lapsettomuus testit

Tässä pitkä viesti naisen ja miehen lapsettomuustutkimuksista. Kopioitu Verkkikseltä (kiitos Lätty):

Naisen tutkimuksen perusta on kuukautiskierron kartoitus. Tavallisimmin naisen kuukautiskierron pituus on 28 vrk. Kartoituksen aikana on tarkoitus katsoa, että munasarjassa kehittyy hyvä munarakkula, joka puhkeaa ovulaatiossa, jolloin munasolu irtoaa. Samalla selvitetään naisen sukurauhasen hormonitoiminta. Kartoitus tapahtuu seuraavalla tavalla:

munasarjojen ja kohdun ultraäänitutkimus kierron 10.-12. päivänä

munarakkulan ollessa läpimitaltaan vähintään 15 mm nainen aloittaa aamuvirtsasta tehtävän ovulaatiotestin tekemisen. Tämä testi ilmaisee etukäteen seuraavan munasolun irtoamisajankohdan.
Testi on yleensä luotettava ja on helppo tehdä kotona.

toinen ultraäänitutkimus tehdään 3-4 vrk positiivisen ovulaatiotestin jälkeen. Silloin katsotaan, onko munarakkula puhjennut.

Lopuksi 8-10 vrk positiivisen ovulaatiotestin jälkeen otetaan yksi verikoe, josta selvitetään raskauden alkamisen kannalta tärkeät hormonitoiminnat.
Näiden tutkimusten perusteella tiedetään jo hyvin paljon. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan seuraavia tutkimuksia:

salpingohysterosonografia, joka on ultraäänitutkimus, joka tehdään polikliinisesti vastaanoton yhteydessä. Tällä menetelmällä selvitetään munajohdinten aukiolo ja kohtuontelon rakenne.

Tutkimuksessa ruiskutetaan keittosuolaliuosta ohuella muovikatetrilla kohtuonteloon. Liuoksen kulkeutumisesta voidaan päätellä, onko mitään poikkeavaa havaittavissa. Jos tulos jää tässä tutkimuksessa epäselväksi, voidaan asiaa lisäselvittää röntgentutkimuksella (HSG-röntgen).

laparoskopia on tutkimus, joka voidaan tehdä, jos epäillään endometrioosia tai kiinnikkeitä tai jos sonografian tulos on poikkeava.

Se tehdään nukutuksessa leikkaussalissa. Laparoskopiassa päästään näkemään kohtu, munasarjat ja mahdolliset poikkeavuudet.

Lisäksi voidaan nk. kromopertubatiolla tutkia munajohdinten aukiolo. Laparoskopian yhteydessä voidaan tehdä myös tarvittavia leikkaustoimenpiteitä.

hysteroskopia on kohtuontelon tutkimus, joka voidaan suorittaa laparoskopian yhteydessä tai sitten erikseen.Siinä nähdään erityisesti kohtuontelon mahdollisia poikkeavuuksia.
Muita harvinaisempia tutkimuksia voidaan tehdä tarpeen mukaan.

Yleensä kuitenkin naisen tutkimukset saadaan päätökseen runsaan kuukauden kuluessa ja sen jälkeen hoidot voidaan aloittaa ilman turhia odotteluja.

Tutkimusaika yleensä lyhenee myös aiempien tutkimustulosten ollessa käytettävissä. Nämä kannattaa toimittaa ensikäynnin yhteydessä klinikalle.


Miehen tutkimukset

Siemennestetutkimus on tärkein miehen hedelmällisyyttä kuvaava tutkimus.
Koeputkihedelmöityshoitoihin liittyneenä siemenneste-
tutkimuksen yhteydessä tehdään tavallisesti myös siemennesteen "koepesu", jonka tarkoituksena on erottaa hyvin liikkuvat siittiöt huonommista (liikkumattomista) siittiöistä.

Tällöin voidaan myös ennustaa paremmin siemennesteen hedelmöittämiskykyä. Siemennesteen ja siittiöiden hedelmöityskyvyn arvioimiseksi on tärkeää, että näytettä otettaessa edellisestä siemensyöksystä on aikaa 3 - 5 vuorokautta.

Jos siittiöiden määrä ja laatu ovat hyvin poikkeavia tai jos siittiöitä ei löydy lainkaan, voidaan tarvita jonkin ajan kuluttua uusi näyte, jotta tutkimuksen tulos on tarpeeksi luotettava hoitoja suunniteltaessa.

Jos siemennestetutkimuksen tulos on normaali, ei lapsettomuushoitojen yhteydessä tarvita muita hedelmällisyyteen liittyviä laboratoriotutkimuksia miehestä.

Siemennesteestä tutkitaan siittiöiden lukumäärä, niiden liikkuvuus ja siittiöiden muoto. Lisäksi mitataan mm. siemennesteen tilavuus ja pH-arvo. Siittiöistä tutkitaan myös mahdolliset siittiövasta-aineet, jotka saattavat alentaa hedelmöityskykyä.

Jos siemennestetutkimuksen tulos on hyvin poikkeava tai siittiöitä ei löydy lainkaan, otetaan verestä tarvittavia hormonimäärityksiä ja tarvittaessa myös tehdään kromosomimääritys ja mahdollinen Y-kromosomin mikrodeleetiokartoitus. Lisäksi voidaan joutua tutkimaan mahdollista siittiötuotantoa kiveskoepalasta, joka on polikliinisesti tehtävä erikoistoimenpide.

