minulla on kymmenen vuotias perhoskoira uros. hän on aivan hurmaava persoona. Hänelle tehtiin kastraatioleikkaus viime kesänä. Sen jälkeen (vaivojen) hän on ollut aivan upea pikkukoira ilman mitään vaivoja ja nauttii elämästään. Hän tuottaa iloa elämäämme joka ikinen päivä ja toivomme hänelle pitkää ikää. Elämäämme varjostaa tosin sairaus, jonka koirani sai, kun doberman hyökkäsi kimppuumme lenkillä. Kaikki pienten koirien omistajat varokaa suuria koiria, ne voivat tappaa pienen koiran yhdellä puraisulla. Oma koirani pelastui, mutta tiedän, että pienet koirat ovat hengenvaarassa joka päivä suurten koirien kohtaustilanteessa. En vihaa isoja koiria, itsellänikin on ollut saksanpaimenkoira, mutta nykyisin monen koiran koulutus jää retuperälle ja niistä voi kasvaa tosi vaarallisia eli pitäkää pikku koiristanne huolta ympäri Suomen maan ja muistakaa, että jos iso koira hyökkää, niin pahaa jälkeä syntyy muutamassa sekunnissa.
perhoskoira
omistaja
3223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä samanikäinen poika" joka leikattiin myös, on muuten lihonnut aivan valtavasti.
Syy miksi me leikkasimme, oli se, että pissi aina lattialle öiseen aikaan.
Meillä yksi jouluaatto meinasi olla surullinen, kun naapurin iso koira puraisi, selvisi siitä ja haukkuu kyllä niitä isoja ja se vissiin ärsyttää, kun tuollainen pieni saa ääntä niin paljon.
Meen koira on perheystävällinen" eli ei tykkää juurikaan vieraista, tai sitten se pelkää.
Terveisiä perhoskoirallesi ja itsellesi!
Näitä valitettavasti joskus sattuu että pieni koira saa isomman kimppuunsa. Onneksi ehti mies väliin kun Bernhandilainen hyökkäsi kohti pahoin ajatuksin. Susikoira ehti kimpuun mutta ei purrut. Säikäyttää kyllä pahasti vaikka ei pahemmin sattuisikaan. Pikkukoirat ovat ihania, mutta vaativat paljon suojelua. Aina sekään ei valitettavsti riitä...
Meidan perhostyttomme paalle hyokkasi lahinaapurin
sibainu(asumme japanissa) han oli silloin vasta vahan yli kolmekuukautta vanha.Rouva tuli meidan lahelle,olin jo silloin vahan varuillani ja pidin Tinan lahellani, mutta tama rouva loysti remmia ja koira ihan ytakkia hyokkasi Tinan paalle.Onneksi sain vedettya nopealla nykayksella irti, mutta seurauksena oli siita, etta lahti pala korvasta.Nopeasti laakariin!Alussa en ymmartanyt mista sita verta tulee , ajattelin etta tassa on varmasti joku isompi puraisu tullut, kun verta tuli niin kovasti.Tama rouva kuljetti meidat sitten autollansa laakariin.Onneksi laakari oli paikalla vaikka olikin vapaa paivansa.Edellinen perhoseni oli myos siella hoidossa.Han otti heti sisaan meidat.
Laakari kysyi silta rouvalta etta onko teidan koiralla hampaat kunnossa.Rouva sanoi siihen etta ei han tieda kun pitavat sita ulkokoirana. Laakari oli vihainen ja sanoi etta vaikka kuinka ulkona pidattekin, pitaisi koiraa huoltaa ja hoitaa siltikin.Laakari sanoi etta oli se onni etta ei kaynnyt kurkusta kiinni, silloin olisi kuollut kun on viela pentu.Tina jai yhdeksi yoksi sisaan seurantaan.Sai joitainkin pistoksia silta varalta etta jos saa jotain siita purennasta.Haava parantui hyvin, mutta samalla sai korvan sisaan tulehduksen siita purennasta, oli mennyt kuulema jotain bakteereita korvakaytavaan ,joka paiva juostiin siella tiputtamassa tippoja, kuukauden verran kesti ennenkuin parani lopulta kokonaan.Onnksi ei saanut siita purennasta mitaa traumoja toisia koiria vastaan. Mutta kylla sen jalkeen tuli hyvin varovaiseksi ulkoluttaessani hanta.
Tina-Enkelini kuoli viimekuun 17 paiva 3vuotiaana
sai kavelylenkillaan jotain myrkkya,en tieda mita
enka tieda kuka sita myrkkya oli laittanut.Kirjoitan tanaan tai lahipaivina koirien terveyspalstaan Tinan kuolemasta kirjoituksen, silla loysin siita kirjoituksen otsikolla Kuoli: joka kosketti syvasti minua.Voitte lukea siita sielta sitten jos haluatte.Hyvaa vointia teille kaikille perhoskoiran omistajille ja perhosillenne