Lapsettoman aviopuolison periminen

Entä jos tämä vaimo on tullut tyhjin käsin varakkaan poikamiehen talouteen, lukuunottamatta lukuisia lapsia edellisestä avioliitosta. Hän on todennäköisesti myös kieltäytynyt avioehdosta, jota tuleva aviomies on pyytänyt. Usein tällainen varakas poikamies on saattanut saada sisariltaan ja vanhemmiltaan esim. lapsuuden kotitilansa hoitaakseen ns. syytinkiä vastaan vanhempansa.

Kukas tässä on ahne, mahdollisesti leskeksi jäänyt vaimo vai miehen sisaret, jotka eivät ole kotitilasta saaneet juuri mitään?

Peltosen Hintriikka kirjoitti:

Entä jos tämä vaimo on tullut tyhjin käsin varakkaan poikamiehen talouteen, lukuunottamatta lukuisia lapsia edellisestä avioliitosta. Hän on todennäköisesti myös kieltäytynyt avioehdosta, jota tuleva aviomies on pyytänyt. Usein tällainen varakas poikamies on saattanut saada sisariltaan ja vanhemmiltaan esim. lapsuuden kotitilansa hoitaakseen ns. syytinkiä vastaan vanhempansa.

Kukas tässä on ahne, mahdollisesti leskeksi jäänyt vaimo vai miehen sisaret, jotka eivät ole kotitilasta saaneet juuri mitään?

Lue lisää

"än on todennäköisesti myös kieltäytynyt avioehdosta, jota tuleva aviomies on pyytänyt."

Itse asiassa avioehto ei muuttaisi lesken perintöoikeuden kannalta yhtään mitään vaikka sellainen olisikin.

Eli leski perisi edelleen yksin kaiken lapsettomana kuolleen puolisonsa omaisuuden ja saisi vapaasti myydä sitä ja tuhlata rahoja.

Ainoa ero tulisi vasta kun leskikin kuolee ja se koskisi sitä missä suhteessa lesken pesä jaetaan hänen perillistensä ja aiemmin kuolleen aviomiehen perillisten kesken.

Kuolinpesän osakkaita ovat mielestäni ne, jotka perivät kuolleen omaisuuden eli leski - ja jos lapsia, niin myös lapset.

"Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä. Kuolinpesän omaisuuden myymiseksi tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus."

Tuo löytämäsii teksti on sikäli vähän hölmö, että se on kirjoitettu aivan kuin se koskisi aivan kaikkia mahdollisia tapauksia, kun todellisuudessa se koskee vain tapauksia joissa kuolleella puolisolla on rintaperillisiä tai hän on on tehnyt testamentin jonkun hyväksi osasta omaisuuttaan.

Aloituksessasi kuvaamassasi tapauksessa miehen pesän osakkaita on tasan yksi, eli leski. Eivät hänen lapsensa, eivätkä kuolleen puolison sisaret, joilla ei ole mitään sanavaltaa siihen miten leski omaisuutta myy ja tuhlaa.

Lesken kuollessa HÄNEN pesänsä osakkaita ovat hänen lapsensa sekä vasta tässä vaiheessa mukaan tulevat ensin kuolleen puolison perilliset (tässä tapauksessa siis sisaret tai näiden lapset, jos joku sisarista on jo kuollut).

Lahjoitusrajoituksia kirjoitti:

"Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä. Kuolinpesän omaisuuden myymiseksi tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus."

Tuo löytämäsii teksti on sikäli vähän hölmö, että se on kirjoitettu aivan kuin se koskisi aivan kaikkia mahdollisia tapauksia, kun todellisuudessa se koskee vain tapauksia joissa kuolleella puolisolla on rintaperillisiä tai hän on on tehnyt testamentin jonkun hyväksi osasta omaisuuttaan.

Aloituksessasi kuvaamassasi tapauksessa miehen pesän osakkaita on tasan yksi, eli leski. Eivät hänen lapsensa, eivätkä kuolleen puolison sisaret, joilla ei ole mitään sanavaltaa siihen miten leski omaisuutta myy ja tuhlaa.

