Mä en keksi mitään kirjoitettavaa. Tuntuu että pää on ihan tyhjä. Kuitenkin mä nautin kirjoittamisesta silloin harvoin kun keksin aiheen. Muta yleensä en keksi. Mikä neuvoksi?
...
...
6250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä kysymys on niitä klassikoita. Varmastikin se on vaivannut jo muinaisia sumerilaisia heti sen jälkeen, kun he olivat kehittäneet sen kuuluisan harakanvarvastyylinsä. Vai mikä nuolenpääkirjoitus se oli. Jotai hiaroklyyffejä ne oli.
"Mä en keksi mitään kirjoitettavaa. Tuntuu että pää on ihan tyhjä."
Kirjallisuushistorioitsijoitakin (mikä hurmaava i- ja o- kirjainten pariutumisleikki!) kuulematta on selvää, ettei tyhjällä päällä mitään kirjoiteta.
"Mä en keksi mitään kirjoitettavaa. Tuntuu että pää on ihan tyhjä."
Legendaarisen esimerkin tarjoaa herra Saarikoski. Hänen neuvonsa oli, että pää täyteen.
Täydellä päällä kirjoittaminen sujuu. Toisaalta käsiala käy yhä epäselvemmäksi pään täyttymisen myötä, mikä osoittaa meille, rakkaat kuulijat, että maailman tosiluonto on itse asiassa Paradoksi.
Herra S:n osalle tämän metodin noudattamisesta koituneesta kohtalosta taas kirjallisuushistorioitsijat ovat hyvin selvillä. Kohtalo ei ollut mitenkään yllättävä, saati omaperäinen.
"Kuitenkin mä nautin kirjoittamisesta silloin harvoin kun keksin aiheen. Muta yleensä en keksi. Mikä neuvoksi?"
No niin. Hyvä ihminen, mene taidenäyttelyyn, pestaudu merirosvoksi, hanki ruokamyrkytys, MRSA tai tippuri, nai rahaa (turvaa kirjoittamisen taloudellisen perustan), kiduta itsesi nirvanaan vohveliraudan avulla ja palaa lapsuuteen. Johan alkaa sujua.
Herää kysymys, oliko kysymys nyt oman aiheen arvoinen ylipäänsä. Etenkin, kun samaa on kysytty jo tsiljoona kertaa aiemmin.
Tulipas taas veisteltyä tyhjänpäiväisyyksiä täysipäisyydestä.
Vai tuntuuko minusta vain siltä, ettet ole ollut täällä viime aikoina...?
Ihmettelinkin jo, kun aloit ehdotella pään täyteen vetämistä, että miksikäs alkoholistiksi siellä on ruvettu, mutta ethän sinä sitä tarkoittanutkaan (anteeksi, olen erittäin väsynyt).
Klassikkokysymykseen voisin kommentoida sen verran, ettei kirjoittaessa tarvitse päässä paljoa ollakaan (elävä todiste täällä päässä). Kipinän voi saada mitä mitättömämmistä asioista. Itselleni iskee kirjoittamisen vimma milloin missäkin. Eikä aina todellakaan ole mitään sanottavaa. Harrastakaa muutkin useammin tajunnanvirtakirjoittamista!
Olen ollut täällä harmaana eminenssinä haukkana vaanimassa myyräntyötä tehden, Cherish. Toisaalta, niin kuin Juice Leskisen hitin sanoin sanotaan: Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan/ tulen uudestaan.
Tajunnanvirta on hyvin kannatettava muoto.
Mikset ole ottanut kantaa mihinkään aiemmin!? raivostuttavaa tarkkailua...
Minulla on ollut (jollain pervolla tavalla) niin yksinäistä täällä... Onneksi nuo hieman uudemmat tuttavuudetkin alkavat olla täällä vähän tutumpia.
Kortta en ole nähnyt vähään aikaan. Hänen toimistaan en osaa sanoa yhtään mitään, mutta luulen, ettei hän ole malttanut meitä hyljätä.
Juu, uusiin ihmisiin on aina hauska tutustua.
Kortta en ole nähnyt vähään aikaan. Hänen toimistaan en osaa sanoa yhtään mitään, mutta luulen, ettei hän ole malttanut meitä hyljätä.
Juu, uusiin ihmisiin on aina hauska tutustua.