Kumpaa komennan :/

Terrieri poika räyhää vastaantuleville enkä saa pois tuota pahaa tapaa. Hampaasta tulee jos vien käden liian lähelle.
Villistyttö on 4 kk. Keskitynkö nyt mieluummin pennun kouluttamiseen ja miten. Hyvät neuvot tarpeen.
11168
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Hei, nyt alat välittömästi ulkoiluttamaan koirat erillään, ja keskityt molempiin. Varsinkin, kun terrieri puree sinuakin, jos menet lähelle. Asiat ovat pahasti pielessä nyt. Tuossa tilanteessa älä riskeeraa sitä, että tapa siirtyy myös pentuun, huonot asiat tuppaavat tarttumaan paljon herkemmin kuin ne hyvät. Ja kyllä saat sen rähinän pois, se vain vaatii työtä ja pitkäjänteistä harjoittelua. Menetelmät taas riippuvat aika pitkälti siitä, mikä on ongelman alkusyy. Onko koira agressiivinen, onko se epävarma, kuinka itse toimit, jne... Mutta oli syy mikä tahansa, niin älä vaan jätä sitä ongelmaa hoitamatta. Koska sinulla on herkästi kohta kaksi muille rähisevää koiraa. Ja siinä kierteessä on jo tekemistä paljon enemmän sen katkaisuun.

Äänestä

Just joo miksi otat toisen koiran kun ekankin koiran koulutus on mennyt päin honkia. etkä kouluta sit ensin menemään nätisti.
:(

Kouluta nyt eka koira menemään kunnolla rähisemättä ja vie pikkuvillis erillään kunnes saat ekan koiran koulutettua.
Sitten kun saat ekan koulutettua normaaliin tapaan ota villis mukaan. Ja villikselle opetat erillään myös hyvää hihnakäytöstä.

Nyt villis saa ekalta koiralta räyhäysopetusta ja kohta molemmat räyhää.

Koirat vahvistaa toistensa huonoa käytöstä.

Ja tuo hampaasta tulee jos vien käden lähelle..? ei sinun tarvitse edes laittaa kättä lähelle hihnakoulutuksessa ja oletko kouluttanut koiraasi ollenkaan kuinka mennään nätisti hihnassa?Miten koulutit?

Äänestä

Tässä on ikävä kyllä päässyt käymään se tunnettu, valitettavan yleinen tilanne: terrierisi katsoo olevansa vastuussa lauman turvallisuudesta, ja on ottanut tehtäväkseen puolustaa teitä muita.

Nyt sinun täytyy osoittaa terrierille, että SINÄ olet se joka johtaa laumaa, ja myös tarvittaessa puolustaa sitä.

Mitään muuta tietä ei ole.

Äänestä
  • Kiitos asiallisesta vastauksesta ' näitä on paljon'. Tuo johtajuus voi olla se oikea reaktio. Koira tuli minulle 1v. ja silloin sillä oli jo mies ongelma. Sen olen saanut poistettua. Ärhentelyä toisille koirille oli myös jo silloin ja senkin sain siedettävään tasoon, mutta nyt kun pentu on kodissamme ehkä se todellakin yrittää puolustaa meitä joltain uhkalta.
    Kotona ei muuten suurenpia ongelmia. Jokaisssa perheessä varmasti jotain pikku kränää.
    Pennun kanssa tulee toimeen erittäin hyvin. Alistuu pennulle ja homma toimii myös päinvastoin.

    Äänestä

  • Jenni 73 kirjoitti:

    Kiitos asiallisesta vastauksesta ' näitä on paljon'. Tuo johtajuus voi olla se oikea reaktio. Koira tuli minulle 1v. ja silloin sillä oli jo mies ongelma. Sen olen saanut poistettua. Ärhentelyä toisille koirille oli myös jo silloin ja senkin sain siedettävään tasoon, mutta nyt kun pentu on kodissamme ehkä se todellakin yrittää puolustaa meitä joltain uhkalta.
    Kotona ei muuten suurenpia ongelmia. Jokaisssa perheessä varmasti jotain pikku kränää.
    Pennun kanssa tulee toimeen erittäin hyvin. Alistuu pennulle ja homma toimii myös päinvastoin.