Lesken kuollessa HÄNEN pesänsä osakkaita ovat hänen lapsensa sekä vasta tässä vaiheessa mukaan tulevat ensin kuolleen puolison perilliset (tässä tapauksessa siis sisaret tai näiden lapset, jos joku sisarista on jo kuollut).

Lue lisää

Kiitos paljon vastauksesta. Netissä löytämäni teksti tosiaan sekoitti minut. Leski siis saa lahjoittaa ja myydä yhteistä omaisuutta niin paljon kuin haluaa ja vasta lesken kuoleman jälkeen tulee muut kuvioon. Vielä mietin tuota varojen lahjoitusta kun sanoit :

"Eli jos tässä kertomassasi tapauksessa käy niin, että leski on perinyt aviopuolisonsa, joka on varakas, ja leskenkin kuoltua ei ole enää mitään jäljellä, ja jos leski on tämän omaisuuden vähenemisen aiheuttanut lahjoittamalla, viime kädessä nämä lahjoitukset voidaan palauttaa takaisin pesään."

Ja vielä tämä oli epäselvää:

"Aloituksessasi kuvaamassasi tapauksessa miehen pesän osakkaita on tasan yksi, eli leski. Eivät hänen lapsensa, eivätkä kuolleen puolison sisaret, joilla ei ole mitään sanavaltaa siihen miten leski omaisuutta myy ja tuhlaa."



Jos kerran leski saa tehdä mitä haluaa rahoillaan niin voiko niitä kuitenkin pyytää palauttamaan pesään? Mihin vaikeuksiin lahjansaajat joutuvat jos leski on lahjoittanut heille?

Keittiöjuristi kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksesta. Netissä löytämäni teksti tosiaan sekoitti minut. Leski siis saa lahjoittaa ja myydä yhteistä omaisuutta niin paljon kuin haluaa ja vasta lesken kuoleman jälkeen tulee muut kuvioon. Vielä mietin tuota varojen lahjoitusta kun sanoit :

"Eli jos tässä kertomassasi tapauksessa käy niin, että leski on perinyt aviopuolisonsa, joka on varakas, ja leskenkin kuoltua ei ole enää mitään jäljellä, ja jos leski on tämän omaisuuden vähenemisen aiheuttanut lahjoittamalla, viime kädessä nämä lahjoitukset voidaan palauttaa takaisin pesään."

Ja vielä tämä oli epäselvää:

"Aloituksessasi kuvaamassasi tapauksessa miehen pesän osakkaita on tasan yksi, eli leski. Eivät hänen lapsensa, eivätkä kuolleen puolison sisaret, joilla ei ole mitään sanavaltaa siihen miten leski omaisuutta myy ja tuhlaa."



Jos kerran leski saa tehdä mitä haluaa rahoillaan niin voiko niitä kuitenkin pyytää palauttamaan pesään? Mihin vaikeuksiin lahjansaajat joutuvat jos leski on lahjoittanut heille?

Lue lisää

Kuten sanoin ensimmäisessä vastauksessani:

"leski saa myydä yhteistä omaisuutta miten haluaa, kysymättä lupaa keneltäkään, ja tuhlata vaikka kaikki rahat jos niin haluaa.

Pitää kuitenkin muistaa että LAHJOITTAMISESSA on rajoituksia".

Eli leski ei saa rajoituksetta "tehdä mitä haluaa rahoillaan". Hän saa toki TUHLATA rahoja itseensä aivan miten haluaa (ja käytännössä myös tuhlata rahoja muihin, eli esim. tarjota kallitta matkoja lapsilleen, yms. koska näitä on jälkikäteen hyvin vaikea todistaa).

Mutta tuo tuhlaaminen ei saa olla LAHJOITTAMISTA, muuten voi tietyissä tapauksissa tulla ongelmia lesken kuoleman jälkeen.

