Perustietoa EU:n perustuslaista

Timo T A Ristimäki

Kaikkien pikkuherjojen sekaan on paikallaan tarjota suomi24.fi:n keskustan sivustoilla surffaileville mahdollisuus myös helposti päästä käsiksi tärkeimpiinkin asioihin.

Kuten juuri esim. EU:n perustuslakisopimusta ja siitä mahdollisesti järjestettävää kansanäänestystä koskeviin kirjoituksiin:

Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004401306

Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004390894

Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004361130

Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004413255

Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004412149

Linkki: http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=2&id=26089&threadid=26015&start=#26089

Linkki: http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=2&id=26194&threadid=26015&start=#26194

Linkki: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,20

12

217

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näin on

      Voisitko yksilöidä EU:n perustuslain ne kohdat, joiden vuoksi pidät tarpeellisena ottaa eduskunnalta pois sille perustuslain mukaan kuuluvan päätösvallan?

      Eikö ensin pitäisi selvittää se, mistä ASIASTA ollaan tekemässä päätöstä ja vasta sen jälkeen alkaa miettiä, onko oikea päätöksentekotapa päättää siitä eduskunnassa vai ottaa päätös kansan tehtäväksi erillisen kansanäänestyksen muodossa.

      Minun järkeeni ei nimittäin mahdu se, että vouhotetaan päätöksentekoprosessista ilman, että ensin keskustellaan hyvin perusteellisesti päätettävän asian sisällöstä.

      Perusteluiksi ei mielestäni riitä, että "kansan täytyy saada päättää" eikä väittet siitä, että "päätösvalta siirtyy Suomesta EU:n elimille", ellei tätä osoiteta selkeämmin EU:n perustuslain tekstistä.

      Pitää myös muistaa, että EU:n perustuslaki on nyt asiantuntijoiden arvioitavana, josta se tulee eduskunnan ja sen valiokuntien hyvin perusteelliseen käsittelyyn. Voit olla aivan varma, ettei kunnallisvaaleja odotteleva eduskunta millään tavalla aio ohittaa "kysymystä kansalaisten oikeuksista ja kansanvallasta".

      Pitää myös ymmärtää, mitä Vnhasen oman kannan ilmoittaminen merkitsee. se merkitsee avoimmuutta, jossa päättäjät kertovat kansalaisille etukäteen oman mielipiteensä, siis ENNEN kuin asia tulee lopulliseen käsittelyyn ja pätettäväksi.

      Juuri tämä avoimmuus ja avainhenkilöiden avoin mielipiteiden kertominen etukäteen on kansanvaltaa parhaimmillaan.

      • etkö osaa lukea

        eiköhän noita perusteluja ole jo tarpeeksi luku- ja kirjoitustaitoisille ihmisille. Kerro omat paremmat perustelut selkokielisenä.


      • Timo T A Ristimäki

        "Näin on" hyvä ja pureksii ensi aluksi Terhi Kiiskisen kirjoitusta, jonka ydinasia on jo otsikossa...

        Kahden johtavan hallituspuolueen tähän asti julkilausuttuja kantoja on peilattava Kiiskisen kirjoituksen keskeisiä ajatuksenkulkuja vasten.

        Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004390894

        Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:

        Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

        "Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
        Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
        Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle.

        Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
        Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.

        Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.

        Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.

        Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
        Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
        Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
        Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.

        Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
        Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.

        Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
        Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
        Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.

        Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
        Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
        Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.

        Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.

        Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.

        EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.

        Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä."


      • Näin on
        Timo T A Ristimäki kirjoitti:

        "Näin on" hyvä ja pureksii ensi aluksi Terhi Kiiskisen kirjoitusta, jonka ydinasia on jo otsikossa...

        Kahden johtavan hallituspuolueen tähän asti julkilausuttuja kantoja on peilattava Kiiskisen kirjoituksen keskeisiä ajatuksenkulkuja vasten.

        Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004390894

        Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:

        Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

        "Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
        Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
        Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle.

        Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
        Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.

        Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.

        Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.

        Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
        Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
        Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
        Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.

        Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
        Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.

        Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
        Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
        Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.

        Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
        Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
        Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.

        Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.

        Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.

        EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.

        Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä."

        Et siis halua perustella mikä EU:n perustuslain sisällössä tekee kansanäänestyksen tarpeelliseksi.

        OK. Antaa asian olla.


      • Timo T A Ristimäki
        Näin on kirjoitti:

        Et siis halua perustella mikä EU:n perustuslain sisällössä tekee kansanäänestyksen tarpeelliseksi.

        OK. Antaa asian olla.

        Lienen aivan tarpeeksi linkittänyt nimimerkille "Näin on" ja muillekin saitilla surffaileville mahdollisuuksia tutustua esim. EU:n ex-oikeusasiamies Jacob Södermanin, Jean Monnet professori Jyrki Käkösen, akatemiatutkija Tehi Kiiskisen ja jokusen muunkin näkemyksiin (mm. kansleri Kauko Sipponen, MEP Esko Seppänen etc.) EU:n perustuslaillisen sopimuksen olemuksesta ja nimenomaan SISÄLLÖSTÄ.

        Yhdyn esim. Jacob Södermanin näkemyksiin EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta järjestettävän kansanäänestyksen tarpeellisuudesta ihan sellaisenaan.

        Kannatttaa lukea Turun Sanomien aliokirjoitus 22.8.2004 tarkkaan.


      • Demari
        Timo T A Ristimäki kirjoitti:

        Lienen aivan tarpeeksi linkittänyt nimimerkille "Näin on" ja muillekin saitilla surffaileville mahdollisuuksia tutustua esim. EU:n ex-oikeusasiamies Jacob Södermanin, Jean Monnet professori Jyrki Käkösen, akatemiatutkija Tehi Kiiskisen ja jokusen muunkin näkemyksiin (mm. kansleri Kauko Sipponen, MEP Esko Seppänen etc.) EU:n perustuslaillisen sopimuksen olemuksesta ja nimenomaan SISÄLLÖSTÄ.

        Yhdyn esim. Jacob Södermanin näkemyksiin EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta järjestettävän kansanäänestyksen tarpeellisuudesta ihan sellaisenaan.

        Kannatttaa lukea Turun Sanomien aliokirjoitus 22.8.2004 tarkkaan.

        Yhdytkö muuten Jacob Södermanin käsitykseen siitä, että EU:n perustuslaki tulisi hyväksyä kansanäänestyksen jälkeen?


      • Näin on
        Timo T A Ristimäki kirjoitti:

        Lienen aivan tarpeeksi linkittänyt nimimerkille "Näin on" ja muillekin saitilla surffaileville mahdollisuuksia tutustua esim. EU:n ex-oikeusasiamies Jacob Södermanin, Jean Monnet professori Jyrki Käkösen, akatemiatutkija Tehi Kiiskisen ja jokusen muunkin näkemyksiin (mm. kansleri Kauko Sipponen, MEP Esko Seppänen etc.) EU:n perustuslaillisen sopimuksen olemuksesta ja nimenomaan SISÄLLÖSTÄ.

        Yhdyn esim. Jacob Södermanin näkemyksiin EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta järjestettävän kansanäänestyksen tarpeellisuudesta ihan sellaisenaan.

        Kannatttaa lukea Turun Sanomien aliokirjoitus 22.8.2004 tarkkaan.

        Miksi puhut päätöksentekoprosessista (eduskunta vai kansanäämnestys), kun minä kysyn päätettävän asian sisällöstä?

        Kerro siis, mikä EU:n perustuslain sisällössä - mieluummin konkreettisena lakitekstin sitaattina ja perusteltuna - on mielestäsi sellainen, joka tekee välttämättömäksi ottaa päätösvalta perustuslain mukaan kansanvaltaa käyttävältä eduskunnalta takaisin kansalle?