    Okei, eli käsissäsi on kodinvaihtaja. Ja millainen on se historia? Jos olet jo mies ongelman voittanut, niin sekin on paljon. MIllainen se ongelma oli? Pelkoa? Mieti, mitä silloin teit, ja mikä toimi, mieti, mikä muissa huonoissa tavoissa on toiminut?

    Noh, itse olen pelannut "hankalan" kanssa ihan ruoalla. Hyvin dominoiva uros, ei epäröinyt uhmata meitä ihmisiä täysin avoimesti. Mutta oli nälkäinen, ja ruoka toi mi aina, se oli toimiva valuutta meillä. Kun homma meinasi karata käsistä, kun en tiennyt, mitä tehdä, sain hyvän ohjeen eräältä kokeneelta kasvattajalta. Että syötä kädestä, ja ruoka pitää ansaita. KOiralta otettiin pois sen joitain oikeuksia, kuten sohvalle ja sänkyyntulo, ja se ei saanut edes hienovaraisesti ohjailla minua. KOiralla oli taipumus "tarjota" kaikenlaista toimintaa, mutta jätin ne huomiotta. Oli se vaikeaa. Kun se osasi ola niin mahdottoman ihana ja valloittava. Mutta kaikki toiminta, se tapahtui minun aloitteestani. Pari viikkoa koira sai kaiken ruoan vain ihmisen kädestä. Ja ihmisen aloitteesta. Ei auttanut mikään temppu, mitä tarjosi. Kun treenattiin, tehtiin juuri sitä, mitä olin itse päättänyt jo etukäteen. Ja aloin vaatimaan. Eli siis jätin huomiotta ja palkitsematta sen, mitä koira ehdotteli. Sillä oli jo siinä vaiheessa ne omat suosikki-, ja inhokkijuttunsa. Aloin keskittyä niihin, mistä koira ei niin kamalasti innostunut, ja muuton koulutustapaa enemmän leikilliseen suuntaan.

    Lopetin turhat toistot, koska tiesin, että koira osaa niin halutessaan. Kunhan kokeili kaikenlaista. SE oli se yksi pyyntö, ja kaikki ylimääräiset kotkotukset ja lisäkäskyt jätin pois. Ja kas kummaa, kohta niitä ei tarvittukaan, koira alkoi tosiaankin tekemään juuri sitä mitä pyysin. Ja odotti uutta käskyä, eli ohjetta.

    Jos tilanne on pennun tulon jälkeen huonontunut, on todennäköistä, että se reagoi juuri siihen. Sitä suuremmalla syyllä, vanhalle koiralle aikaa ainakin tuplasti sen, mitä pentu saa. Sitä omaa aikaan. Jotain mielekästä tekemistä, jota sinä järjestät. Ilman pentua. Haisteluhommia, jotain, mistä saatte onnistumisen kokemuksia, jotain, mistä molemmat nautitte, ne parantavat suhdettanne. Ja kun energia puretaan hyvään asiaan, ei sitä riitä siihen huonoon. Kunhan sinulla on mukavaa, on yleensä koirallakin. ja yhteiset hyvänmieliset hetket vahvistavat suhdetta. KOira vaistoaa mielentilasi, erityisesti, jos koiralla on aikaisemmalta ajaltaan paljon negatiivisia kokemuksia, niin kannattaa nyt tarjota niitä hyviä ja mieluisia.

    Mietin, mitä tarkoitat, kun sanot, että vanhempi koirasi alistuu pennulle. Ei se ole kyllä ihan mielestäni normaali reaktio. Vanhemman koiran ei kuulu alistua pennulle, vaan ohjata sitä oikeaan. Sen kuuluisi olla itsevarma. Itselläni ei kuunaan yksikään vanhempi koira oli alistunut pennulle, mutta rauhoittavia signaaleita ne kyllä käyttävät. Pennun vaan ei kuulu hyppiä nenille pahasti. Ja jos hyppii, sen vanhemman koiran oikeuksiin kuuluu palauttaa penikka nätisti maan pinnalle. Alistuuko se siis pennulle, oikeasti? Ei kuulosta itsevarman koiran toiminnalta. Sen vaan ei kuulu alistua pennulle. Se pentuhan, oliko se nelikuinen, on ihan kakara- KOirasi on varmaankin aika epävarma. Joka ei kodinvaihtajalle ole lainkaan epänormaalia. Se on hiukan eksyksissä itsensä kanssa.

