Lapsen perusturvallisuus

Lapsi oppii asioita, kuten wc-kasvatusta, värejä, puhumista, pukeutumista, laskemista... Eli kun perusluottamus on kunnossa lapsi kykenee ajattelemaan muutakin, pystyy keskittymään oppimaan ja kiinnostumaan asioista. Jos taas lapsi kamppailee perustarpeistaan, sillä on nälkä, jano, se pelkää turvallisuutensa puolesta, sen koko aivokapasiteetti menee selviytymiseen tuon huolensa kanssa.

Normaali oppimiskyky/ yleinen älykkyys/ asioiden oppiminen EI tarkoita välttämättä, että perusturvallisuus on kehittynyt varhaislapsuudessa normaalisti. Voihan niitä virikkeitä oppimiseen olla, vaikka asiat on oikeesti päin p...tä. Monesti vaikeatkin ongelmat jää huomaamatta jos lapsi ns. kehittyy hyvin. Itse juuri kehityin nopeasti/ normaalisti. Opin mm. lukemaan pikkasen ennen ku täytin 4v jne.. Ja olen nyt 35-v. saanut diagnoosin, oireilleni selityksen; traumaperäinen stressihäiriö ja häiriö varhaislapsuuden kiintymyssuhteessa (lapsuudessa kotona alkoa ja väkivaltaa). Asia tuli ilmeiseksi kun tulin itase pari vuotta sitten äidiksi.

Vaikka perusturvallisuus olisi kunnossa, ei lapsi välttämättä opi asioita nopeasti.
Oppimisen häiriöt, kehityksen hitaus tai esim neurologiset pulmat saattavat aiheuttaa ongelmia. Lasta ei silloin auta jos aletaan miettimään mikä vanhemmuudessa on vikana.