Ehtoollinenhan on kirkossa yleensä keskipäivällä, miksi illallinen?
Muissa kielissä taitaa olla yleensä joku kirkollinen nimitys, suomessa arkinen ruokailu, outoa.
Muissa kielissä taitaa olla yleensä joku kirkollinen nimitys, suomessa arkinen ruokailu, outoa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Lue vaikkapa Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ehtoollinen
Tarkistin ehtoollisen terminologian yhdellätoista eurooppalaisella kielellä, ja kaikissa viitataan ilta-ateriaan ainakin toissijaisena nimityksenä ehtoolliselle.
Eucharist, eucharist, Eucharistie, euharistia, Eucharistie, Eucharistie, ευχαριστία, úrvacsora, Altarissakramentið, Eocairist, Eucaristia, svētais vakarēdiens, Eucharistija, Евхаристија, Ewkaristija, nattverden, eucharystia, Eucaristia, împărtășanie, евхаристия, Eucharistia, Evharistija, eucaristía, ewcharist.
Kaikki nuo ovat ensisijaisia, vain norjassa taitaa viitata illalliseen.
Ensisijainen termi:
suomi: ehtoollinen
norja: nattverd
ruotsi: nattvard
tanska: nadver
Toissijainen termi:
englanti: Lord's Supper
espanja: Cena del Señor
hollanti: Heilig Avondmaal
italia: Santa Cena, Cena del Signore
portugali: Ceia do Senhor
ranska: Cène
saksa: Abendmal
viro: Püha Õhtusöömaja
Latvian svētais vakarēdiens viittaa illalliseen.
(vakara = ilta)
jos haet vastinetta illalliselle. Kirkko käyttää Ruotsissa eukaristin sana, samoin useimmisssa muissa maissa.
http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=906137
Hain yksinkertaisesti Wikipediasta vastineita suomen sanalle ehtoollinen. Sen mukaan ruotsin ensisijainen vastine on nattvard:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Nattvard
– "även eukaristi, kommunionen eller altarets sakrament".
Voit siirtää ruotsin nattvardin toissijaiseksi termiksi, jos se tekee sinut onnelliseksi. Minulle se on samantekevää. Olen kiinnostunut kielistä, en uskonnoista, en varsinkaan kirkkokunnista.
Oliko liian vaikea ymmärtää sanoja "ensisijainen" ja "toissijainen"?
Kiitos lisäyksestä. Arvelen, että myös eräissä Itä-Euroopan kielissä on vastaavia termejä, mutta noita kieliä en juuri tunne, joten en edes yrittänyt hakea niitä mukaan tähän.
Tuossa on romanian împărtășanie, joka vaikuttaa samalta kuin venäjän причастие (Святое Причастие) ja tarkoittaa osallisuutta tms. (Englannissakin on Communion ja Holy Communion.)
Причастие on myös kielioppitermi, käännöslaina latinan - yllätys yllätys - partipiciumista.
Minua taas kiinnosti tuo arkiseen illalliseen viittaava nimitys. Ruotsissa viittaa yöhön ja yöllähän se alkuperäinen ehtoollinen taisi tapahtuakin.
Google antaa yleensä melko luotettavia tuloksia ja lähes kaikki käännökset eukaristia tyylisiä, hakutuloksissa myös nattvard. Sekin erikoinen, eikö vaikka pyhäyhteys olisi parempi.
"Pyhän kommuunion eli Kristuksen ruumiin ja veren voivat tiettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta ottaa vastaan vain kirkon sakramenttiyhteydessä olevat katolilaiset."
http://katolinen.net/?page_id=440
Närkästyksesi välillä vaikea ymmärtää, mutta kaipa se liittyy tuohon arvostuksen ja teitittelyn vaatimisen tarpeeseen.
Eukaristia on melko muodollinen, "teologinen" ja yleiskristillinen alttarisakramentin nimitys. Eri kirkkokunnissa käytetään eri nimityksiä. Harvemmin Ruotsissakaan sanotaan 'eukaristin', kyllä seurakuntalaiset käyvät nattvardilla (tai Herrens [heliga] nattvardilla). Herran pyhä ehtoollinen lienee suomeksikin tuttu.
