Apua!
Raskaana ja vaihtoehtona abortti / synnytys.
Tilanne:
Ikä lähempänä 40-v kuin 30-v.
Suhde on heikohko, mies vaatii aborttia ja on uhkaillut jopa riidan yhteydessä väkivallalla.
Ei toivoa kokonaisesta perheestä.
Ei toivoa suhteesta. Ei toivoa isästä lapsella.
Toivoa äidistä joka rakastaa lasta, mutta pelkää ahdistuvansa kun tekee kaiken yksin.
Lapsia on, melkein aikuisiän saavuttaneita. Tämä olisi kuopus ja viimeinen.
Muutama vk aikaa tehdä päätös, mitä haluan ja mihin kykenen!!
Raskaana ja vaihtoehtona abortti / synnytys.
Tilanne:
Ikä lähempänä 40-v kuin 30-v.
Suhde on heikohko, mies vaatii aborttia ja on uhkaillut jopa riidan yhteydessä väkivallalla.
Ei toivoa kokonaisesta perheestä.
Ei toivoa suhteesta. Ei toivoa isästä lapsella.
Toivoa äidistä joka rakastaa lasta, mutta pelkää ahdistuvansa kun tekee kaiken yksin.
Lapsia on, melkein aikuisiän saavuttaneita. Tämä olisi kuopus ja viimeinen.
Muutama vk aikaa tehdä päätös, mitä haluan ja mihin kykenen!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedät, täältä sinä et saa vastausta kysymykseesi, tai ainakaan sellaista, jolla voisit ratkaista tilanteen. Täällä tulee yleensä tuulettimeen aika pahasti, oli asia mikä tahansa.
Et ole helpossa tilanteessa. Jos olisi omalla kohdalla, hankkituisin ensimmäisenä eroon miehestä - sanot, että suhde on heikohko. Uhkaillut väkivallalla.. se ei ole oikein, olitpa raskaana tai et. Milloin hän toteuttaa uhkauksensa, jäätkö odottelemaan? Itse en jäisi. Takaisiko abortti suhteenne onnen? Ehkä ei.
Sanot, ettei toivoa suhteesta, ei isästä lapselle. Lapsien kanssa aina pärjää, et sinä ihan loputtoman vanha ole, etkä yksin.
Oman kolmannen sain suurinpiirtein samanlaisista lähtökohdista: lapsen isä ei todellakaan ole ollut lapsen elämässä. Kaikki on pitänyt hoitaa yksin alusta alkaen, eikä aina ole ollut helppoa, mutta ei se ole vaikeampaa kuin hankalassa suhteessa eläminenkään.
Kuitenkin olen iloinen lapsestani, harmittaa tosin hänen puolestaan, kun valitsin niin väärin ihmisen hänen isäkseen. Mutta toisaalta, jos isä ei olisi kuka on, ei lapsenikaan olisi sitä mitä on.
Ratkaisusi on oikea, teit niin tai näin. Kuka arvostelee, ei ole oikeastaan edes pätevä arvostelemaan.
Voimia sinulle. Elämä kantaa.
Minun tilanne vuonna 2011 marraskuussa oli osittain sama. Olin 32 vuotias, minulla ei tosin ollut lapsia ennestään ja suhde oli jo kaatunut väkivallan takia kun raskaus selvisi. Lapsen isä uhkasi minun henkeäni ja vannoi lapsen kuolemaa tavalla tai toisella, abortti olisi kuulemma ollut helpoin tapa. Abortti ei käynyt edes mielessä koska olin aina toivonut että saisin lapsen..
Muutin toiselle paikkakunnalle 2kk sen jälkeen kun raskaus selvisi. Valmistauduin ja hankin kaiken mitä lapsen kanssa tarvitsee, paljon ylimääräistäkin tuli.
Synnytin lapseni heinäkuussa 2012 ja olen elänyt onnellisinta aikaa elämässäni.
Lapsi on virallisissa papereissa isätön, oli sossun mielestä lapsen etu kun olivat nähneet uhkailuviestit. Miehestä en ole kuullut joulukuu 2011 jälkeen mitään.
Tuohon kysmykseen mitä tehdä.. Se riippuu miltä sinusta itsestä ajatus lapsesta tuntuu ja millaista elämää haluat elää. Jos haluat elää väkivallan pelon alla (uhkailusta ei ole lopulta isomatka toteutukseen) niiin tee abortti ja jatka samaan malliin. Jos haluat erilaisen elämän, pienen taaperon ilostuttamaan päiviäsi niin lopeta suhde, katoa ja anna lapselle paras mahdollinen elämä!
Olettepa te vahvoja!
Toivottavasti saan samaa vahvuutta itseeni. Haluaisin todellakin irti tästä tilanteesta, mutta pelottaa suunnattomasti.
Toivottavasti elämä kantaa.
Vielä en ole päätöstäni tehnyt, se tuntuu olevan elämäni vaikein.
"luonto selvitti asian puolestanI" alkio tuli kesken.
Miten ihme naiset tekevät lapsia noin epävakaisssa olosuhteissa? Olen huomannut, että tietynlaiset naiset aina "huomaavat olevansa raskaana", kun muut naiset tekevät lapsia. Opetelkaa käyttämään ehkäisyä.
no- luonto päätti puolestasi. Varmaankin helpotus, koska päätös olisi ollut vaikea joka tapauksessa ja olisit joutunut elämään päätöksesi kanssa, olisitpa sitten tehnyt mitä tahansa.
Tuollaiseen parisuhteeseen ei kannata jäädä- itseensä kohdistuvaa väkivaltaa tai sillä uhkailua ei pidä hyväksyä. Sinä ansaitset parempaa. Väkivallalla uhkailun jälkeen jääminen myös viestittää alistumista- sitä että hyväksyt moisen käytöksen ja mahdollisesti jopa uhkauksien toteuttamisen. Lähde pois.
Tuohon ehkäisynkäyttöön sellainen kommentti, että todella varmanakin pidetty hormonaalinen ehkäisy pettää useimmin nimenomaan teineillä ja vanhemmilla naisilla, koska molemmilla hormonitoiminta on epäsäännöllisempää kuin nuorilla aikuisilla. Ehkäisy voi olla kunnossa ja silti pettää.