        Olkoot södermanit ja muut juristit prosesseista mitä mieltä tahansa, mutta minä en ole siitä kiinnostunut, kun haluan tietää, mikä ASIA uudessa EU:n perustuslaissa on niin poikkeuksellinen ja MISTÄ SYYSTÄ se on niin poikkeuksellinen, että päätösprosessi pitäisi ottaa eduskunnalta kansanäänestykseen.

        Tajuatko nyt, mitä tarkoitan?

        Tässä on siis kaksi asiaa:

        a) lain SISÄLTÖ, josta päätetään

        ja

        b) päätöksenteon PROSESSI, jolla lain sisältö hyväksytään tai hylätään - eli eduskunta tai kansanäänestys.

        Minun kysymykseni ei siis koske kohtaa b) vaan ainoastaan kohtaa a), koska minun mielestäni kohdasta a) on keskusteltava ensin ennen kuin on mitään järkeä kiivailla sinun tapaas kohdasta b).

        Tämän yksinkertaisemmaksi en enää osaa asiaa pelkistää, joten jos et osaa vastata, niin älä enää tyrkytä södermannejasi vastauksiksi.

        oletan nimittäin, että olet perehtynyt myös kohtaan a), koska niin innokkaasti joka päivä vaadit tuota kansanäänestystä.


      • Demari
        Näin on kirjoitti:

        Miksi puhut päätöksentekoprosessista (eduskunta vai kansanäämnestys), kun minä kysyn päätettävän asian sisällöstä?

        Kerro siis, mikä EU:n perustuslain sisällössä - mieluummin konkreettisena lakitekstin sitaattina ja perusteltuna - on mielestäsi sellainen, joka tekee välttämättömäksi ottaa päätösvalta perustuslain mukaan kansanvaltaa käyttävältä eduskunnalta takaisin kansalle?

        Olkoot södermanit ja muut juristit prosesseista mitä mieltä tahansa, mutta minä en ole siitä kiinnostunut, kun haluan tietää, mikä ASIA uudessa EU:n perustuslaissa on niin poikkeuksellinen ja MISTÄ SYYSTÄ se on niin poikkeuksellinen, että päätösprosessi pitäisi ottaa eduskunnalta kansanäänestykseen.

        Tajuatko nyt, mitä tarkoitan?

        Tässä on siis kaksi asiaa:

        a) lain SISÄLTÖ, josta päätetään

        ja

        b) päätöksenteon PROSESSI, jolla lain sisältö hyväksytään tai hylätään - eli eduskunta tai kansanäänestys.

        Minun kysymykseni ei siis koske kohtaa b) vaan ainoastaan kohtaa a), koska minun mielestäni kohdasta a) on keskusteltava ensin ennen kuin on mitään järkeä kiivailla sinun tapaas kohdasta b).

        Tämän yksinkertaisemmaksi en enää osaa asiaa pelkistää, joten jos et osaa vastata, niin älä enää tyrkytä södermannejasi vastauksiksi.

        oletan nimittäin, että olet perehtynyt myös kohtaan a), koska niin innokkaasti joka päivä vaadit tuota kansanäänestystä.

        Valtio valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtipäiville kokoontunut eduskunta. Vain eduskunta voi päättää vallan luovuttamisesta. Eduskunta voi myös päättää neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Lakeja ei vielä onneksi sentään säädetä huutoäänestyksellä.


      • Vilho
        Demari kirjoitti:

        Valtio valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtipäiville kokoontunut eduskunta. Vain eduskunta voi päättää vallan luovuttamisesta. Eduskunta voi myös päättää neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Lakeja ei vielä onneksi sentään säädetä huutoäänestyksellä.

        Tyyppi urputtaa, että kansan pitää saada päättää, koska valta kuuluu kansalle, muttei kerro, ensimmäistäkään perustelua siihen, mistä eri syistä hallituksen pitäisi esittää ja eduskunnan pitäisi hyväksyä sellainen esitys, ettei eduskunta nyt päättäisikään tätä asiaa - niin kuin oma perustuslakimme edellyttää - van sen sijaan päättäisi siirtää EU:n perustuslain hyväksymisen takaisin kansalle itselleen.