Virolaiset käyttävät sanaa 'armulaud' ("armon pöytä").
Püha Õhtusööm tai Püha Õhtusöömaaeg (gen. õhtusöömaaja).
http://et.wikipedia.org/wiki/Püha_õhtusöömaaeg_(Leonardo_da_Vinci)
Ehtoollinen tulee Jeesuksen viimeisestä ilta-ateriasta opetuslastensa kanssa, jossa hän käski viettää sitä muistokseen.
Ruotsiksi se on nattvard. Muita nimityksiä eukaristia, leivän murtaminen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ehtoollinen
oikea vastaus. Ihme, että muilla ei yleistieto riittänyt tietämään tuota.
kyse siitä, että eihän ehtoollinen ole illallinen joten luulisi käytettävän paremmin sitä kuvaavaa sanaa. Sinänsä ehtoollinen käy kun sitä ei käytetä illalista tarkoittavana.
Ehtoollinen on illallinen. Ehtoo on ilta. Sana on länsisuomalainen. Ilmettelen, jos joku ei tätä tiedä.
Yleiskielessäkin sanotaan 'elämän ehtoo', 'elämän ehtoopuolella' alkusoinnun vuoksi - sama kuin 'Suomen suvi'. Suvikin on länsisuomea.
Tottakai jokainen tietää mitä ehtoo tarkoittaa, mutta ehtoollinen kirkossa ei ole illallinen. En tiedä missään käytettävän myöskään kotioloissa ehtoollista illallisen merkityksessä, mutta ehkä jossain käytetäänkin.
Mikä ongelma tämä ehtoollinen nimityksenä on, kun se on Jeesuksen viimeisen ehtoollisen "toisinto". Pitäisikö sitä nimittää lounaaksi. Kas kun ei välipalaksi.
Ehtoo on lainattu ruotsin kielen sanasta afton.
Ennen muinoin Yleisradion ruotsinkielisen uutislähetyksen lukijat aloittivat aina lähetyksen sanoilla God Afton. Jostain syystä tuo äännettiin sanaksi klofton. Tuota olen ihmetellyt aina että miksi.
>Ehtoo on lainattu ruotsin kielen sanasta afton.
Miksipäs ei, mutta vähintään yhtä läheiseltä vaikuttaa viron kielen õhtu (myös muotoa ohtu saattaa esiintyä). Ilta-ateria on viroksi õhtusöök.
Viron julkista sanaa edustaa julkaisu nimeltä
http://www.ohtuleht.ee/
Ehtoollinen on viroksi armulaud (arm = armo, laud = pöytä, ruokapöytä).
Viron kieltä en osaa, edellä kertomani on pelkkää sanakirjatriviaa.
Ei se kyllä ruotsista peräisin ole:
http://fi.wiktionary.org/wiki/ehtoo
Etymologia
sanalla on varmoja vastineita vain itämerensuomalaisissa kielissä, eli se on itämerensuomalainen; on myös epävarmoja vastineita aina samojedikielissä asti, eli se voisi olla jopa uralilainen sana (SSA s.v. ehtoo.)
Mielenkiintoinen "puolalainen" kielikorva sinulla. Ja kyllähän Go'afton nopsaan lausuttuna on [gwafton].
(Puolassa paksut velarisoituneet ällät ovat muuntuneet [w]:ksi, ja sinä kuulit tuossa ällän.)
guafton, jokseenkin yhteen äännettynä. Joku kysyi ruotsin opettajaltakin, joka tuomitsi ääntämisen.
Aika turhaan tuomitsi, koska ei näissä ruotsin tervehdyksissä juuri koskaan äännetä d:tä, ellei haluta olla erityisen painokkaita, toivottaa ooooikein hyvää iltaa, huomenta tai yötä.
Ruotsin televisiossa on ohjelmat Gomorron Sverige ja Go'kväll.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1657588
kloftonista on kirjoitettu aikaisemminkin.
Vanhat papat sanoivat ennen aina: ”Guafton guafton, hur står der till”. Eli gumoron ja guafton.
Jos olivat suomenkielisiä. niin toivottivat ehtoota.