    Eli ehkä ne ensimmäiset koulutuskikat ovatkin sellaisia, mitä otat käyttöön suhteessa koiraasi ihan seinien sisäpuolella. Olet reilu johtaja, ja ansaitset sen luottamuksen. Jos pentu kiusaa isompaa, estät sen. Annat aikaa sille vanhemmalle, unohtuu herkästi pennun ollessa talossa, kun ne pennut ovat vaan niin lutuisia. Teet palveluksen molemmille, jos aloita siitä, että pentu ei mene koskaan ohitse sen vanhemman koiran. Niillä on samat säännöt ja vaatimukset. Kumpikaan ei sääntöjä riko.

    Äänestä

  • .................... kirjoitti:

    Okei, eli käsissäsi on kodinvaihtaja. Ja millainen on se historia? Jos olet jo mies ongelman voittanut, niin sekin on paljon. MIllainen se ongelma oli? Pelkoa? Mieti, mitä silloin teit, ja mikä toimi, mieti, mikä muissa huonoissa tavoissa on toiminut?

    Noh, itse olen pelannut "hankalan" kanssa ihan ruoalla. Hyvin dominoiva uros, ei epäröinyt uhmata meitä ihmisiä täysin avoimesti. Mutta oli nälkäinen, ja ruoka toi mi aina, se oli toimiva valuutta meillä. Kun homma meinasi karata käsistä, kun en tiennyt, mitä tehdä, sain hyvän ohjeen eräältä kokeneelta kasvattajalta. Että syötä kädestä, ja ruoka pitää ansaita. KOiralta otettiin pois sen joitain oikeuksia, kuten sohvalle ja sänkyyntulo, ja se ei saanut edes hienovaraisesti ohjailla minua. KOiralla oli taipumus "tarjota" kaikenlaista toimintaa, mutta jätin ne huomiotta. Oli se vaikeaa. Kun se osasi ola niin mahdottoman ihana ja valloittava. Mutta kaikki toiminta, se tapahtui minun aloitteestani. Pari viikkoa koira sai kaiken ruoan vain ihmisen kädestä. Ja ihmisen aloitteesta. Ei auttanut mikään temppu, mitä tarjosi. Kun treenattiin, tehtiin juuri sitä, mitä olin itse päättänyt jo etukäteen. Ja aloin vaatimaan. Eli siis jätin huomiotta ja palkitsematta sen, mitä koira ehdotteli. Sillä oli jo siinä vaiheessa ne omat suosikki-, ja inhokkijuttunsa. Aloin keskittyä niihin, mistä koira ei niin kamalasti innostunut, ja muuton koulutustapaa enemmän leikilliseen suuntaan.

    Lopetin turhat toistot, koska tiesin, että koira osaa niin halutessaan. Kunhan kokeili kaikenlaista. SE oli se yksi pyyntö, ja kaikki ylimääräiset kotkotukset ja lisäkäskyt jätin pois. Ja kas kummaa, kohta niitä ei tarvittukaan, koira alkoi tosiaankin tekemään juuri sitä mitä pyysin. Ja odotti uutta käskyä, eli ohjetta.

    Jos tilanne on pennun tulon jälkeen huonontunut, on todennäköistä, että se reagoi juuri siihen. Sitä suuremmalla syyllä, vanhalle koiralle aikaa ainakin tuplasti sen, mitä pentu saa. Sitä omaa aikaan. Jotain mielekästä tekemistä, jota sinä järjestät. Ilman pentua. Haisteluhommia, jotain, mistä saatte onnistumisen kokemuksia, jotain, mistä molemmat nautitte, ne parantavat suhdettanne. Ja kun energia puretaan hyvään asiaan, ei sitä riitä siihen huonoon. Kunhan sinulla on mukavaa, on yleensä koirallakin. ja yhteiset hyvänmieliset hetket vahvistavat suhdetta. KOira vaistoaa mielentilasi, erityisesti, jos koiralla on aikaisemmalta ajaltaan paljon negatiivisia kokemuksia, niin kannattaa nyt tarjota niitä hyviä ja mieluisia.