        Ei se mikään asiaperustelu ole, että "koska valta kuuluu kansalle, niin kansan pitää saada itse päättää", se on pelkkä kehäpäätelmä ilman ainuttakaan perustelua, sanoivat juristerian saivartelijat mitä tahansa, sillä niistäkään linkeistä ei löydy yhtään konkrettista asiaa siitä, mikä konkreettinen KOHTA EU:n perustuslaissa siirtäisi päätösvaltaa niin paljon Suomesta EU:lle, ettei eduskunta voisi ko. perustuslakia hyväksyä.


      • oppia
        etkö osaa lukea kirjoitti:

        eiköhän noita perusteluja ole jo tarpeeksi luku- ja kirjoitustaitoisille ihmisille. Kerro omat paremmat perustelut selkokielisenä.

        Luku- ja kirjoitustaito on tarpeen. Ne kannattaa opetella itse ensin. Sen jälkeen on paljon iisimpää arvioida oppiko se toinen nuo taidot myös, jota kehoitit niitä opiskelemaan.

        Menikö vaikeaksi? Älä välitä. Mene kirjastoon ja sano tädille. "Aaa, Aaapinen".

        Hän auttaa sinua kyllä.


      • Demari
        Vilho kirjoitti:

        Tyyppi urputtaa, että kansan pitää saada päättää, koska valta kuuluu kansalle, muttei kerro, ensimmäistäkään perustelua siihen, mistä eri syistä hallituksen pitäisi esittää ja eduskunnan pitäisi hyväksyä sellainen esitys, ettei eduskunta nyt päättäisikään tätä asiaa - niin kuin oma perustuslakimme edellyttää - van sen sijaan päättäisi siirtää EU:n perustuslain hyväksymisen takaisin kansalle itselleen.

        Ei se mikään asiaperustelu ole, että "koska valta kuuluu kansalle, niin kansan pitää saada itse päättää", se on pelkkä kehäpäätelmä ilman ainuttakaan perustelua, sanoivat juristerian saivartelijat mitä tahansa, sillä niistäkään linkeistä ei löydy yhtään konkrettista asiaa siitä, mikä konkreettinen KOHTA EU:n perustuslaissa siirtäisi päätösvaltaa niin paljon Suomesta EU:lle, ettei eduskunta voisi ko. perustuslakia hyväksyä.

        Kehäpäätelmää nimen omaan. Aivan älytöntä koko edustuksellisen demokratian kannalta, jos valitaan ensin kansanedustajat puolestamme päättämään asioista ja sitten nämä edustajat delegoivat valtaansa takaisin kansalle. Olen tämän kantani jo aikaisemminkin selvittänyt, mutta sanottakoon se taas kun tätä tässä jankataan.


      • Timo T A Ristimäki
        Demari kirjoitti:

        Kehäpäätelmää nimen omaan. Aivan älytöntä koko edustuksellisen demokratian kannalta, jos valitaan ensin kansanedustajat puolestamme päättämään asioista ja sitten nämä edustajat delegoivat valtaansa takaisin kansalle. Olen tämän kantani jo aikaisemminkin selvittänyt, mutta sanottakoon se taas kun tätä tässä jankataan.

        Lukekaahan nyt hyvät "Demarit" ja Näin onit" ja muutkin "Vilhot" ensin tuo Jacob
        Södermanin kirjoitus edes kerran läpi, niin taatusti havaitsette, että kyseinen
        kirjoitus miltei kokonaisuudessaan käsittelee juuri niitä kaipaamianne
        "sisältökysymyksiä".

        Vain kirjoituksen ingressi ja pari viimeisintä kappaletta käsittelevät
        "päätöksentekoprosessia", joista niistäkin Söderman esittää itse asiassa vain
        toivomuksen, että "Suomen kansaa kuultaisiin asianmukaisella tavalla
        eduskuntavaalien (Soderman tarkoittaa vuoden 2007 eduskuntavaaleja) yhteydessä,
        järjestettiinpä sitten varsinainen kansanäänestys tai ei".

