teillä on toisen lapsia kohtaan? Oleni tse kasvattanut kolme lastani hyvin itsenäiseksi ja kohteliaiksi sekä oiekan ja väärän tietämykseen. Nyt meillä on kaksimiehen lasta, ja olen niin epätoivoinen kun en saisi puuttua, ja opastaa mitenkään, koska meidän näkemykset eroavat toisistaan niin paljon. Heidät on kasvatettu todella löysästi, ja äiti tekee ja äiti hoitaa.. johon minä en lämpene.
Olen kieltänyt omia lapsiani ottamasta näistä mallia mutta antamaan itse näille lapsille mallia omalla olemuksellaan. Oli ehkä väärä ratkaisu ottaa nämä lapset näin usein meille, pelkään että ovat huonoa seuraa, mutta sittenpä tietää ketä syyttää.
Vaatimus siitä, että olen tasapuolinen äiti heille, ja voivat reilusti sanoa minua äidiksi, ei mene perille. Olisi luontevaa ja hyvä siitä aloittaa, ja se antaa minulle enempi valtaa kasvattajana.
Olen kieltänyt omia lapsiani ottamasta näistä mallia mutta antamaan itse näille lapsille mallia omalla olemuksellaan. Oli ehkä väärä ratkaisu ottaa nämä lapset näin usein meille, pelkään että ovat huonoa seuraa, mutta sittenpä tietää ketä syyttää.
Vaatimus siitä, että olen tasapuolinen äiti heille, ja voivat reilusti sanoa minua äidiksi, ei mene perille. Olisi luontevaa ja hyvä siitä aloittaa, ja se antaa minulle enempi valtaa kasvattajana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Epärealistista toivoa että he sinua äidiksi kutsuisivat, vaikka varmaan vaan haluat että olet perheessä se äidinrooli.
Sinun tulisi mielestäni keskustella vakavasti ja perusteellisesti miehesi kanssa näistä perheen säännöistä.
Luulisin että parhaiten perhe toimii kun siinä on kaksi vanhempaa joilla on yhtenäinen vanhemman ja aikuisen rooli, oikeudet ja vastuu.
Sinä näytät haluavan ns. Toimivan kotikokonaisuuden, jossa kaikki lapset kasvaisivat hyvin eväin. Mutta et voi tehdä sitä ilman miehesi tukea. Siltikin lopputulos voi olla se, että sinulle ei anneta minkäänlaista arvoa, pikemminkin päinvastoin. Mieti sitten mitä elämässäsi haluat. Tuulimyllyjä vastaan on tuskaista taistella, ehkä vaan on paras vetäytyä koko miehesi lasten elämästä mahdollisimman kauas, kuka tietää.
Toiset kasvattavat lapsistaan kunnon kansalaisia ja antavat hyvät eväät elämään. Toiset taas passaavat lapsiaan, kuorivat perunatkin jo lähes aikuisille lapsille, ja näistä lapsista tulee saamattomia vätyksiä. Usein se maailman raadollisuus paljastuu lapsille kun omilleen pitäisi muuttaa, eikä osata mitään.
Älä stressaa miehesi lasten kasvatuksesta. Heidän vanhempansa ovat valinneet kasvatuslinjansa, ja se on heidän oma asiansa, jos haluavat lapsensa passata pilalle. Keskity omiin lapsiisi, huolehdi heistä, ja anna muiden kasvattaa omat lapsensa. Se ei ole sinun tehtäväsi, vaikka ymmärrän kyllä, kuinka hankalaa sellaista on vierestä seurata, kun lapsi pitää vanhempiaan orjinaan. Kun yläasteikäinen heittää paskarantuiset bokserinsa aina pitkin lattioita, ja äiti tai isä noukkii ne siitä pyykkikoriin, tai jättää märän pyyhkeen myttyyn olohuoneen lattialle, jotta isukki sen siitä ripustaisi naulaan, niin onhan se jo aika säälittävää....Mutta minkäs teet, jokainen tyylillään. Tällaiset vanhemmat harvoin tajuavat tekevänsä lapsilleen vain karhunpalveluksen.
Jaahas Lissu on aloittanut vapun vieton ja eka kossu korkattu koneen ääressä.
Kippis lissu!
AP:lle!! Epätoivoinen äiti, sinun ongelmaasi on niin yksinkertainen ja helppo ratkaisu!!
Kuka sanoo, ettet saa opastaa miehesi lapsia?? Jos se on lasten äiti, niin hänen mielipiteellään ei ole mitään merkitystä silloin, kun lapset ovat SINUN KODISSASI! Sinun kodissasi toimitaan teidän kodin sääntöjen mukaan. Sinä ja miehesi laaditte kotiinne säännöt, joita noudattaa sekä sinun että miehen lapset. Miehesi exällä ei ole tähän yhtään mitään sanomista, koska on teidän kodistanne kyse.
Kun lapset ovat sinun luonasi, niin lasten tulee totella ja kunnioittaa myös sinua. Ja sinun miehesi on se, joka tekee lapsilleen selväksi tämän asian.
Jos sinulla ja miehelläsi on erimielisyyksiä rajojen laittamisesta, niin te keskustelette näistä asioita ja laaditte yhteiset linjat, joista pidätte kiinni!
Minä olen itse äitipuoli mieheni lapsille, jotka ovat nyt jo aika isoja. Meillä on täällä omat säännöt ja rajat, joilla täällä toimitaan. Äidin luona ei ole mitään rajoja minkään asian suhteen. Lapset oppivat pian, että eri paikoissa toimitaan eri tavalla. Vaikka olen vain äitipuoli, niin minä olen perheen toinen aikuinen ja myös silloin kasvattajan roolissa. Minulla on oikeus ja velvollisuus olla lapsille auktoriteetti ja turvallinen aikuinen.