinotoimikunnan tulevan toiminnan heikentämiseksi.
Heinolan keskusta tyhjenee liikkeistä. Kun väki on työttömänä ei riitä asiakkaita.. Heinolassa lopettaneiden teollisuuslaitosten tilalle ei ole saatu - eikä itsestään tullut, uusia yrittäjiä. Elinkeinotoimintaa ei siis ole osattu hoitaa. Mattinen Teollisuus, Rettig, Mallasjuoma, BonBella, vaneritehdas, Reuma-säätiön sairaala, UPM-Kymene ovat lähteneet Heinolasta. Elinkeinorakenteen muutos on ollut hallitsematon. Heinola rakennemuutoskuntana olisi saanut valtionapuja, mutta ei osattu käyttää hyväksi, joten Heinolassa kriisi jatkuu ilman apua. Jopa pitkäaikaistyöttömien työllistämisapua palautettiin 800.000 euroa.
Lama on koetellut koko Suomea ja Ilta-Sanomat jotkut kunnat ovat selvinneet paremmin, Heinola ei. Taloussanomat selvitti, miten kunnat ovat laman jälkeen selvinneet. Mittareina on käytetty rahatuloa, työttömyyttä ja kuolleisuutta.
Kaikista Suomen yli 300 kunnasta Heinola on häntäpäässä. Vain 35 kuntaa, Heinolaakin vielä huonommin selvinneet, ovat yleensä pieniä pohjoisen kuntia ja Heinolaa huonompia on vain 35 kuntaa.
Jopa Itä-Suomen muuttotappiokunnatkin ovat yleensä selvinneet paremmin kuin Heinola seuraavilla mittareilla mitattuna.
Heinolassa tulojen muutos 2008-2011
= 0,5 %, kun se on koko maassa = 3,0 %
Heinolassa kuolleisuusluku
= 12,7 %, kun se koko maassa = 9,4 %
Heinolassa työttömyysaste 2012
= 13,1 %, kun se koko maassa = 9,8 %
Heinolassa indeksi
= 137, kun se koko maassa = 178.
Kaikki muut Päijät-Hämeen kunnat ovat pärjänneet Heinolaa paremmin.
Heinolassa on kaupungin taloutta ja työllisyyttä hoidettu huonosti 2008-2011.
Rinnevaara palkattiin Heinolaan sekä elinkeino-osaamisen, sijoitustoiminnan että monipuolisen koulutuksensa vuoksi.
Eihän se kelvannut Heinolan valtuuston jäsenille, jotka äänestivät Rinnevaaran potkujen puolesta. Valtuutetut haluavat että entinen meno Heinolassa jatkuu, nyt Hepo-ojan johtamana. Sijaisjohtaja Hepo-oja valittiin salaisessa kokouksessa, kun Ypäjän entinen kuntajohtaja Sinikka Malin kieltäytyi Ahosen kosiskelusta huolimatta.
Hyvä ettei Ypäjällä ole haisevia teollisuuslaitoksia, totesi Malin Ypäjää johtaessaan. Siitäkös Ahonen viis veisasi, vaan hehkutti Malinin kykyjä.
Malin ehti olla vs. kaupunginjohtajana sen verran aikaa, että hänen elinkeino-osaamisensa nähtiin muun muassa siinä miten Malin työskenteli uuden elinkeinotoimikunnan tulevan toiminnan heikentämiseksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä tuota suremaan, että Heinolassa ei uusia yrittäjiä ja kun ei ole työpaikkoja ei ole asiakkaita. Kun ei ole asiakkaita, ei ole liikeyrityksiäkään.
Nyt Heinolassa on sijaisjohtajana Hepo-oja. Repikää siitä. Opettaja Hepo-oja opettaa, miten Heinolan talous saadaan kuntoon, työllisyys hoidettua, homekoulut korjattua ja uusia yrityksiä sekä lisää verotuloja. Kohta se Heinolan indeksikin on varmaan 178, kuten muualla Suomessa. Eihän siitä puutu enää kuin 41.
Ai niin mikä ihmeen indeksi? Kysytään Rinnevaaralta. Ai, eihän me enää voida kysyä. Ehkä se nousee ihan itsestään - tai ei kai sen tarvitse noustakaan, vai mitä Hepo-oja?