        Minä en ensinkään kiivaile kansanäänestysmenettelyn puolesta; minä vain kokemuksesta
        tiedän - ja oletan nimimerkkien Demari ja Näin on tietävän, millaisella
        prosessuaalisella menolla kansalle ei itse asiassa millään muulla menettelytavalla
        olla antamassa sille mahdollisuuttaa käyttää sille kuuluvaa valtaa vaikuttaa siihen,
        että asia ratkaistaisiin kansan haluamalla tavalla.

        Ainakaan minä en aikoinaan antanut sille eduskunnalle (eli sinne äänestämälleni
        kansanedustajalle), joka päätti Euroopan Rahaliittoon liittymisestä, valtuuksia
        tehdä kyseistä päätöstä. EY/EU-kansanäänestyksen yhteydessähän kaikki keskeiset
        poliittiset ryhmät lupasivat, että esimerkiksi EMUun liittymisestä, kuten myös
        esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä (s.o. sotilaallisesta
        liittoutumattomuudesta luopumisesta) tullaan vielä kuulemaan erikseen kansaa.

        Samaten viimeisintä eduskuntaa valittaessa ei EU:n perustuslain hyväksymiskysymys
        ollut lainkaan mikään keskeinen asia, siis esim. juuri sillä tavalla, miten Jacob
        Södermankin kysymyksen asetaa: "Kysymys olisi siitä, minkä neuvon kansa antaa maamme
        eduskunnalle: jatkammeko Euroopan unionin jäsenenä sen kehittyessä sopimuksessa
        määrätyllä tavalla vai johtaako kansanäänestys eroon unionista?"

        Koska katson, kuten uskon Södermaninkin katsovan, että itse päätöksentekoprosessin
        valinnalla (eduskunnan tekemä päätös neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen contra
        eduskunnan tekemä päätös ilman neuvoa antavaa kansanäänestystä) hyvin ratkaisevasti
        vaikutetaan siihen, minkälaisena sisällöllisesti EU:n perustuslaki voisi tulla
        esimerkiksi Suomen eduskunnassa hyväksytyksi, tyrkytän edelleen "södermaneja(ni)"
        vastaukseksi.

        Ja vielä erikseen ilmoitan "tajuavani" [siis sen, että nyt arvon nimimerkit eivät
        tunnu itse tajuavan sitä, että Suomen eduskunnassa ei juurikaan voida fiilata
        tarjolla olevaa EU:n perustuslaki(sopimust)a, joten a) ja b) -erittelyt osoittavat
        korkeintaan naiiviutta], kuten myös sen viimeisimmän parin rivin oletuksesi on aivan
        oikea!! (Juuri siksihän pidänkin EU:n perustuslakisopimuksesta järjestettävää
        kansanäänestystä en ainoastaan tarpeellisena vaan suorastaan välttämättömänä!)Ja nyt
        hyvät nimimerkit!

        Lukekaa ensin hitaasti ja ajatuksen kanssa seuraavasta linkistä Södermanin artikkeli:

        Linkki: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,2004-08-22

        Ja sitten kertauksen vuoksi siitä seuraavat "sisällölliset" poiminnat:

        * "Euroopan unionin perussopimukset ovat vahvempia kuin Suomen perustuslaki. Jos
        unionin säännöksen ja Suomen perustuslain tai lain välillä tulee ristiriitaa,
        unionin laki voittaa. Tämä perustuu EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.Siitä tulee
        perustuslakisopimukseen selkeä säännös."

        * "EU:n perustuslakisopimukseen tulevat uusina asioina valtiolliset symbolit: lippu,
        tunnus, hymni ja Eurooppa-päivä. Yhteinen raha ja Euroopan keskuspankki ovat jo
        olemassa. Euroopan unioni saa perusoikeussäännöstön, kun Nizzan perusoikeuskirja
        tulee noudatettavaksi jäsenmaissa unionin lakeja sovellettaessa. Eurooppa-neuvosto
        saa pysyvän puheenjohtajan, presidentin ja EU saa ulkoministerin."