    Mietin, mitä tarkoitat, kun sanot, että vanhempi koirasi alistuu pennulle. Ei se ole kyllä ihan mielestäni normaali reaktio. Vanhemman koiran ei kuulu alistua pennulle, vaan ohjata sitä oikeaan. Sen kuuluisi olla itsevarma. Itselläni ei kuunaan yksikään vanhempi koira oli alistunut pennulle, mutta rauhoittavia signaaleita ne kyllä käyttävät. Pennun vaan ei kuulu hyppiä nenille pahasti. Ja jos hyppii, sen vanhemman koiran oikeuksiin kuuluu palauttaa penikka nätisti maan pinnalle. Alistuuko se siis pennulle, oikeasti? Ei kuulosta itsevarman koiran toiminnalta. Sen vaan ei kuulu alistua pennulle. Se pentuhan, oliko se nelikuinen, on ihan kakara- KOirasi on varmaankin aika epävarma. Joka ei kodinvaihtajalle ole lainkaan epänormaalia. Se on hiukan eksyksissä itsensä kanssa.

    Eli ehkä ne ensimmäiset koulutuskikat ovatkin sellaisia, mitä otat käyttöön suhteessa koiraasi ihan seinien sisäpuolella. Olet reilu johtaja, ja ansaitset sen luottamuksen. Jos pentu kiusaa isompaa, estät sen. Annat aikaa sille vanhemmalle, unohtuu herkästi pennun ollessa talossa, kun ne pennut ovat vaan niin lutuisia. Teet palveluksen molemmille, jos aloita siitä, että pentu ei mene koskaan ohitse sen vanhemman koiran. Niillä on samat säännöt ja vaatimukset. Kumpikaan ei sääntöjä riko.

    Moi -----------
    Jäin miettimään tuota pennulle alistumista. Käytänköhän oikeaa termiä ? Tarkoitan , että hyvin harvoin vanhempi koira kääntää minulle masunsa rapsutettavaksi, mutta pennulle joskus, ei aina. Ottavat leikkisiä matseja, mutta eivät satuta toisiaan.
    Oloisikon kyse vain rauhoittavista singaaleista, kuten kirjoitit.

    Eilen meinasi revetä hermot, kun naapurin puolella on kaksi aikuista ja 8 kk paimenkoira ( narttuja).
    En heti päässyt rauhoittamaan tilannetta ja saunapyyhekin tippui päältä.
    Poika ei totellut mitään käskyjä. Kättä sinne ei parannut laitta väliin , joten otin pienen harjan, en lyönyt vaan ohjasin pois aidalta. Sain poitsun perääntymään muutaman metrin tilan ottamis keinolla ja poika rauhoittui silmin nähden. Sitten vilautin namia, niin päästiin tilanteesta sisälle.
    Sisällä kaikki jo ihan ok, mutta poika selvästi enemmän kunnioitti minua koko illan.

    Aamulla toisen koiran kohtaamistilanteessa keskityin pennun hiljentämiseen ja ohjasin molemmat tien toiselle puolelle. Poika ei rentoutunut , kuin 200m jälkeen. Olisiko minun pitänyt silloin palkita . En palkinnut missään vaiheessa. Voi hitsi...

    Remppamiehen lahje oli vaarassa muutama päivä sitten. Otin tilan haltuun, rauhoitin koiraa ja ohjasin sen viereeni .
    Uskoisin, että poika vartioi ja yrittää puolustaa.

    Poika on ollut hyvin nirso rualle, mutta nyt ruokahalu parantunut, niin että syö pennunkin ruokaa.
    Tähän asti ruokaa on ollut koko ajan kupissa. Taidan palata säännölliseen ruokailuun.
    Aiempi edesmennyt koirani oli syöppö ja siksi oli ruokaa säännösteltävä.

    zz kirjoitit..... KOiralta otettiin pois sen joitain oikeuksia, kuten sohvalle ja sänkyyntulo, ja se ei saanut edes hienovaraisesti ohjailla minua. KOiralla oli taipumus "tarjota" kaikenlaista toimintaa, mutta jätin ne huomiotta. zzz

    Voi että, kun jo tuntuu pahalta. Se on niin mielyttämisen haluinen !!

