Rakastan musiikkia ja olen koko elämän haaveillut, että osaisin tanssia edes jotain. Olen kankea kuin kaikkonen, rytmitajukin sinnepäin ja koreografiat sujuu kuin ratialla konsanaan. Haluaisin kuitenkin rohkaistua ja mennä jonnekin harrastamaan tanssia pääkaupunkiseudulla.
Onko kellään kokemusta mikä laji voisi olla sopiva? Entä onko tälläisille yli 40-vuotiaille luusereille jossain sopivaa tanssikoulua, jota uskaltaisi jotenkin suositella. Halu on kova mutta häpeän kynnys vielä korkeampi...
Onko kellään kokemusta mikä laji voisi olla sopiva? Entä onko tälläisille yli 40-vuotiaille luusereille jossain sopivaa tanssikoulua, jota uskaltaisi jotenkin suositella. Halu on kova mutta häpeän kynnys vielä korkeampi...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tunnen montakin kaltaistasi joka on sitkeällä harjoittelulla saavuttanutkin jotain ;))
Mene minne tahansa tanssikouluun ja aloita foksilla ja fuskulla. Foksi on helppoa aloittelijallekkin ja sillä jo lavalla pärjää alkuunsa.
Fusku on sitten pikkusen konstikkaampaa mutta harjoittelu tekee mestarin.
Gooklettamaan siis tanssikouluja ja kursseja. Katsele lavatanssikursseja.
Just noin tuosta se käymään pannaan.
Aloitin itse tanssiharrastuksen viime kesänä ja täysin rytmitajuttomana ja notkeuskin tuppaa vieläkin olemaan lähellä ratakiskoa, eli lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset. Vuoden aikana olen käynyt kutakuinkin kaikki paikkakuntani alkeiskurssit, joten joka lajita on tusinan verran alkeistunteja takana.
Minullekin kerrottiin Foksin ja Fuskun olevan helpoin laji aloittamiseen, mutta vuodessa en ole noita oppinut hallitsemaan ja rytmin löytäminen on täysin mahdotonta. Sen sijaan hitaassa valssissa ja tangossa löydän rytmin kutakuinkin puolesta soitetuista kappaleista. Samoin osa latinotansseista ja kädenalitansseista on rytmillisesti helpompia ja esim. Cha cha menee jakeluuni paremmin kuin Fusku. Oppiminen on siis täysin yksilöllistä.
Alkeistunneilla saa paljon kannustusta ja kehuja tanssitaidosta, joten sen puolesta alkeistunteja uskaltaa kyllä jokaiselle suositella, häveät ei tarvitse. Jatkotunneilla on yleensä sitten pidempään tanssineita nirppanokkia, joilta tulee heti noottia jos kolmas askel ei mene jo täsmälleen rytmiin tai jos erehdyt viemään vähänkin huolimattomasti. Näiden nirppanokien vuoksi en usko ikinä lavoille meneväni, eli harrastelen tanssia vain alkeissa näiden mukavien naisten kanssa.
kun menet lavalle katsomaan vaikka vain aistimaan
tunnelmaa niin huomaat että siellä on todella huonommin
tanssivia ihmisiä kuin sinä, kertomastasi päätrellen.
Riipppuen paikasta se määrä vaihtelee mutta sekaan
mahtuu aina, no viime la oli normaali kesän aloitus
ruuhka jolloin joutui keskittymään siihen että kenenkään
varpaat ei ole kenkäni ja lattian välissä...
Olen tässä vuosien saatossa kirjoittanut useita kertoja siitä tosiasiasta että alkeiskurssit eivät palvele täysin tanssitaidotonta.
Alkeiskurssilla kyllä kehutaan että hyvin menee mutta ei oikeasti haluta puuttua ongelmiin jotka kyllä paistavat kokeneelle ohjaajalle heti silmiin.
Tiedän että kyse on resurssipulasta ja siitä että ei voida antaa yksityisopetusta muiden kustannuksella.
Mutta miksi ohjaajat eivät yksinkertaisesti kerro totuutta esim. sinulla nyt näyttää olevn ongelmana se että et löydä musiikista oikeita elementtejä, tarvitset yksilöllistä ohjausta jotta pääset eteenpäin.
Vai onko näin että ohjaajat eivät yksinkertaisesti ymmärrä miksi joillakin tanssi ei tunnu sujuvan (ei ole omaa kokemusperäistä tietoa musiikin ja tanssin yhteensovittamisen ongelmista).
Toimitaanko edelleen vanhalla ajattelutavalla, osa uhrataan muiden hyvinvoinnin takaamiseksi.
Tarkoitan tällä sitä että ongelma havaitaan mutta kehumalla hänet saadaan mukaan vielä muutamalle kurssille ja näiltäosin kurssimaksulla tukemaan muiden kurssia.
Tämä tukija sitten siirtyy hiljaa takavasemmalle kun huomaa ettei ole saanut kurssilta mitään, eikö olisi oikein ohjata tällaiset henkilöt heti paremman ja yksilöllisemman ohjauksen pariin eikä vasta sitten kun on ensin kupattu lompakko tyhjäksi.
