olin siipirikko ja jälkensä on kova elämäni jättänyt ,ihmis-suhteet varovaisia ja outoja.itsekin hermolkimppu aika.ajoin.nainen olen joka rakastu joskus renttuun,kuka käyttää tunteitan edelleekin hyväkseen.miten mun arki ja elämä menee? tuntuu että mun olisi parempaa olla ihan ilman suhteita,ne ahdistavat mua.mitä alkukesä antaisi,valoa?olen naishenkilö.
siipirikko,kuka oppi lentämään,kaipaa näkijää
lyhyet kyläretket
2101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei
missä on oma arvontunteesi?
elämä jättää aina jälkensä, jokainen ryppy on muisto koetusta elämästä. on ihmisiä, jotka ovat ylpeitä rypyistään - sillä he muistavat mitä aikaa silloin elettiin, kun ne syntyivät...
tuo sinun rauhattomuutesi johtaa irtonaisesta tunteestasi, ettet kuulu minnekään.
ajoista en pysty puhumaan, niihen en edes usko. jos saan antaa sinulle neuvon tästä eteenpäin, niin tee pieni lista itsellesi: kirjoita siihen asioita, joita elämältä toivot.
katso sitä lappusta silloin tällöin ja tee pieniä askeleita sen hyväksi. lähde maalia kohti. sinä pääset toki hyvään suhteeseen, mutta ensin sinun on löydettävä itsesi!
mieti sitä, että kuka sinä olet.
t. Keskiyö
kiitos asiallisesta vastauksestasi! olen irtonainen sielu,johtuu monesta tekijästä.mutta mitä näet lähitulevaan? jaksatko vielä katsoa