    zz kirjoitit.....Mutta kaikki toiminta, se tapahtui minun aloitteestani zz
    zz kirjoitit...Jos pentu kiusaa isompaa, estät sen zz
    zz....Teet palveluksen molemmille, jos aloita siitä, että pentu ei mene koskaan ohitse sen vanhemman koiran.zz

    Juu näissäkin on mennyt metsään :(

    Yritän painaa kahden korvani väliin neuvojasi. Kiitos

    Äänestä

  • .................... kirjoitti:

    Okei, eli käsissäsi on kodinvaihtaja. Ja millainen on se historia? Jos olet jo mies ongelman voittanut, niin sekin on paljon. MIllainen se ongelma oli? Pelkoa? Mieti, mitä silloin teit, ja mikä toimi, mieti, mikä muissa huonoissa tavoissa on toiminut?

    Noh, itse olen pelannut "hankalan" kanssa ihan ruoalla. Hyvin dominoiva uros, ei epäröinyt uhmata meitä ihmisiä täysin avoimesti. Mutta oli nälkäinen, ja ruoka toi mi aina, se oli toimiva valuutta meillä. Kun homma meinasi karata käsistä, kun en tiennyt, mitä tehdä, sain hyvän ohjeen eräältä kokeneelta kasvattajalta. Että syötä kädestä, ja ruoka pitää ansaita. KOiralta otettiin pois sen joitain oikeuksia, kuten sohvalle ja sänkyyntulo, ja se ei saanut edes hienovaraisesti ohjailla minua. KOiralla oli taipumus "tarjota" kaikenlaista toimintaa, mutta jätin ne huomiotta. Oli se vaikeaa. Kun se osasi ola niin mahdottoman ihana ja valloittava. Mutta kaikki toiminta, se tapahtui minun aloitteestani. Pari viikkoa koira sai kaiken ruoan vain ihmisen kädestä. Ja ihmisen aloitteesta. Ei auttanut mikään temppu, mitä tarjosi. Kun treenattiin, tehtiin juuri sitä, mitä olin itse päättänyt jo etukäteen. Ja aloin vaatimaan. Eli siis jätin huomiotta ja palkitsematta sen, mitä koira ehdotteli. Sillä oli jo siinä vaiheessa ne omat suosikki-, ja inhokkijuttunsa. Aloin keskittyä niihin, mistä koira ei niin kamalasti innostunut, ja muuton koulutustapaa enemmän leikilliseen suuntaan.

    Lopetin turhat toistot, koska tiesin, että koira osaa niin halutessaan. Kunhan kokeili kaikenlaista. SE oli se yksi pyyntö, ja kaikki ylimääräiset kotkotukset ja lisäkäskyt jätin pois. Ja kas kummaa, kohta niitä ei tarvittukaan, koira alkoi tosiaankin tekemään juuri sitä mitä pyysin. Ja odotti uutta käskyä, eli ohjetta.

    Jos tilanne on pennun tulon jälkeen huonontunut, on todennäköistä, että se reagoi juuri siihen. Sitä suuremmalla syyllä, vanhalle koiralle aikaa ainakin tuplasti sen, mitä pentu saa. Sitä omaa aikaan. Jotain mielekästä tekemistä, jota sinä järjestät. Ilman pentua. Haisteluhommia, jotain, mistä saatte onnistumisen kokemuksia, jotain, mistä molemmat nautitte, ne parantavat suhdettanne. Ja kun energia puretaan hyvään asiaan, ei sitä riitä siihen huonoon. Kunhan sinulla on mukavaa, on yleensä koirallakin. ja yhteiset hyvänmieliset hetket vahvistavat suhdetta. KOira vaistoaa mielentilasi, erityisesti, jos koiralla on aikaisemmalta ajaltaan paljon negatiivisia kokemuksia, niin kannattaa nyt tarjota niitä hyviä ja mieluisia.