Hitaasti oppiva oppii hitaasti.
No kerros nyt pääkohdat opiskelusi taipaleesta. Paljonko olet saanut opetusta ja kuinka monta vuotta on kulunut siitä kun aloitit. ?
Käytkös kuitenkin tanssimassa tanssipaikoilla.?
Mikä omasta mielestäsi on tanssissasi vaikeinta.?
Olen itsekin oppinut pitemmän kaavan mukaan, mutta olen oppinut ja nyt olen hyvä tanssija.
Ei tainnut olla minulle, mutta vastaanpa varsin kuitenkin.
Vähintään 100 tuntia on tullut opetusta kursseilta nyt vuoden aikana ja tuntihinta on n. 5e, eli 500e. Yksityistunnin hinta on 70e, eli samalla rahalla olisi saanut 7h yksityisopetusta. Vaikka oppiminen on ollut hidasta, niin itse uskon tämän tien olevan minulle sen oikean, sillä "väärien lajien" harjoittelukin on kehittänyt rytmitajuani, vartalon hallintaa, tanssin sosiaalisia taitoja/etikettiä jne.
Lavoille en ole uskaltanut, koska tosiaan alkeistunneilla kyllä tulee hyvää palautetta ja monet kertovat itsekin lavoilla kulkevan, mutta jatkotuntien kertaukseen tulevilta (jotka eivät yleensä alkeissa käy lainkaan) saan usein varsin huonoa palautetta. Rohkeus ei tällä palautteella riitä. Toisaalta jostain pitäisi löytää joku kaveri (mielellään siis tanssiva, eli nainen) matkaan, niin voisi olla pienempi kynnys lähteä, mutta eihän tuollaista sovi kursseilla naisille ehdotella. Vai voiko?
Vaikeinta tanssissa. Ensimmäinen on liikkeelle lähtö niin, ettei nainen jarruta minun lähtiessäni "väärällä ykkösellä" liikkeelle. Tätä tulee edelleen viikottain jonkun naisen kohdalla. Toinen on sitten se, etten vieläkään ole oppinut muistamaan missä lajissa lähetään vasemmalla ja missä oikealla. Kolmas on se, ettei kaikista kappaleista löydy sitä rytmiä. Tanssilavalla olisi todella epämiellyttävää, jos se toinen kappale olisikin liian vaikea itselle. Neljäs on etten erota musiikista mikä tanssilaji on kyseessä. Viides on sitten se vienti, jota kehuu pehmeästi mukana liitävät daamit (rauhallisuus lienee se vahvuus), mutta josta saan moitteita heti kun vienti menee kankeaksi (naiset sanovat heidän tehtävänsä olevan vain seurata, eli vika on miehessä).
Nautin tässä vaiheessa noin 20% tanssiajastani, eli näistä enemmän samoilla tunneilla tanssivista naisista osa ottaa kunnon vartalokosketuksen, jolloin vienti on helpompaa ja muutenkin tanssiminen nautittavampaa. Naiset saattavat hyräillä tai lauleskella siinä, eivätkä näytä reagoivan mitenkään jos astun väärin ja korjaan tilanteen. Ehkä odotan tuon osuuden nousevan sinne puoleen. 60% on sitten pelkkää tekniikan harjoittelua, eli tanssiparilla ei ole väliä ja loput 20% on niitä pitkään tanssineita, joita en onnistu viemään tai muutenkaan tanssittamaan mitenkään oikein.
rosenteista mut tanssiminen on vaan niin
ihanaa kun ei ota liian tosissaan.
Tansseissa on myös muita kuin ns.nirppanokkia. Jätä heidät rauhaan ja hae sen sijaan naisia sieltä vaatimattomammasta päästä. Niitä, jotka eivät tunge tyrkylle, vetäytyvät nopeasti istumaan tai istuvat melkein kaiken aikaa, kun ovat jo luovuttaneet.
Meissä naisissa on myös aloittelevia ja epävarmoja, jotka vähän pääsevät harjoittamaan tunneilla opittua, kun miehiä on vähemmistö lavoilla. Selkeä, vakaa ja sopivasti ennakoitu vienti tekevät siitä miellyttävän ja helpon seurata. Huolimaton kuvioitten riuhtominen liialla voimalla ja liian suurin liikkein on epämiellyttävää. Joitakin sellaisia on osunut kohdalle, ja olen laittanut naamat muistiin, etten erehtyisi ainakaan itse hakemaan.
Osaat tanssia varmasti ihan riittävästi hakeaksesi ainakin niille lajeille, joilla koet olevasi varma. Lisäksi tanssi on taitolaji, joka vaatii yksinkertaisestivain tarpeeksi toistoja alkaakseen sujua. Miehenä voit hakea aina jokaiselle lajille, jolle haluat.
Lavoille sieltä vaan!
Minä en oikein usko tuollaisen olevan mahdollista. Täysin rytmitajuttomana olen vahvasti sitä mieltä, että rytmitajuton ei voi oppia tanssimaan. Rytmitaju joko on tai ei. Ei sitä pysty itselleen opettamaan. Eli sinullakin on ollut kokoajan rytmitajua, vaan et ole sitä itsellesi myöntänyt. Tämmöiset tanssii tähtien kaltaiset ihme heräämiset eivät ole mahdollisia. Kyllä kanki Kaikkosella ja Risa-masalla on ollut selvästikin tanssitaustaa ennen kisaan lähtöä. Ei siellä tällainen rytmitajuton pärjäisi.
Vastaan nyt tähän vähän vanhempaan ketjuun vielä kun tuo "vaikeinta tanssissa" oli niin hauska, meinaan mulle nuo kaikki on tuttuja. En minäkään tiedä näin naisena aina mikä tanssilaji, monesti kysyn vaan mieheltä että mitä tanssitaan. Sitten jos mieskin on vähän pihalla niin pällistellään ympärille miten muut menevät ja päätetään tanssia jotain. Mikä nyt yleensä menee sinnepäin. :D
Joo en tiedä kummalla lähdetään liikkeelle mutta onks sillä niin väliä? Rytmiä ei löydy aina juu, eilenkin sanoin jollekin tanssiparille että nyt kuule en ihan erota rytmiä. Sitten vaan tanssin jotenkin ja kaikki hyvin. :)
Ja ettei nyt ihan väärä kuva tule, niin osaan kuitenkin jonkun verran tanssia (luen itseni vielä aika aloittelijaksi), tykkään toki jos mies vie hyvin ja rytmitaju on ihan ok, muttei erehtymätön. Haluisin vaan peräänkuuluttaa tanssin hauskuutta ja sitä että mitä ihmeen väliä meneekö kaikki aina muodollisesti oikein.
Kun itse olin alkutaipaleella niin nimenomaan samalla kurssilla olevien kanssa yhdessä mentiin lavalle harjoittelemaan.Ehdotuksia teki niin miehet kuin naisetkin.Oli turvallista ja hauskaa kokeilla tunnilla opeteltua. Joten ei muuta kuin lavalle !
Tanssi oppii tanssimalla.
Parempi kannustaa aloittelioita sen verran että uskaltautuvat mennä tanssimaan hakemaan niitä kilometrejä. Samalla oppivat kokoajan ja voivat siinä ohella käydä tunneilla.
Lisäksi kun näkee ja kokeilee tanssia "oikeassa ympäristössä" osaa ehkä paremmin myös kiinnittää huomiota siihen mitä haluaa ja/tai ei ymmärrä sekä kysyä tarkemmin opettajilta.
Pelkästään kerran viikossa tunnin opetus riittää sisäistämään tanssia. Ja pätee oikeastaan kaikkiin harrastuksiin.
Rohkeutta. Itsekin aloitin 40- kymppisenä aivan tyhjästä. Aluksi oli vaikeaa ( ne ensimmäiset viisi vuotta) mutta sitten homma alkoi luistaa.
Jos jaksat painaa tanssiharrastuksen parissa riittävän kauan (kyllä se vuosia vie) takaan ettei tarvitse katua.
tapahtuvaa kulttuuria harrastaaksesi et tarvitse vuosien treenausta,
sali/ballroom tanssien sen sijaan kyllä mutta se on niin
marginaalinen väki ketkä sitä maailmallakin harrastaa
verrattuna meidän lavakulttuurin harrastajien prosentti
määriin väestöstä.
Kuopus kävelyttää.
Juuri peräänkuulutinkin niitä paikkoja / opettajia Uudeltamaalta, joiden tunneilla surkeakin voisi kokea jonkinlaista tanssinautintoa. Minulle olisi periaatteessa ihan sama, olisiko kyseessä paritanssi tai joku yksilötanssi kunhan vaan oppisin jollain lailla vastaamaan kehollani musiikkiin. Yksityistunnitkin voisivat olla mahdollisia.
Kun sinulla on ongelmaa rytmin mukaiseen liikkumiseen niin suosittelen tekemään kuin minä (oli muuten samanlainen ongelma).
Nyt on kyse siitä että et saa kehoa liikkumaan siten kuin haluat, kuulet rytmin mutta et saa jalkoja oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Tietenkin voi olla ettet löydä musiikista niitä oikeita elementtejä (kuten mulla oli ongelmana).
Aloitin ensin kuuntelemalla musiikkia ja sitten kun sieltä alkoi löytyä rytmi opettelin kävelemään rytmin mukaisesti.
Sitten vasta kun tuo käveleminen onnistuu kaikenlaisten kappaleiden mukaan voi suunnistaa alkeiskurssille opettelemaan niitä tanssiaskeleuta.
Monilla on vain niin hoppu että ryntäävät heti opettelemaan askeleita ja toivovat että rytmiin liikkuminen tulee sitten myöhemmin.
Vähän sama kuin rakentaa ensin talon ja yrittää sitten myöhemmin tehdä perustukset.