Esim. kerrot että omaisuuteen kuuluu kesämökki. Jos kyse on jostain 400 000 euron huvilasta meren äärellä, ja leski lahjoittaa sen omille lapsilleen, ja sitten lesken kuoltua huomataan että muuta omaisuutta onkin jäljellä vain esim. 50 000 euroa, niin silloin aiemmin kuolleen puolison sukulaiset, joilla on oikeus perintöön, voivat vaatia tuon kesämökin tai se arvon palauttamista takaisin pesään, koska leski on tekemällä kyseisen lahjoituksen aiheuttanut olennaisen pesän arvon vähenemisen.

Kyse on juuri tuosta että pesän arvon on vähennyttävä _olennaisesti_.

Jos lahjan antamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, sitä ei voi enää vaatia palautettavaksi.

Keittiöjuristi kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksesta. Netissä löytämäni teksti tosiaan sekoitti minut. Leski siis saa lahjoittaa ja myydä yhteistä omaisuutta niin paljon kuin haluaa ja vasta lesken kuoleman jälkeen tulee muut kuvioon. Vielä mietin tuota varojen lahjoitusta kun sanoit :

"Eli jos tässä kertomassasi tapauksessa käy niin, että leski on perinyt aviopuolisonsa, joka on varakas, ja leskenkin kuoltua ei ole enää mitään jäljellä, ja jos leski on tämän omaisuuden vähenemisen aiheuttanut lahjoittamalla, viime kädessä nämä lahjoitukset voidaan palauttaa takaisin pesään."

Ja vielä tämä oli epäselvää:

"Aloituksessasi kuvaamassasi tapauksessa miehen pesän osakkaita on tasan yksi, eli leski. Eivät hänen lapsensa, eivätkä kuolleen puolison sisaret, joilla ei ole mitään sanavaltaa siihen miten leski omaisuutta myy ja tuhlaa."



Jos kerran leski saa tehdä mitä haluaa rahoillaan niin voiko niitä kuitenkin pyytää palauttamaan pesään? Mihin vaikeuksiin lahjansaajat joutuvat jos leski on lahjoittanut heille?

Lue lisää

Olet saanut varsin kattavia vastauksia. Lisätään niihin nyt vielä lain säännöskin, PK 3:3.1-2.

"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P3

Jos sillä ensin kuolleella oli rintaperilisiä, niin hehän ovat jo aikanaan sen perinnön saaneet, ei siinä tapauksessa puolisolle mene ilman testamenttia. Ja jos on testamentti, niin lakiosuus tulee.

Puolison lapset eivät ole lesken lapsia eivätkä siis lesken perillisiä. Lesken on tehtävä testamentti jos haluaa että puolison lapset perivät hänet.

Ensin kuolleen puolison jälkeen on tehty perunkirjoitus hänen perinnöstään. Jos kuollut puoliso on testamentannut kaiken puolisolleen, kuolleen puolison lasten olisi siinä vaiheessa pitänyt vaatia lakiosaansa.

Jos he ovat jättäneet lakiosansa vaatimatta, niin se oikeus on menetetty eikä heillä enää ole mitään osuutta kuolleen vanhempansa lesken pesään.

He saavat pesästä jotain ainoastaan jos tämä leski tekee testamentin heidän hyväkseen.

Vai kun sanot "lakiosuuksia ei ole silloin aikanaan otettu", tarkoitatko että lakiosuudet on kyllä vaadittu asianmukaisesti, mutta pesän ainoa varallisuus oli kiinni lesken hallitsemassa asunnossa? Siinä tapauksessa puolison lapset saavat lakiosansa lesken kuoltua.

Mutta siis vain, jos ovat aikanaan vaatineet leskeltä lakiosaansa muotoseikat täyttäen (vaatimus tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä kun perillinen on saanut testamentista tiedon; vaatimus on tehtävä haastemiehen välityksellä tai muuten todisteellisesti).

"kun testamentilla on suojattu omaisuus lesken elinajaksi eikä lakiosuuksia ole silloin aikanaan otettu?"

Tämä on sitten taas sellainen tulkinnallinen tapaus, että onko testamentattu leskelle vain elinajaksi, ja jonka jälkeen loppu palautuisi lain mukaiseen perimykseen, vai oliko tarkoitettu jotain muuta.