Hellou! Meillä asustaa vuoden vanha sakemanni narttu, jolla on ongelmana arkuus...tai on ollut jo ihan pennusta saakka.
Kamalasti ollaan erilaisia tilanteita koiralle luotu, missä rohkeutta voitaisiin kasvattaa, on kehuttu ja palkittu, mutta tulosta ei ole tullut. Kuitenkin koira ei esim.ääniä pelkää (paukkua tai haulikon ammuntaa, ukkosta tms.). Vain uudet tilanteet ja varsinkin uudet ihmiset pelottavat ihan kamalasti! Nyt sitten viime aikoina on ruennut pelätessään nostamaan karvat pystyyn niskasta takapuoleen saakka, haukkuu ja murisee. Kuitenkin koira on luonteeltaan enkeli!! Onko kellään muulla tällaista ongelmaa ja mitä tehdä?? Entä periytyykö arkuus yleensä???
Kamalasti ollaan erilaisia tilanteita koiralle luotu, missä rohkeutta voitaisiin kasvattaa, on kehuttu ja palkittu, mutta tulosta ei ole tullut. Kuitenkin koira ei esim.ääniä pelkää (paukkua tai haulikon ammuntaa, ukkosta tms.). Vain uudet tilanteet ja varsinkin uudet ihmiset pelottavat ihan kamalasti! Nyt sitten viime aikoina on ruennut pelätessään nostamaan karvat pystyyn niskasta takapuoleen saakka, haukkuu ja murisee. Kuitenkin koira on luonteeltaan enkeli!! Onko kellään muulla tällaista ongelmaa ja mitä tehdä?? Entä periytyykö arkuus yleensä???
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä vein koirani kentälle ja oudot ihmiset leikittivät sitä ja luonne ja varmuus kasvoivat joka kerta ja nyt ei mitään ongelmaa.Tämä toimi mun koiralla ja kannataa muistaa ettei välttämättä taas sovi sinun koiralle.Onko sinulle reeni porukkaa tai koulutus ohjaajaa jos kuulut spl alaosastoon, joka voisi katsoa koiraasi ja antaa ohjeita,ne ihmiset kyllä melko paljon osaa ja tietää koirista.
Vai olisiko suojeluviettinen narttu.Meidän narttu (1.5v.) suojelee perheenjäseniään nostamalla karvat pystyyn ja haukkumalla...muuten kuin enkeli omalle väelle,peto muille :)ehkä myös murkkuikääkin ei vain vielä oikein itsevarma,mutta kyllä se siitä kun ikää tulee.