Mitä mieltä olette pakkoruotsista ja sen lisäämisestä?
Mitkä on huonoja puolia ja mitkä hyviä?
Mitkä on huonoja puolia ja mitkä hyviä?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mihin katosi aikaisempi keskustelu aiheesta?
LISÄÄMISESTÄ?!?!?!??!?!?!?!??!!
Pakkoruotsi aikaistuu ja alkaa 6. luokalla?
Vain huonoja puolia:
- yhä useampi oppilas jättää toisen vieraan kielen valitsematta viitosella, koska ruotsi alkaa kuitenkin kuutosella (viitosella opinnot muutenkin vaikeutuvat)
- yhä useampi oppilas jättää toisen vieraan kielen kesken, kun yrittää kuutosella vetää kolmea vierasta kieltä rinna (moni ei kuutosella osaa vielä kunnolla suomea, meillä on paljon maahanmuuttajiakin, saatika englantia ja sitten tuleekin jo ruotsi)
- jokaiselle alakoululle on palkattava pätevä ruotsinopettaja tai täydennyskoulutettava sellainen, on jo varattu huomattavia summia ruotsinopettajien lisäkoulutukseen
- kun koululle on kerran tällainen opettaja hankittu, hänelle on löydettävä tunteja, vaikka myöhemmin pakkoruotsista luovuttaisiinkin, tosin pakkoruotsista luopuminen käy nyt vaikeammaksi, sillä yhä useampi opettaja saa osan palkastaan ruotsinopetuksesta ja tällä tavoin saadaan myös puoltamaan pakkoruotsia
- oppimisvaikeuksia omaavien lasten opiskelu vaikeutuu entisestään kielipainotuksen varhaistuessa, ruotsistahan ei voi saada vapautuksia, ellei ole täysin mukautettu
- maahanmuuttajalasten tilanne vaikeutuu oleellisesti, heillekään ei anneta vapautuksia, koska kyse on "perustuslakiarvosta" ja "virkaruotsikelpoisuudesta"
joo lisää ruotsinkieltä vaan kun eivät suomalaiset osaa edes englantia vääntää. ruotsinkielihän on kansainvälinen ja sillä pärjää elämässä oikein pitkälle suomessa jossa tosin suomellakin pärjää. (huomatkaa valtava sarkasmin määrä)
On se kumma, miten kauan suomenkieliset vanhemmat hyväksyvät lastensa kyykyttämisen ruotsin kielellä. Usein esitetään suomenkielisille lapsille kielikylpyjä. Miksi niitä ei esitetä ruotsia äidinkielenään puhuville, heitä on paljon vähemmän. Mutta halutaan vain varjella omaa jälkikasvuaan, etteivät oppisi suomea ja voidaan edelleen raakkua palveluja omalla äidinkielellään. Ei ole ruotsinkielisilläkään helppoa työelämässä, kun on varjeltu oppimasta suomea ja nyt pitäisi hoitaa yrityksen asioita suomenkielisillä alueilla. Suomen muka kaksikielisyys pitäisi purkaa ja ruotsi, saame ja venäjä vähemmistökieliksi EU-n kriteerien mukaan. Jokainen saisi opiskella mitä kieliä katsoisi tarvitsevansa, siis myös ruotsia. Olisi suomalaisten nuorten etu.
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.