Maailman pyörteissä, niin monta on ihmeellistä asiaa.
On yksinäisyyttä, ja yhtä aikaa myös onnea..
Ihmisiä, jotka löytävät toisensa, ja sopivat yhteen kuin vakka ja kansi (vakat ja kannet)? ja lopsaus päälle ;-)
Ei edelliseen liittyen, mutta puhkesi runosuoni.. valitettavasti ei oma.
'En elä kylmästä rakkaudesta
tuulen riepottelemista unelmista.
'Minulle rakkaus ei ole vannomista,
vakuuttelua,
sitä ei voi pujottaa sormeen
eikä laittaa kaapin päälle.
Elämä itse on rakkaus minulle: suru, kaipaus
katse, kosketus.
On yksinäisyyttä, ja yhtä aikaa myös onnea..
Ihmisiä, jotka löytävät toisensa, ja sopivat yhteen kuin vakka ja kansi (vakat ja kannet)? ja lopsaus päälle ;-)
Ei edelliseen liittyen, mutta puhkesi runosuoni.. valitettavasti ei oma.
'En elä kylmästä rakkaudesta
tuulen riepottelemista unelmista.
'Minulle rakkaus ei ole vannomista,
vakuuttelua,
sitä ei voi pujottaa sormeen
eikä laittaa kaapin päälle.
Elämä itse on rakkaus minulle: suru, kaipaus
katse, kosketus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ellu mietteissänsä...
(ottanu jottain)):)??
Arska
..jotain, milloin mitäkin. Joskus enemmän, joskus vähemmän ;-)
Ja silloin kun vähemmän, tulee näitä herkempiä mietintäkausia.
Silloinkin kun Lontoossa jätit minut (en heti tiennyt että lopullisesti), olin juuri antamassa sinulle runoa..
Silloin se jäi, laitan nyt ennen kuin sinusta tulee ukkomies. Vai oletko jo? Mutta koska olette niin sosiaalista väkeä, tuskin kukaan teistä pahastuu :-)
"Missä taivas kohtaa meren,
missä sateenkaari koskettaa maata,
siellä minä odotan sinua.
Missä tuuli kuiskaa,
missä uusi tähti syntyy,
siellä olet sinä.
Kaukana toisistamme,
kuitenkin vain ajatuksen päässä.
Astun sateenkaarelle,
tule sinä tuulen mukana minua
vastaan.
Rakkauteen tarvitaan ripaus rohkeutta.
Tunnustettava itselleen rakkauden olemassa olo.
Rakkautta ei voi vaatia.
Itsekästä on pitää rakkautta kokonaan itsellään.
Rakkautta on osattava myös luovuttaa.
Rakkautta luovutettaessa se ei hupene, vaan lisääntyy.
Rakkaus muuttaa elämän joko paremmaksi tai vaihtoehtoisesti riuduttavaksi.
Rakkaus on ihmeellinen voima, se ei lopu koskaan, kohteet vaan saattavat muuttua.
Rakkauden nälkää ei syömällä täytetä, se täyttyy itsestään.
Rakkaus on suloinen suukko, lämmin katse, pehmeä kosketus.
Rakkaus osaa myös sokaista, peittää järjen.
Rakkautta on kaikkialla, kaikki eivät sitä huomaa.
Rakkaus on kuin enkeli, kaikki eivät sitä tunnusta.
Kuten edellisessä viitattiin, elämä itse on rakkaus.
Hän antoi ainokaisen poikansa, jotta me saisimme iankaikkisen elämän =rakkaus.
Sorry, astuinkohan nyt liikaa uskonnon reviirille, alueelle jota en kovin hyvin tunne...
tai kaikkihan me jollakin tapaa alueen tunnemme, mutta alueen kuokkiminen ja kaivaminen on jäänyt vähemmälle.
Tämä meidän "kolmiyhteinen" liittomme on kuitenkin tainut saada hiljaisen siunauksen,
koska en ole huomannut kenenkään vielä närkästyneen eikä poikkipuolista sanaa lausuneen asiasta.
Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat asetella kirjaimia/sanoja sellaiseen järjestykseen, että niitä on miellyttävä lukea!
Eikö ole sanontakin, että paras keino pidätellä toista on antaa hänen mennä?
Ja vapaus rakkaudessakin on se juttu miksi tuo runo minuun kolahti. Enkä kuitenkaan tarkoita 'vapaata rakkautta' siinä mielessä, että olisi vapaus mennä kenen kanssa tahansa.
Niin paljon ajatuksia rakkaudesta kirjoitit, että kaikkien, jotka vielä kysyvät, mitä on rakkaus, pitäisi tuo lukea.
Ehkä kysyjät sitten ovat niitä, jotka eivät sitä huomaa.
Kattelemma eitiäpäin, mitä ihimiselle on luvattu seuraavaksi päiväksi. Elämmä tätä päivää ja orotamma huamista. Rakastamma, rakastelemma, sikiämmä...ja kualemma pois kun aika on täysi.
Sellaasta on ihimisen elämä täs krupis ja nupis...jokaanen elää sillä tairolla, jonka luoaja on hälle antanu..
Meirän tapaukses kolomestansa...