        * "Uudessa unionin perustuslakisopimuksessa pilarijärjestelmä (Maastrichtin
        sopimuksessa perustettu Euroopan unioni oli jaettu kolmeen pilariin, yksi
        perinteisiä yhteisöasioita varten, toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kolmas
        sisä- ja oikeuspolitiikkaa varten) poistuu. Vaikka turvallisuus- ja ulkopolitiikassa
        usein vaaditaan yksimielisiä päätöksiä, niin sisä- ja oikeuspolitiikka tulee
        yhteisen toimivallan piiriin."

        * "Perinteisesti on katsottu, että kunkin valtion suvereniteetin ydinalue on se,
        missä se voi valtiona tarvittaessa käyttää pakkokeinoja, kuten esimerkiksi
        poliisitoiminnan, rajavalvonnan, syyttäjätoiminnan tai oikeuslaitoksen piirissä.
        Perustuslakisopimuksessa EU saa valtuudet tarvittaessa tunkea myös tälle
        ydinalueelle. EU:n luonne muuttuu oleellisesti, vaikka tarkoitus on mitä parhain:
        kansalaisten turvallisuuden lisääminen."

        * "EU:n tuomioistuin saa uusia välineitä panna niskoitteleva jäsenmaa järjestykseen,
        jos maassa ei noudateta EU-lakeja."

        * "Uuden perustuslakisopimuksen nojalla unioni voi julistautua puolustusliitoksi,
        kun Eurooppa-neuvostossa löytyy yksimielisyys."

        * "Euroopan unionista tulee perustuslakisopimuksen myötä liittovaltion veroinen
        oikeusyhteisö, vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu. Senkin valmistelu on unionin
        käsissä. Perustuslakisopimuksen mukaan mahdollinen uudistaminen annetaan uuden
        tulevaisuuskonventin, eikä siis jäsenmaiden valmisteltavaksi."

        * "Suomalaiset voivat vaikuttaa unionin päätöksiin parlamentissa 14 edustajan
        välityksellä ja ministerineuvostossa yhden ministerin voimalla sekä lisäksi
        Eurooppa-neuvostossa. Perustuslakisopimuksen mukaan suurin osa unionin päätöksistä
        syntyy tosin enemmistöpäätöksillä.

        Kansa, jonka osuus Euroopan unionin väestöstä on yksi prosentti, ei ole
        ratkaisevassa asemassa päätöksiä tehtäessä. On korostettu, että unionissa jäsenmaat
        päättävät asioista itsenäisinä valtioina. Lämmittääkö se suomalaisten mieltä, jos
        parikymmentä EU:n itsenäistä jäsenmaata puuttuu Suomen kannalta merkittävään asiaan
        tavalla, jota suomalaiset eivät koe oikeaksi?"

        * "Maamme perustuslaissa ole säännöstä siitä, että olemme Euroopan unionin jäsen
        kaikkine siitä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Samoin eduskunnalla ei
        ole perustuslaista ilmenevää valtuutusta siirtää lainsäädäntövaltaansa EU:lle."

        * "EU:n perustuslakisopimus on niin merkittävä asia, että pitäisi nähdä vaivaa sen
        selostamiseksi kansalle. Kaikki kansamme merkittävät tulevaisuuden kysymykset
        tulevat aikanaan ratkaisuun sen puitteissa.

        Asia ei kuulu pienellä porukalla päätettäväksi."

        Ja sitten "Näin on" voikin "Demarinsa" ja "Vilhonsa" kanssa lopettaa omat kehäpäätelmänsä ja itseään - ja
        esimerkiksi Södermania - viisaampaa leikkimisen...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9216
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8034
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5813
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2397
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2114
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1759
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1705
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1470
    9. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1418
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1389
    Aihe