Hoitoihin liittyen kiveskoepalasta voidaan etsiä siittiöitä mikroinjektiotekniikalla tehtävään hedelmöitykseen.

Siemennestetutkimukseen ei välttämättä tarvita lähetettä lääkäriltä. Siemennestenäytteen voi antaa klinikkamme erillisessä näytteenottotilassa tai muualla esim. kotona. Näyte otetaan tarkoitusta varten olevaan purkkiin.

Diagnostiikan perusta on tutkittavien aikaisempi sairaushistoria sekä kliininen tutkimus. Kliinisessä tutkimuksessa keskitytään kartoittamaan sellaisia sairauksia tai tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa lapsettomuutta. Molemmat osapuolet tulisi tutkia, ei pelkästään nainen. Jos näissä tutkimuksissa ei löydetä selviä poikkeavuuksia, voidaan joissain tapauksissa jäädä toistaiseksi seuraamaan tilannetta. Jatkotutkimuksiin päädytään, jos pari on yrittänyt lasta jo pari vuotta siinä onnistumatta tai on muita syitä, joiden vuoksi kiireellisempi tutkimusaikataulu on aiheellinen.

Miehen perustutkimus on siemennesteanalyysi. Siemennesteestä analysoidaan siittiöiden määrää ja laatua sekä siemennesteen kokonaismäärää. Jos siittiöiden lukumäärä on vähäinen, taustalla voivat olla hormonaaliset tai perinnölliset syyt. Miehen hormonaalista tilannetta voidaan kartoittaa laboratoriokokeilla (esim. S-LH, S-FSH ja testosteroni). Mikäli siittiöiden lukumäärä on hyvin vähäinen, tulee myös miehen kromosomisto tutkia, koska erilaiset perinnölliset sairaudet tai muut kromosomimuutokset voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen ja siten periytyvä myös mahdollisesti ainakin poikalapselle.

Naisesta pyritään ensimmäiseksi varmistamaan, tapahtuuko ovulaatio eli munasolun irtoaminen. Vanhin ja edelleen käytössä oleva menetelmä on aamulämpötilan mittaus. Ovulaation yhteydessä naisen ruumiin lämpö nousee noin 0.3 astetta. Mittauksen tulisi tapahtua heti aamusta ennen ylösnousua. Kun aamulämpö nousee, se on merkki siitä että munasolut on irronnut ja ns. keltarauhanen toimii. Aamulämmön laskettua ei enää voi tulla raskaaksi. Apteekeista ja jopa hyvin varustetuista ruokakaupoista on saatavilla ns. LH-testi, joka tehdään aamuvirtsasta raskaustestin tavoin. Tämä testi ilmoittaa vuorokautta ennen munasolun irtoamisen ajankohdan. Ovulaatiota voidaan arvioida myös määrittämällä veren progesteroniarvoja arvioidun ovulaation ajankohdan jälkeen. Jos progesteroniarvot ovat matalia, ovulaatiota ei todennäköisesti ole tapahtunut.

Jos tutkimukset viittaavat ovulaatiohäiriöön, voidaan tilannetta kartoittaa lisää määrittämällä tutkittavalta verestä prolaktiini, kilpirauhasarvo (TSH), S-LH sekä S-FSH. Postkoitaalinen eli yhdynnänjälkeinen testi mittaa sekä naisen että miehen ominaisuuksia. Siinä naisen kohdunkaulasta otetaan 2-12 tuntia yhdynnän jälkeen näyte, joka analysoidaan. Jos näytteestä löytyy riittävästi liikkuvia siittiöitä, asioiden pitäisi olla kunnossa. Puuttuvat tai liikkumattomat siittiöt viittaavat siihen, että jokin tekijä tai tekijät estävät siittiöiden etenemisen yhdynnässä kohdunkaulan kautta kohtuun.

Kohdun rakenteellisia vikoja voidaan tutkia joko tähystämällä vatsanpeitteiden lävitse nukutuksessa tai ns. hysterosalpingografialla eli tutkimuksella, jossa kohdunkaulaan ruiskutetaan varjoainetta, joka leviää ensin kohtuun, sitten munanjohtimiin ja lopulta vapaaseen vatsaonteloon. Munajohtimien aukiolon voi todeta joko röntgenlaitteella (tekijänä röntgen lääkäri) tai ultraäänellä (tekijänä gynekologi). Näillä tutkimuksilla voidaan siis todeta lapsettomuutta aiheuttavia rakenteellisia tekijöitä. Tähystämällä tehdyssä tutkimuksessa voidaan joskus tehdä samalla myös hoitotoimenpiteitä.

Ei tarvitse mennä yksityiselle. Kunnalliseen hoitoon pääseminen voi kestää vähän, mutta odotusaika on ihan kohtuullinen (muutama kuukausi?).

http://yli9kuukautta.blogspot.fi Moi! Kirjoittelen lapsettomuusaiheista blogia. Blogi pitää sisällään kaikkea hoidoista meidän arkifiiliksiin ja kaikkea siltä väliltä! Tervetuloa seurailemaan vertaistukea kaipaavat =)