Tänään juuri radiossa puhuttiin, että monet jatkavat työelämässä vielä 63n jälkeen. Toimiihan tuo ns. työntekijätasolla, mutta ei teknisillä toimihenkilöillä. Alaiseni haluavat minun jatkavan niin pitkään kuin mahdollista, ja se olisi työnantajankin etu.
Tämän alan osaajia on harvassa. Ongelmana kuitenkin on esimiespuoli väärän asenteensa takia. Heidän uraputkensa ei siedä mitään kolhuja, ja sen minä ainakin saan tuntea karvaasti. Osaamisenikin takia olen työnantajalle arvokas, mutta takkiin tulee niin usein, että eläkepäivät alkavat kiinnostaa jo 60-vuotiaana.
Usein mietin, miten nuoruuteni esimiehet olivatkaan päteviä ja viisaita. Nykyisin ei ole muita kuin omaa etuaan ajattelevia akateemisia.
Tämän alan osaajia on harvassa. Ongelmana kuitenkin on esimiespuoli väärän asenteensa takia. Heidän uraputkensa ei siedä mitään kolhuja, ja sen minä ainakin saan tuntea karvaasti. Osaamisenikin takia olen työnantajalle arvokas, mutta takkiin tulee niin usein, että eläkepäivät alkavat kiinnostaa jo 60-vuotiaana.
Usein mietin, miten nuoruuteni esimiehet olivatkaan päteviä ja viisaita. Nykyisin ei ole muita kuin omaa etuaan ajattelevia akateemisia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"omaa etuaan ajattelevia akateemisia"
Akateemisuudella ei ole mitään tekimistä omaneduntavoittelun kanssa, sitä on ihan yhtä paljon kaikissa, oli lukenut kuinka monta kirjaa hyvänsä.
Uskon niin vakaasti, sattumalta ihan omakohtaisesti.
Minusta on filosofisesti kummallista, jos ihminen, joka jo ikänsä perusteella pääsisi eläkkeelle, jatkaa työuraansa, jos se ei enää rahallisesti ole pakotteellista.
Toki voi jatkaa, jos kodissa on joku, jonka seuraa haluaa vältellä.
Ihmisikä on rajallinen, ja muuta kaikkea voi tuhlata, jäljelläolevia elinpäiviään ei voi.
Joillakin ei tunnu olevan elämää ilman työtä.
Asian vierestä osin, mutta tuo tuli mieleen.
Työ menettää merkityksensä ajan mittaan eli noin 30 työvuoden jälkeen. Itsetunto ei voi olla kiinni ammattiarvostuksesta. Toisaalta kyse on tekemisen puutteesta eli eläkkellä pitäisi olla harrastuksia yms. Muuten ajan voi viettää töissäkin.
Kyllähän minulla harrastuksia riittää, talo, maatila ym. pitävät siitä huolen. Sitä vain ihmettelen, kun tuohon puoleen ei jaksamismielessä kiinnitetä huomiota suuressa pörssiyhtiössäkään. Tuntuu siltä, että minua pidetään "menetettynä sieluna", vaikka teen menestyksellä tärkeää työtä.
Eipä silti, ei tuohon yleisestikään kiinnitetä huomiota. Kai kaikki liian kovia kokeneet ovat niin romuna, ettei heistä ole työelämässä jatkajiksi.
En oikein päässyt sisälle hengentuotteeseesi.
Esimiesten uraputki? Mitä tekemistä sillä on eläköitymisesi kanssa?
Työnantajalle arvokas mutta takkiin tulee?
Minä huolehdin aina, myös vaihtaessani työpaikkaa, että seuraajallani oli mahdollisimman selvät "sävelet" jatkaa ja alkaa soveltaa omia ajatuksiaan.
Oman edun tavoittelijat ja sinun eläköitymisesi? Mitä?
Minulla ei ollut koskaan mitään vaikeuksia työpaikan vaihtojen ja viimein "eläköitymisen" suhteen.
Minulle riitti 27-työvuotta eläkkeen laskentaperusteeksi.
Ps. 60:nä tein vielä muutaman askareen melkein ystävänpalveluna eräälle entiselle työnantajalleni.
Vaikeita juttuja nämä ovat, kun pitää vähän peitellysti kertoa, jotta minua ei tunnistettaisi vaikkapa hakukoneella.
Yli 37 vuotta talossa olen ollut, ja valtaosan ajasta puuhannut Simpsoneista tutun padan kanssa. Tunnetusti on niin, että kun tuon padan latauksessa on ongelmia, viisaat ovat vähissä. Koneetkin ovat jo vanhoja ja oikukkaita. Minä olen paras osaaja ongelmatilanteissa, mutta minunkin pitää nukkua. Yli 150 000 e maksaa nukkumiseni tunnilta, jos ongelmia tulee. Aikataulut heittävät ym. ym. Eihän siitä hyvää tykätä, kun ilmoitin etten päivystä ongelmatilanteiden varalta, vaan nukun makeasti.
Vaikeita juttuja nämä on kertoilla. Uudella työterveyslääkärillämmekin meni pari vuotta aikaa tajuta, ettei talossa homma käy tyyliin ukko ulos ja uusi tilalle. Koulutus ja omaksumisajat ovat pitkiä. Useissa hommissa 5 vuotta on liian vähän.
Nyt lääkärimmekin tekee voitavansa jotta jaksaisin työelämässä, kun on vähän päässyt sisälle talon henkilösuhdeongelmiin.
Tökkää sormi veteen, nosta pois, jos jäi kuoppa olet korvaamaton.
Niinhän se on. Korvaamatomia ihmisiä ovat hautausmaat täynnä. Joskus voi homma tökkiä siihen, ettei hyvää siivojaa saada paikalle.