    Mietin, mitä tarkoitat, kun sanot, että vanhempi koirasi alistuu pennulle. Ei se ole kyllä ihan mielestäni normaali reaktio. Vanhemman koiran ei kuulu alistua pennulle, vaan ohjata sitä oikeaan. Sen kuuluisi olla itsevarma. Itselläni ei kuunaan yksikään vanhempi koira oli alistunut pennulle, mutta rauhoittavia signaaleita ne kyllä käyttävät. Pennun vaan ei kuulu hyppiä nenille pahasti. Ja jos hyppii, sen vanhemman koiran oikeuksiin kuuluu palauttaa penikka nätisti maan pinnalle. Alistuuko se siis pennulle, oikeasti? Ei kuulosta itsevarman koiran toiminnalta. Sen vaan ei kuulu alistua pennulle. Se pentuhan, oliko se nelikuinen, on ihan kakara- KOirasi on varmaankin aika epävarma. Joka ei kodinvaihtajalle ole lainkaan epänormaalia. Se on hiukan eksyksissä itsensä kanssa.

    Eli ehkä ne ensimmäiset koulutuskikat ovatkin sellaisia, mitä otat käyttöön suhteessa koiraasi ihan seinien sisäpuolella. Olet reilu johtaja, ja ansaitset sen luottamuksen. Jos pentu kiusaa isompaa, estät sen. Annat aikaa sille vanhemmalle, unohtuu herkästi pennun ollessa talossa, kun ne pennut ovat vaan niin lutuisia. Teet palveluksen molemmille, jos aloita siitä, että pentu ei mene koskaan ohitse sen vanhemman koiran. Niillä on samat säännöt ja vaatimukset. Kumpikaan ei sääntöjä riko.

    Voiko aikuinen koira alistua leikillään pennulle? Oma koirani tykkää pennuista ihan hirmu paljon, koska on itse leikkisä ja pennut jaksaa leikkiä sen kanssa - aikuiset koirat ei niinkään... Oma koirani alistuu(?) koirapuistossa pennuille mätkähtämällä muka maahan, kun pentu vähän retuuttaa kaulanahkasta, antaa pennun hyppiä päällään ja makoilee maassa kyljellään jne. Minusta se tekee sen vain leikillään, että pentu saa "voittaa" vai olenko täysin väärässä?

    Äänestä

  • Jenni 73 kirjoitti:

    Moi -----------
    Jäin miettimään tuota pennulle alistumista. Käytänköhän oikeaa termiä ? Tarkoitan , että hyvin harvoin vanhempi koira kääntää minulle masunsa rapsutettavaksi, mutta pennulle joskus, ei aina. Ottavat leikkisiä matseja, mutta eivät satuta toisiaan.
    Oloisikon kyse vain rauhoittavista singaaleista, kuten kirjoitit.

    Eilen meinasi revetä hermot, kun naapurin puolella on kaksi aikuista ja 8 kk paimenkoira ( narttuja).
    En heti päässyt rauhoittamaan tilannetta ja saunapyyhekin tippui päältä.
    Poika ei totellut mitään käskyjä. Kättä sinne ei parannut laitta väliin , joten otin pienen harjan, en lyönyt vaan ohjasin pois aidalta. Sain poitsun perääntymään muutaman metrin tilan ottamis keinolla ja poika rauhoittui silmin nähden. Sitten vilautin namia, niin päästiin tilanteesta sisälle.
    Sisällä kaikki jo ihan ok, mutta poika selvästi enemmän kunnioitti minua koko illan.

    Aamulla toisen koiran kohtaamistilanteessa keskityin pennun hiljentämiseen ja ohjasin molemmat tien toiselle puolelle. Poika ei rentoutunut , kuin 200m jälkeen. Olisiko minun pitänyt silloin palkita . En palkinnut missään vaiheessa. Voi hitsi...

    Remppamiehen lahje oli vaarassa muutama päivä sitten. Otin tilan haltuun, rauhoitin koiraa ja ohjasin sen viereeni .
    Uskoisin, että poika vartioi ja yrittää puolustaa.

    Poika on ollut hyvin nirso rualle, mutta nyt ruokahalu parantunut, niin että syö pennunkin ruokaa.
    Tähän asti ruokaa on ollut koko ajan kupissa. Taidan palata säännölliseen ruokailuun.
    Aiempi edesmennyt koirani oli syöppö ja siksi oli ruokaa säännösteltävä.

    zz kirjoitit..... KOiralta otettiin pois sen joitain oikeuksia, kuten sohvalle ja sänkyyntulo, ja se ei saanut edes hienovaraisesti ohjailla minua. KOiralla oli taipumus "tarjota" kaikenlaista toimintaa, mutta jätin ne huomiotta. zzz

    Voi että, kun jo tuntuu pahalta. Se on niin mielyttämisen haluinen !!

    zz kirjoitit.....Mutta kaikki toiminta, se tapahtui minun aloitteestani zz
    zz kirjoitit...Jos pentu kiusaa isompaa, estät sen zz
    zz....Teet palveluksen molemmille, jos aloita siitä, että pentu ei mene koskaan ohitse sen vanhemman koiran.zz

    Juu näissäkin on mennyt metsään :(

    Yritän painaa kahden korvani väliin neuvojasi. Kiitos

    Hae nyt aloittaja joku kirjanen koirien käytöksestä/eleistä ja koulutuksesta tunnut olevan ihan pihalla koiriesi suhteen. :(

    Äänestä

  • Off topicia... kirjoitti:

    Voiko aikuinen koira alistua leikillään pennulle? Oma koirani tykkää pennuista ihan hirmu paljon, koska on itse leikkisä ja pennut jaksaa leikkiä sen kanssa - aikuiset koirat ei niinkään... Oma koirani alistuu(?) koirapuistossa pennuille mätkähtämällä muka maahan, kun pentu vähän retuuttaa kaulanahkasta, antaa pennun hyppiä päällään ja makoilee maassa kyljellään jne. Minusta se tekee sen vain leikillään, että pentu saa "voittaa" vai olenko täysin väärässä?

    Ei aikuinen koira alistu pennulle mutta se voi leikitellä sen kanssa eli ihan eri asia.

    Eikö ihmiset oikeasti tunne koirien eleitä ja käytöstä. Kyllä off topic se on ihan ok ja kertoo vain leikillisyydestä ja tasapainoisuudesta ja varmasti tämäkin koira komentaa tarvittaessa pentua jos ylittää rajat. Vanhempi koira opettaa nuorempaa aina tasapainoiseksi. Ja tätä on hyvä omistajan tukea.

    Äänestä

  • cdsfgddggdg kirjoitti:

    Ei aikuinen koira alistu pennulle mutta se voi leikitellä sen kanssa eli ihan eri asia.

    Eikö ihmiset oikeasti tunne koirien eleitä ja käytöstä. Kyllä off topic se on ihan ok ja kertoo vain leikillisyydestä ja tasapainoisuudesta ja varmasti tämäkin koira komentaa tarvittaessa pentua jos ylittää rajat. Vanhempi koira opettaa nuorempaa aina tasapainoiseksi. Ja tätä on hyvä omistajan tukea.

    No ajattelin vaan, että jos aloittajankin koira alistuu leikillään... Kyllä minä olen sen aina tiennyt että koirani tekee tuon leikillään pentujen kanssa, mutta kun tuossa kommentissa johon vastasin, tunnuttiin pitävän sitä outona ja epänormaalina kun aloittajan vanhempi koira alistuu pennulle ja ajattelin että siinäkin olisi kyse ehkä leikistä, eikä oikeasta alistumisesta. Siksi ihmettelin asiaa...

    Äänestä

  • Off topicia... kirjoitti:

    No ajattelin vaan, että jos aloittajankin koira alistuu leikillään... Kyllä minä olen sen aina tiennyt että koirani tekee tuon leikillään pentujen kanssa, mutta kun tuossa kommentissa johon vastasin, tunnuttiin pitävän sitä outona ja epänormaalina kun aloittajan vanhempi koira alistuu pennulle ja ajattelin että siinäkin olisi kyse ehkä leikistä, eikä oikeasta alistumisesta. Siksi ihmettelin asiaa...

    Se ei ole edelleenkään alistumista vaan leikkiä se on koirilla vähän samaa kuin ihminen lällyttelee vauvalleen karrikoiden . ;)

    Alistuminen tarkoittaa ihan muuta..esim että antaa lauman vahvimman jäsenen johtaa laumaa jne.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jenni73 kirjoitti:

Terrieri poika räyhää vastaantuleville enkä saa pois tuota pahaa tapaa. Hampaasta tulee jos vien käden liian lähelle.
Villistyttö on 4 kk. Keskitynkö nyt mieluummin pennun kouluttamiseen ja miten. Hyvät neuvot tarpeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu