Facebook

itselläni taas on semmoinen ongelma, että saan paljon huomiota ainoastaan sosiaalisessa mediassa, mutta "oikeassa elämässä" olen älyttömän yksinäinen, eikä minulla ole muita oikeita ihmissuhteita paitsi tyttöystäväni.

Muutin vasta pääkaupunkiseudulle, ja sain kyllä työpaikan, mutta en ole saanut oikein kavereita. En tiedä mistä hakea. Tyttöystäväni kautta olen kaksissa bileissä päässyt käymään ja vähän jutellut muiden ihmisten kanssa, mutta en osaa luoda syviä ihmissuhteita. En osaa keskustella. Haluaisin harrastuksen, mutta vuorotyö tekee siitä hyvin hankalaa.

Kuten sinullakin, facebookista tulee minulle olo, että kuuluisin johonkin ja pysyn kartalla ihmisten tekemisistä. Loukkaannun jos huomaan että joku minut poistaa kavereista tai pelkään etten saa tarpeeksi tykkäyksiä.

Mutta tänään päätin lopettaa facebookin ainakin viikoksi, ja mennä johonkin nuorten ryhmään tai salille. Päätin. AIka näyttää, onko päätöksestä mitään iloa, mutta jotain aion tehdä. Kyllästyttää olla yksin.

Minä luin kirjoituksesi, mutta en painanut peukkuja ylös tai alas. Kirjoitus oli kuitenkin ihan hyvä.

Ehkä Facebookia pitäisi vaan pitää nettisivuna, eli jos joku haluaa tietää mitä sinulla on meneillään tai haluaa ottaa yhteyttä sinuun on se vaivatonta tehdä.

Mutta se ei tee sinua suositummaksi kuin oikeasti olet, vaan pahimmillaan joku voi kadehtia jotakin kivaa lomakuvaa tms. jos hän ei tiedä että se on ainoa erikoislomasi 10 vuoden aikana.

------xxxx-----

Minä puolestani (olen jo aikuinen) poistin Facebookin muutaman vuoden käytön jälkeen. Totesin että tuttuni eivät ehdottaneet minua kaverikseen, ja ne ihmiset joidenka kanssa olen tekemisissä hoituvat ilman tätä kanavaa. Ei myöskään minun julkiset päivitykseni tuoneet yhtään keskustelijaa tyyliin "huomasin sivullasi että....".

Sama juttu täällä S24:ssä, en minä täälläkään ole uusia kavereita saanut. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö olisi ihan kiva ihmisenä, en vain ole suosittu.

Kertokaa ihmeessä lisää. On tosi kiva lukea muiden kokemukset.

Mulla tosiaan se ongelma on se että olen tehnyt Facebookista perhejäsen. En voi hylätä sitä. Jos hylkään Facebookkia se tarkoittaa samalla se että hylkään kaverit, harrastukset. Kaikki mitä liittyy elämääni. Jotenkin elämäni on tosi tylsää ja yksinäinen ilman sitä.


Tajusin juuri kuinka järkyttävää se on että ilman Facebookkia en olisi edes parhaiden ystävien kanssa yhteyksissä. Koska puhelimitse se maksaa. Niin unohdin sanoa! Facebook on myös ilmainen joten säästää aikamoinen summa laskuissa.

Etköhän sä ole aika huomionkipeä, jos tulet Suomi24:n "Yksinäisyys"-palstalle puhumaan Facebookista aloituksessa? Tämä on kylläkin nimetön ja eritoten abstrakti pelkkään keskustelemiseen tarkoitettu palsta tämä Suomi24 ainakin keskustelupalstakirjoittelun osalta, missä ei verkostoiduta ( ainakaan minun näkemykseni ja käsitykseni mukaan) ja missä tälle kirjoittavista ainakaan minä en edes ole sidonnainen Facebook:n, enkä halua, että minun näitä nimettömiä tekstejäni mihinkään someen häiriköt edes yhdistelisi, kun kirjoitan sun kaltaisille joiden henkilöistä en todellakaan tiedä.

Ymmärrän toki tuosta lapsekkaasta tekstistä, että saatat olla joku teini. Vaihtoehtoisesti voit olla joku umpityhmä nettikiusaaja/ herjaaja tai fuulari; minä en osaa sanoa asiaan.

Mitä Facebook:n tulee, niin minä ainakaan en viittinyt olla siellä siksi, etten osannut sitä käyttää. Yhtäkään kuvaa en nettiin ole koskaan laittanut ja minusta se oli lyhyen kokemukseni perusteella ihan täysin ääliömäistä "keskustelua" koko Facebook, missä ei edes keskusteltu mistään, vaan missä vaan tunnutaan jakelevan uutislinkkejä ja muuta. "Somen" idea jäi tajuamatta. Mulla on paljon kavereita, ja jos nyt kaikki mun ystävät olisin sinne menneeseen profiiliin pyytänyt, niin ehkä sellainen parisataa ihmistä olis voinut siellä olla, mutta en viittinyt. Ystävissäni oli vaan joku 30 ihmistä joista aika suuri osa sukulaisia. Ja monet parhaimmat kaverini ajattelee just niin kuin mä, että mikään Facebook ei ole edes tarpeellinen, eivätkä ole siellä siksi. Toivottavasti Facebookista ei koskaan tule pakollista kaikille, tai sitten todella mennään yhteiskuntamalliin, missä "isoveli valvoo" kansalaisia!

Mä en usko siihen, että netti kertoisi mitään ihmisen sosiaalisuudesta, sori. Tottakai monet ovatkin aidosti niin sosiaalisia, että heillä on monia satoja kavereita sosiaalisissa medioissa ja he ovat taitavia sitä käyttämään, mutta periaatteena ei netti minusta kerro sosiaalisuudesta, tai ei kenestäkään voi päätellä netin perusteella.

Aika jännä, jos ne ihmiset jotka tykkää sun parhaiden kavereiden jutuista, ei muka tykkää sun jutuista. Mistä se voisi johtua? Oletko vihakirjoittelija, vaiko avaatko näkemystäsi ja asiaasi lisää? Minä tuntematon lukija keskustelisin erittäin mielellään sinun kanssasi tässä Suomi24-palstalla, mistä luin nimettömän tekstisi.:)

Jokseenkin sama ongelma. Haluaisin poistaa facebookista tunnukset sen koukuttavuuden takia. Se pitää tarkistaa vähän väliä. En kuitenkaan voi poistaa tunnuksia sieltä, koska se on tällä hetkellä suurin piirtein ainut yhteydenottokanavani muutamaan. Sinne on vaikea tehdä mitään päivityksiä ns. normaalista arkielämästä, koska tiedän ettei niistä olla kiinnostuneita. Monet fb-kavereistani ovat ns. hyvänpäiväntuttuja, ja en ole heidän kanssa tekemisissä normaalisti muuten. Haluaisin kovasti kertoa siellä itsestäni enemmän, mutta en tiedä miten. Kun kaikilla on nykyään oma elämä ja kuviot jne. Ahdistaa nykyään koko facebook, mutta silti koen sen hyödylliseksi. :)

Sama juttu täällä. Tätä asiaa ei vanhemmat ihmiset ymmärrä, mutta nuoret kyllä.

Se on aika inhottavaa kun pistää tilanpäivitykseen jotain itselleen "huikeaa", mutta kukaan ei tykkää eikä kommentoi. Sitten kun joku kaveri pistää, että "Kävin kaupassa", niin tulee heti tykkäyksiä ja kommentteja "no mitäs ostit jne jne".

Sit huomaa, että "jee mulle on tullut kommentti!" mutta se ilmoittaakin jonkun lähettäneen minulle jonkun pelimerkin tms pelijutun. Niitä kyllä tulee.

Kaverilistakin pitää piilottaa, kun on se aika noloa kun on vaan joku 20v kaveria, kun muilla on 200.

Niin ja vanhemmat ihmiset ja facebook kyynikot ei tätä tajua, mut kyl te muut tajuutte =)

Hankkiudu nyt eroon siitä Zuckerbergin vakoiluohjelmasta!

Itsekin tein niin kolmen vuoden turhan käytön jälkeen ja elämä hymyilee.

Ilman fb:tä mulla ei olisi minkäänlaisia kontakteja muihin. Olen sen vertaa "sosiaalinen", että minua kiinnostaa vaikkapa entisten luokkatovereiden kuulumiset. Onhan se kiva välillä vähän rupatella, kun olla ihan eristäytyneenä. Kerran olin jopa pienessä luokka-miitingissä, koska facessa oltiin semmoinen sovittu. Jos en olisi facebookissa, minulla ei olisi ollut mitään hajua tuostakaan tapahtumasta.

ihmettelen kyllä yksinäisiä facebookittomia... sitä kautta kun sais pidettyä kontakteja maailmaan, vaikka sitten tuommoisia virtuaalisia, niin kontakteja kumminkin.

Itse laitoin jokin aika sitten FB:n, Google :n ja Twitterin tilit vasaran alle kun erehdyin miettimään: Mitä helvettiä minä siellä oikein teen? En mitään. Kommentoin ja laittelen tekstiä/linkkejä kuin betoniseinälle. Joitakin sukulaisia siellä FB:ssä tapasin livenäkin myöhemmin, mutta siihen pariin kertaan se sitten jäi.

En sitten tiedä, teinkö loppupeleissä oikein vai väärin mutta tyytyväisempi olen. Täällä sentään saan aitoa vittuilua omista kirjoitusvirheistäni ja häiriköinneistäni.

Oikeasti jos ihminen on niin luuseri, että tarvitsee facebookin tai jopa haluaa sinne profiilin niin on kyllä yksinäisyytensä ansainnut.

Ihan aikuisten oikeasti netissä ei ole oikeaa elämää. Hyvänä esimerkkinä porno tuhoaa monet miehet, koska he saavat keinotekoisen tyydytyksen ja lopulta heidän ihmiskuvansa muuttuu ja miehistä tulee eräällä tavalla mielisairaita.

Samalla tavoin käy facebookissa hengaileville. Se on tavallaan samaa kuin sosiaaliporno. Keinotekoista, mutta antaa virtuaalisen tyydytyksen. Se tekee ihmisestä vähemmän empaattisemman ja typerän sekä pelkän mielisairaan oman statuspäivytyksen kykkijän. Surullista.

Tässä on Kingi, joka tajuaa miten asiat ovat. Facebook on luusereille.

http://grandprix247.com/2013/05/24/raikkonen-i-dont-use-facebook-and-if-i-could-throw-my-phone-away-i-would/

facebook muuten ihan hyvä paikka mutta se tunne on ikävä kun näkee että esimerksiksi vanha luokka kaveri on poistanut sinut kavereista...

Itse en ole kokenut, että minulla jonkinlainen ongelma FB kanssa olisi. Mutta olen toki pistänyt itse myös merkille että joillakin tuo Facebookelämäkin, jos sitä nyt voi elämäksi sanoa, on paljonkin vilkkaampaa kuin itsellä. Joskus alkuun siitä tuli jonkinmoisia tuntemuksia, että mikä minun kuvissani tai päivityksissäni on vikana kun niistä ei tykätä, mutta en minä enää nykyisin jaksa välittää, joskin kuvia laitan tosi harvoin ja päivityksiäkin vain jos oikeasti jotakin sanottavaa. En välitä jokaista vessareissua sinne ilmotella. Ei sinunkaan kannata välittää, kun jotain sinne laitat nii ne tykkää ketkä tykkää ja jos ei nii se on niitten ongelma, pää asia että olet itse kuviisi ja kirjoituksiisi tyytyväinen. :)

tuijotin ennen tvtä, nyt näypyttelen lisäksii, kun on nämä näppylät..

Olin Facebookissa mutta lähdin menemään sieltä pari vuotta sitten kun kyllästyin jatkuvaan käyttöehtojen muuttamiseen. Lopettamisen jälkeen kärsin muutaman päivän masennuksentapaisista oireista mutta parin viikon päästä olin jo käytännössä unohtanut asian.

Jotkut random bileet olen varmaan missannut kun ei ole ollut Facebookkia, mutta sellaisia läheisiä kavereita joita voi kutsua kylään ja joiden kanssa tehdään muutakin kuin ryypätään on saman verran ellei enemmänkin kuin tuohon aikaan. Ei siis kannata pelätä lähtemistä. Ainakin jos on introvertti eli tykkää mieluummin vähistä mutta merkityksellisistä ihmissuhteista niin palvelu on ihan turhake.

Minä en todellakaan ole sosiaalinen henkilö, minulla ei ole facebook tunnuksia eikä minkään muunkaan sosiaalisen verkoston tunnuksia. En käy juhlissa eikä minulla ole yhtään ystävää, ei oikeastaan kavereitakaan vain työkaverit joiden kanssa ei ole mitään yhteistä työn ulkopuolella. Tuttuja kyllä on joiden kanssa joskus tulee juteltua jos jossain vastaan tulee mutta en näitä lukisi kavereiksi kuitenkaan. Oma perhe on se mikä on minulle tärkeä, vaimo ja kaksi lasta. Vaimo kyllä on lärvikirjassa, samoin lapset. Oma aikani menee pyöräillessä, kävellessä, valokuvatessa yms. Lenkeille en muuta seuraa kaipaa kun välillä vaimoni kanssa pääsee yhdessä liikkumaan.
Yksin viihtyminen juontaa varmaan kouluajoille kun olin melko paljolti koulukiusattu niin ala- kuin yläasteella, ammattiin opiskellessa ei ollut kiusaamista yhtään vaan siellä oli aivan erilainen porukka ympärillä mutta jostain syystä sama *aska alkoi taas armeijassa kun jostain syystä en viihtynyt näiden koviksien joukossa jossa parin henkilön epäiltiin kuulemma käyttävän jotain huumeitakin. Tämänlainen menneisyys on ilmeisesti aikaan sen että minun on pirun vaikea luottaa muihin ihmisiin. Edellisessä työpaikassa ei ollut niinkään itseeni kohdistunutta kiusaamista mutta huomasi kyllä kun olin tuore tulokas paikkakunnalla niin en ollut kovinkaan tervetullut joukkoon, nyt kun olen reilut 10 vuotta ollut isolla tehtaalla töissä jossa työntekijöitä on n. 100km säteeltä niin siellä ei ole ongelmia.

Palaa vanhaan "hyvään aikaan"!
1. sano irti nettisopimukset!
2. mene kirpparille ja etsi vanhanajan, eteisessä ollut puhelinpöytä, sellainen, jossa pöytätsao puhelimelle, istuinrahai ja laatikko puhluettelolle
3. hanki lankalinjan puhelinkone tai pöytägsm, sijoita se puhelinpöydälle, älä kuljeta puhelinta mukanasi. Jätä vastaajaan viesti, että sulla puhelin vain kotona ja pyydä soittajaa soittamaan uudestaan, sillä et soita takaisin.
4. käytä tietsikkaa vain esim kirjoituskoneen korvaajana - ei siis nettiä
5. maksa laskusi pankin päätteellä
6.rupea lähettämään ystävillesi oikeita kirjeitä / kortteja. Pistä niihin vastausosoite ja toivotus: "vastaa kirjeitse - odotan sitä". Reaaliaikainen vastaus tulee, jos tulee, 5 - 10 päivän sisällä.
7. Mene käymään ystäviesi luona ja kutsu heitä myös kylään
8. tapaa kylällä tuttujasi - vaihda kuulumisia
9. Huomaat päässeesi irti sinua vaivaavasta "aina läsnäolevasta" fasepook-ahdistuksesta
10. elät huolettomammin!
11. tahdotko sitä?

"Mulla tosiaan se ongelma on se että olen tehnyt Facebookista perhejäsen. En voi hylätä sitä."

-Kyllä voit, ajattelet vain ettet voi.

"Jos hylkään Facebookkia se tarkoittaa samalla se että hylkään kaverit, harrastukset."

-Kaverit ovat konkreettisia asioita elämässäsi, eivätkä riipu millään tavalla Facebookista. Hyvät kaverit ja ystävät pysyvät.

"Jotenkin elämäni on tosi tylsää ja yksinäinen ilman sitä."

-Voisiko olla että ajattelet sen nyt olevan sellaista? Voisiko olla että niin ei olisikaan?

Mikäli Facebook, tai joku muu nettipalvelu aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää oloa niin siitä olisi hyvä erota.

Kaverit ovat oikeassa elämässäsi ja netti on vain tapa pitää yhteyttä. Sosiaalinen media ei ole sosiaalista, vaan todellisuudessa antisosiaalista, koska se vieraannuttaa oikeasta elämästä ja antaa vääristellyn kuvan siitä mitä elämäsi oikeasti on, ja mitä ehkä ajattelet mitä sen tulisi olla.

Olin itse 5 vuotta Facebookissa ja sitten erosin. Takaisin en ole mennyt. Yhteydet hyviin kavereihin ovat säilyneet ennallaan ja kaveripiirissä on hyvin huomannut kuka oikeasti haluaa pitää yhteyttä ja kuka ei. Lisäksi aikaa jää huomattavan paljon enemmän kaikkeen muuhun.

Mieti itse miten haluat asiat ajatella.

Toivon todella, että se facebook ei olisi kovin tärkeä, vaan lähtisitte erilaisiin tilaisuuskiin varsinkin nyt kesällä, on paljon yleisötilaisuuksia ja harrastuksia, joihin pitää vaan rohkaistua menemään yksinkin. Siellä näkee aidosti muita ihmisiä ja voi jopa saada juttukavereita ja ehkä löytyy jatkuuvaakin yhdessäoloa.

Facebook on vaan taulu, ei todellinen elävä ihminen kaikkinen ilmeineen edessä, kevyttä pintaheittoa jutustelut.
Toivon jokaisen voivan aidosti tavata ihmisiä livenä ja jutella kasvot vastakkain tai mennä yhdessä jonnekin kivaan paikkaan, teatteriin, ym. ym.

Etsivä löytää, kolkuttajalle avataa.

Mietin tätä samaa asiaa viime yönä kun en saanut nukuttua. Tänään sen sitten toteutin ja poistin Facebook tilin käytöstä. Mietin että noista reilusta 100 kaverista ei ole oikeita kavereita kuin ehkä se 30. Aina kun on syntymäpäivä seinä täyttyy onnitteluista mutta jos en olisi siellä tulisi onnitteluita ehkä kymmeneltä ihmiseltä. Jos palaan takaisin (turha sanoa ei koskaan) niin karsin kaverilistaa rankalla kädellä ja veikkaan että kaverimääräni on tuolloin alle 40. Katsotaan millaiset vieroitusoireet tästä sitten seuraa...

Jaa-a, nyt en kyllä ihan heti tiedä mitä tuohon oikein osaisi vinkiksi antaa.
Parasta varmaan olisi, että koettaisit aluksi olla ainakin vähän aikaa kokonaan ilman facebookia ja täyttää sen jättämää aukkoa jollain muulla asialla tai aktiviteetilla, koska kuvauksesi perusteella Facebookilla on turhan iso rooli elämässäsi ja liika mitään yksittäistä asiaa ei ole hyväksi.

Omakohtaisesti en ole koskaan Facebookkia käyttänyt ja jos se itsestäni on kiinni, niin en koskaan sitä tai mitään vastaavaa verkostoitumiskanavaa tule käyttämäänkään.
Sen tyyppinen sosialisoituminen on mielestäni keinotekoista ja epämiellyttävää.

Lopettakaa nyt jo hyvät ihmiset se Facebookissa istuminen. Totta helkutissa te olette yksinäisiä ja ilman oikeita kavereita, kun kaikki aika menee koneen ääressä istumiseen ja ruudun toljottamiseen, josko olisi tullu uusia"kavereita! Itselläni ei ole koskaan Facea ollut, eikä tule ja kaikki kaverit ovat hyvin säilyneet ja hengissä olen selvinnyt, kavereille voi oikein hyvin vaikka soittaa tai mennä käymään, ei siihen mitään somea tarvi. Tunnukset pois, vaatteet päälle ja ulos tapahtumiin, uusiin harrastuksiin tai mihin huvittaa. Sieltä niitä kavereita löytyy.

Olenkin itse facebookissa kun pitäisin yhteyttää vaikkapa kavereistani,että esimerkiksi kaukana kaupungista.Olen kylläkin sosiaalinen,mutta ei riittänyt kun en voinut.Vähentäisin facebookkia kyllä,mutta vaikeampi koska he "kaverit" eivät mitään yhteyttää minuun tai edes pyytää muualle..Yritin kaikkeeni,mutta tuloksetta.He ainakin muka luvannut mitä lupasi yhteyttää,että ei mitään.En ole ajatellut,että olenko epäsuosittu tai suosittu,ei ole kyse sitä.Olen jo erakoitunut sosiaaliseksi,koska se vaikuttanut minuun kaikkea.Mun " kaverit" aika perseestä päin eli on aika selvä ettei he huomioida tai unohtaneet minua.Menkööt he mitä lystää.Osa kavereistani yhteydessä aika kovasti kuin osasta taas en enää kiinnostaa yhteyttä.En tiedä missä oikein vikana.Kutenkin ilman facebookkia niin jäisin huikean yksinäiseksi,ikävä kyllä.Ei ole pakko facebookin lisätä kavereita ellei luottaa tai hyvästä syystä.Tekisin kyllä poistaa kavereistani,että jos ei liian pitkään yhteydessä tai kuulumisia joten saa he painua muualle.Ei facebookkiin tarvitse jää täysin riippuvaiseksi,mutta olisi kiva välillä lähteä muualla kahvilla,lenkillä tai vastaava.Myönnän nyt,että en enää tiedä ketkä oikeastaan kavereitani..Luottamukseni kai mennyt.Olen itse huomannut,että lähetin kaveripyyntöön koska olemme vaikka 2v tuntenut mutta ei kutenkin saa hyväksytty kaveripyyntööni niin en enää missään pyytää.Tosi ärsyttävä.
Lisäksi sain selville,että kaverini saanut heidän kaverikseen (joka tunnen heitä) Fb kamut paitsi minulle EI!Jäin pohtimaan,että olisiko minussa vikaa vai eivätkö kiinnostaa minusta vai eivätkö tykkää minusta,so what.Ihan samapa tuo vaikka olkoon..Oikeassa elämässä kutenkin minulla ihan p*ska päin,koska he eivät antaneet edes puhelinnumeroita ja annoin kerran mut ei sitten mitään.Okei.."fake friends" mielestäni he ovat.Minua naurattaa,että tunsimme vaikka 20 vuotta että ei tosi näyttänyt mitään edes..Ymmärrän kyllä,että jos heillä oma elämä johonkin ei aina kerkeä usein tavata tai juttelemista,ok selvä.Ehkäpä parempi niin,että jäisin syrjään yksin ja enemmän yksinäinen,mutta en enää jaksa yrittäämään.Olen vasta 31v nainen..Elämä jatkuu.

Lakkaa haaveilemasta, ap. Elä omaa elämääsi. :)

Et voi samaan aikaan kehua verkostoitumisella, kun sinulla on vaikustusvaltaisia ihmisiä kavereina ja kaverinkavereina ja sitten murehtia sitä, että kukaan ei tykkää päivityksistä.

Ei ne vaikutusvaltaiset ihmiset koskaan tykkää tuntemattomien päivityksistä. Se on lähtökohta.

Älä panosta facebookkiin liikaa, jos se ei anna sulle paljoa. Älä laita sinne parasta kuvaasi, jos pahoitat mielesi, kun kukaan ei tykkää.


TEE SIELLÄ VAIN SELLAISIA ASIOITA, KUN MUUTENKIN TEKISIT, VAIKKA KUKAAN EI TYKKÄISI.

Jotkut kirjoittaa sinne enemmän, toiset vähemmän.

En juurikaan tee päivityksiä, mutta kommentoin muiden, olen mukana omalla tavallani. Yhtään kuvaa en ole seinälläni julkaissut.

En ole yhtäkään ihmistä pyytänyt kaveriksi, mutta hyväksynyt vain tuntemiani ihmisiä. Välillä syntyy hyviä keskusteluja vuosienkin jälkeen, jonkun kanssa ei ole tullut juteltua sanaakaan.

Fedarren ratkaisu ongelmaan oli loistava. Pitää keksiä muutakin tekemistä.

Liity harrastusryhmään, jossa opit tuntemaan ihmisiä livenä. Sen jälkeen he tykkäävät päivityksistäsi aivan eri tavalla.

Sinulle kannustukset siitä, että pohdit asioita ja niiden parantamisista, etkä vain jää murehtimaan nykytilannetta.

Oletko lukenut Raamattua? Oletko Uskossa?

Minulla oli fiilis että Facebook ja Internet söivät sieluni. Nyt olen vihdoin päässyt eroon Facebookista. Tarinani olisi pitkä. Mutta voin kokemuksesta suositella, että Facebook ei ole hyväksi. Se vie virtuaalimaailmaan, etäännyttää elämästä ja Luojasta. No, näin vain omassa kokemuksessa.

TV:stä toisaalla puhuttiin pedon ilmentymänä (Raamatussa mainitaan Beast, False Prohpet ym. )

Itse suosittelisin kaikille että pois Facebookista, ja mahdollisimman vähän Internetiä. Maailma, viihde ym eksyttää, varsinkin virtuaalimaailma. Mutta ei mun ajatukset ole Totuuden Sanaa. Näin voin sanoa vaan omasta kokemuksesta.

Kirkko_kuulolla palstalla lisää ajatuksia mm. TV:stä ja paljon muusta. Mutta... ei sitäkään oikein voi suositella. Se on vaan lisää INternettiä! Kuka tietää mikä vaikutus Internetillä on ihmisten eksyttämisessä. No mutta en ole profeetta tai tietäjä... Raamatussa Totuuden Sana.

Sinä haluat vain saada huomata että sinusta välitetään ja että sinut huomataan. Ehdotan että jospa pidät faceen vähän taukoa ja sillä tavalla että katsot vain aamulla ja vaikka iltäpäivällä facea mutta et joka tunnein välein? Sellainen kaveri joka ei tykkää sinun jutuista ei ole mikään ystävä tai edes kaveri!

Vinkki. Säilytä fb, mutta jätä tyhmät päivitykset väliin. Muutenkaan omasta elämästä ja omista tekemisistä muille kertominen on tyhmää. A little bit of privacy please.

Pitikö se rajata noin tarkasti?

Elämässäni ei olisi mitään sisältöä ilman tietokonetta.

itse posti face profiilin koska en kokenu siitä mitään hyötyä välillä meni viikkoja etten käyny edes ja sillon kun kävin oli liuta puol tuttuja pyrkimäs kaveriks mitä järkeä siinä on en halua kertoa asioistani kaikille eikä mua häävin kiinnosta koska kuka käy paskalla tai pitää vapaa päiviä paitsi jos aikoisin pölliä heidän kotiteatteri sarjan loman aikana :) no kuitenkin ainut mitä käytin oli joidenkin yritysten sivut joilla ilmottivat että koska on jotain alennus myyntejä mutta nekin löytää muualta hyvin pärjää ilman

pian kuukauden ilman FB:tä, poistin tilini. Sen takia poistin sen koska huomasin, ettei siellä vaa yksinkertaisesti ollu mitään. 35 kaveria oli, jokkut niistä oli varmaa niitä ''kerääjiä''. Nyt kun olen poistanut tilini, oloni on suorastaan vapautunut, koska muut ihmiset eivät tiiä tekemisistäni. Silloin ku olin siellä, tuntui aivan kuin kaikki tietäsivät mitä teen.

Jokkut väittää nottei Fb:n ulkopuolella / ilman fb:tä oo elämää, ja ettei ilman sitä saa yhteyttä kavereihi. Kyllä ite ainaki oon pitäny iha puhelimella tavallisesti yhteyttä.

Heippa, älä huolehdi turhaan mistää FB-tykkäyksistä, niistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä sinusta.

Ihan vaan esimerkkinä yksi fb-kaveri sinkku nuori nainen laittoi juhannuskuvan jossa oli siideripullo sai yli 80 tykkäystä, mukava onnellisessa pitkässä suhteessa oleva tuttavapariskunta, sai hienoon juhannuskuvaansa 3 tykkäystä, ajattele nyt vähän esim noita juttuja. Ja sitten oon huomannut, että toisten kuvista tykkäilee eniten sellaset fb-kamut, joita ne ei oikeestaan tunne todellisessa elämässä ollenkaan... sellanen facebook on mun kokemusten mukaan, ehkä vähän hassu, ei kuule oteta sitä niin vakavasti, sehän on pelkkä sivusto.

Niin, lisäys vielä tohon edelliseen kommenttiin, että siis tosiaan pelkkä siideripullo, jossa ei näkynyt ihmistä DDD t. magee 2

Olin pari vuotta Facebookissa mukana, mutta totesin Facebookin hyödyttömäksi ja aikaa syöväksi palvelun irvikuvaksi, jolla ei oikeastaan voi edes pitää kavereihin oikeasti yhteyttä. Se on vain sitä nettielämää. Poistin profiilini ja parissa viikossa en enää kaivannut koko roskaa elämääni. Kavereihin yhteydenpitoa varten on olemassa kännykkä ja aina voi nähdä ihan oikeassa elämässä. Muutaman sanan vaihtamiseen on olemassa pikaviestimet.

Sitäpaitsi ihmisten päivitykset ovat turhanpäiväistä roskaa. Ketä kiinnostaa tietää, että vauva paskoi vaippaansa? Ei ketään.

Google :aa käytän kuvien jakeluun sellaisille ihmisille, joiden kanssa olen muutenkin yhteyksissä. Google on vähemmän vakoilukone sentään kuin facebook ja kunnioittaa ihmisten toiveita huomattavasti enemmän kuin facebook.

Facebook on täysin turha palvelu ja sitä paitsi Zuckerberg paljastui CIA:n työntekijäksi ja Facebook on saanut rutkasti rahoitusta CIA:n omistamalta pankilta, mikä taas viittaa täysin järjestelmälliseen vakoiluun Facebookin avulla. Kannattaa ottaa yksityisyytesi takaisin aloittaja ja jättää se Facebook.

korvaat fb:n oikealla elämällä, omilla jutuilla ja tekemisillä

Ei täällä eletä muita varten tai muiden kautta. Elämä on itseä varten. (Joidenkin mielestä myös suvunjatkamista varten, mutta se on täysin vapaaehtoista)

Itsellä ei ole koskaan ollut fb-profiilia (vai mikä se on nimeltään?), enkä ole sitä koskaan kaivannut. Ei minua suuresti kiinnosta toisten mielipiteet tai tekemiset. Sisällön elämään hankin itse.

Vapautuvalla ajalla saat ihmeitä / monenlaista hyödyllistä aikaan.

Oon Fb:ssä lähinnä eläinsuojeluasioiden takia, eli vetoomusten ja eläinoikeusryhmien, muuten en olisi, koska suoraan sanottuna välillä kyrsii, kun porukka laittaa jotain " kävin just vessassa ja kohta haen kokiksen jääkaapista"- päivityksiä.. toisaalta oon huomannut, myönnettäköön, että joskus kun on laittanut jonkin itselleen tärkeän päivityksen, eikä kukaan ole kommentoinut, tulee sellainen olo että "haista psk, en mäkään kommentoi sun päivityksiä".. siis todella naurettavaa ja lapsellista, mutta siltä vaan tuntuu.. yritän nykyään pysyä vain siinä pääasiallisessa tarkoituksessa, eli niissä eläinasioissa, ja skipata muun, kosta Fb vaan on niin hyvä keino jakaa tietoa. Mutta on se silti pirun keksintö. Ja joinakin päivinä en viitti ees avata konetta. Jos

Pidä paussia! Tiedäthän että fB:ssa parveke on terassi, mökki on huvila ja lapsilla on vain hyviä päiviä. Vuokraslummi jossa asuu on läheinen hienostoalue. Mies on ihana ja huomioi aina sinut timantein ja kukein, naapurit ovat ihanan kauniita ja rohkeita? fB:ssa ei koskaan sairasteta, arvostella eikä esitetä sitä kun menee huonosti, siellä ei saa eikä ole potkuja töistä, ei epäonnistuneita kuvia (ainakaan itsensä julkaisemia). Elämä on silkkaa silkkiä vaan :)
Ja voit osallistua tähän "kaunisteluun" tai olla oma itsesi. Älä sano että se tuhoaa elämäsi moinen moska :) vaan pidä paussia ja keksi hauskoja tarinoita elämästäsi joita voit kaunistella yhtä hyvin kuin kaikki muutkin. Pidä pintasi ja muista käydä uimassa, syödä mansikoita ja tavata kavereita facetoface :)

yks.tyttö, olin osittain samassa tilanteessa vielä vuosi sitten. Minulle auttoi kaikkein aktiivisimpien "kavereiden" piilottaminen. He ovat siis edelleen kavereissani, mutta en näe heidän päivityksiään, ellen klikkaa itseäni heidän omalle sivulleen.

Ketkä sitten kannattaa piilottaa? Kaikki, joiden päivitykset saavat jollakin tapaa mielesi pahaksi. Vaikka vain tykkäämisten osalta.

Moni onkin jo ehdottanut taukoa koko Facebookista. Se on ihan hyvä ehdotus. Maailmassa on paljon sellaista tekemistä, mikä saa ihan oikeasti fb:n unohduksiin, ainakin hetkeksi. Kerää niitä hetkiä, niin huomaat pian pystyväsi elämään ilman faboa.

Jos haluat jutskata lisää, lähetä sähköpostia minulle.

Facebook on yksi 2000-luvun vitsauksia, joka omalta osaltaan vaikuttaa ihmisten syrjäytyneisyyteen. Se mikä ennen hoidettiin kasvotusten, tai puhelimella sai ihmiset liikkeelle, ulos tms. Nyt kaikki hoidetaan netissä, näkemättä ketään tai oikeasti puhumatta kenellekään.

Minun kaverini ovat yrittäneet kutsua mua kaveriksi, mutta olen suoraan todennut että jos on jotain asiaa niin tule käymään tai ota puhelin käteen. Minä en päiviäni vietä odottaen muiden päivityksiä tai kommentteja omiin juttuihini. Minulla on muutakin elämää. Enkä voi ymmärtää miksi ihmisten pitää kertoa asiansa julkisesti netissä, jopa kaikki tyhmät juttunsa jotka lähinnä raivostuttavat. En myöskään halua kuulla montaa kertaa päivässä kun joku käy postilaatikolla tai kaupassa. Säälittäviä ihmisiä jotka vain hakevat huomiota. Minä jaan ainakin oman huomioni kasvotusten, vain sillä on merkitystä.

Et todellakaan ole yksin,,,samat fiilikset on ollut jo kauan...ja muutenkin ihan kuin itse olisin tuon kirjoittanut.. :/

koko facebook pitäisi kieltää. kyllä te ihmiset sitten olette tyhmiä.

TYH-MIÄ!

Minulla on vain 33 Facebook kaveria, suurin osa heistä ei juuri edes käytä koko tykkää nappia, saan tykkäyksiä joihinkin viisi, joihinkin yksi ja moniin ei yhtään, kyllähän tällaiset, joilla on 500 kaveria enemmän saavat. Käytin ensin mieheni facebookkia ja hänen koko kaveripiirinsä on sellainen, ettei kuin yksi edes julkaise jotain ja kukaan ei koskaan tykkää mistään. Ihan turha sitä on itseensä ottaa.

Mun mielestäni tuo kommenttien/kuvien tykkäämispakko on aikalailla teinien päänvaiva. Itselleni on yksi ja hailea, tykkääkö kukaan kuvistani tai kommenteistani. En edes seuraa sitä, että kuka tykkää ja mistäkin kommentista tai kuvasta.
En edes ymmärrä, mikä ihme niissä tykkäyksien vahtaamisessa on? Kertokaa mulle, mikä siinä on se juttu? Onko se tätä hyväksytyksi tulemisen tunnetta vai nostattaako se itsesti jotenkin statuksellisesti paremmaksi ihmiseksi?

Onhan minullakin listoillani teini-ikäisiä sukulaistyttöjä, jotka postailevat jatkuvasti kuvia itsestään ja saavat tykkäysvyöryn ja kommentit "Nättiiiiih!" "Kaunis

Facebook on koukuttavimpia juttuja sitten alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden.
Monet "joutuvat"facebookkaamaan työssä, Wc,ssä, keittiössä, heti herätessä,
viimenesenä illalla ennen nukkuun menoa. Joillakin on vauva toisella kädellä.
kone toisella. Sairasta.

Toimituksen aloittama ketju, taas kerran.

Minäkin lopetin facebookin turhana ajanvietteenä. Sillä ajalla, kun istuu facebookissa miettimässä tykkääkö joku kommentista vai ei, voi tehdä oikeasti kivoja asioita. Käydä lenkillä, uimassa tai vaikka rantapalloa pelaamassa. Jos kaverit eivät pidä kirjoituksistasi, ovatko he oikeita kavereita?
Itselläni on paljon parempi olo nyt, kun en ole enää roikkumassa aivan turhalta tuntuvilla sivuilla.

No on siinä mieletön ongelma jos pitää jostain feispookista ottaa stressiä??? Heivaa vittuun mokoma ja ala elämään oikeata elämää, fb on vaan ihmisiä täynnä jotka kuvittelee että kaikki omat kirjoitukset ja kuvat kiinnostaa muita ihmisiä vaikka ketään ei kiinnosta paskanvertaa kun oma napansa PISTE

HYVÄ! Fb on todella sairasta! Eikö todella tässä yhteiskunnassa ole muuta tekemistä, kuin olla fb.ssa?
Jotenkin tajuan vielä nuoret, mutta sukulaisiini kuuluu yli 60 v hemmot, joilla ei oo muuta tekemistä, kun roikkua netissä urkimassa muiden asioita. Frouva on eläkeläinen, ja urkkii siellä kaikki ihmisten asiat, ja sitten vielä tyhmyyksissään koilottaa ne ilmoille. Miesparka saikilla alvariinsa ja emäntä päivittää hänen sivustoaan 20 v vanhoilla valokuvilla! Noloa! Sairasta! Kaikki nauraa takanapäin!
Hankkikaa ihmiset ELÄMÄ ja joku kiva harrastus ja oikeita ystäviä, eikä tollasta mistä tulee läheisille myötähäpeä... Lenkille mars ja kesätuulta !

Katsokaa harmaakorva ja http://www.youtube.com/watch?v=o6jE2uWmdNw
Oikeasti ketä kiinnostaa tykkäykset ja muiden elämä. Ite oon suht yksinäinen, frendei iha normisti.. ei vois kiinnostaa kenenkä elämät. Fase vaa iha et voi ottaa yhteyttä sikavanhoihi tuttuihi jos haluaa

t: tyttö

ps. älä ota tosissas fb:tä oikeasti!!! ite käyn fb:s kerran viikkoo tyylii

Facebook, jossa aikuisilla ihmisiellä on kaikki entiset panot.
näihin voi sitten hyvin ja luvallisesti pitää yhteyttä vaikka olisi uuden kanssa.

Voiko Facebookin korvata jollain?

Voi! Oikealla elämällä!

aivan saastaa koko facebookki. nuoret vielä ymmärtää. mutta AIKUISET ihmset leikkii kuvillaan ja sydän hehkutuksillaan. MIKSI se pitää koko maailman tietää kotiasiat. kait sille "kullalle" asian voisi sanoa kotona, esittää maailmalle? mitä siinä näyttää tai peittää? -oma heikkoutta ja menneitä luurankoja?

Facebook tuhoaa parisuhteet ja itsetunnon. Lopetin oman profiilini kolme vuotta sitten ja iltaisin on ollut omaa aikaa ilman nettiä sekä aikaa soitella ja nähdä kavereita livenä, parisuhteet on alkaneet toimimaan kun ei tarvi urkkia uteliaisuuttaan kumppanin tekemisiä ja tykkäämisiä yms eikä millään muotoa edes kiinnostakaan enään kumppanin netti touhut.
Itsetunto kohenee kun tekemisistäni tykätään tai ei tykätä livenä kun taas jonkun typerän päivityksen tai kuvan peukutuksia seuratessa. Ja jos joku haluaa vakoilla minua niin tekee sen ikkunan takana tai jossain eikä missään typerässä netissä.
Voin sanoa että elämä ilman facea olisi sullekin paljon helpompaa ja antoisempaa.
Lopeta profiili ja nauti elämästä on mun neuvo!!

..ja mikä on todellisuus tuolla palstalla ja "hymyilyttävien" kuvien takana. ai niin "kulta" nain muuten naapurin lissua ja ex akkaa vetäsin aika monta kertaa turpaan. Mitä enemmän hymyä, sitä kierompi.

Kyllä ne on nykyajan ihmisellä ongelmat...

Usko tai älä, olen viime vuosina kokenut pitkälti samaa ja toissapäivänä suljin profiilini, Olo on huomattavasti helpottuneempi ja minkä myös huomasin, että jos toivon jonkun ystäväni olevan minuun yhteydessä, MIKSI MINÄ EN VOISI OLLA SE JOKA SEN YHTEYDEN OTTAA. Olen rohkea ja tee päätös.

Mulla on vain ja pelkästään oikeat tosielämän kaverit & muutama sukulainen feissarissa. Kun ei kaikille jaksa erikseen lähetellä sähköposteja tms..

aikuiset ihmiset että LAPSETTAA, laitetaan kuva -jota puoliso tykkää, sit muutama hassu kaveri. ja sanoma ol?

Vaihdoin Facebookin polkypyörään. Elämäni paras diili. Sulje fn-profiili, unohda koko sonta, osta fillari ja hanki elämä, et tule katumaan.

Kuulu, olet mökkihöperö ja tarvitset ulkoilua raittiissa ilmassa sekä työpaikan/harrastuksen, joka vie ajatuksesi muualle. Mene kirjastoon tai netissä Helmet-sivuille ja lainaa pari hyvää kirjaa. Ota kirjat mukaan ja mene puistoon, metsään, luontoon, rannalle, ulos niitä lukemaan. Pari voileipää ja mehupullo mukaan. Muista aurinkorasva. -Eiköhän se tykkäämiskateus ala helpottamaan. Ja sittenhän voit ottaa pari kivaa valokuvaa, julkaista ne paikannuksella ja olet taas suosiossa....

Itseä Facebook, TV, Internet ym vain eksyttävät.

Totuuden Sana Raamatussa. Alla pari viittausta.

Isaiah 45:7
"I form the light, and create darkness. I make peace, and create calamity. I am Yahweh, who does all these things."

Joel 2:32
"It will happen that whoever will call on the name of Yahweh shall be saved; for in Mount Zion and in Jerusalem there will be those who escape, as Yahweh has said, and among the remnant, those whom Yahweh calls."

John 14:15
"If you love Me, you will keep My commandments."

Hanki itelles oike elämä, äläkä vahdi sitä tietokoneen näyttöä jatkuvasti. Ei pidä olla niin hiton huomion kipeä, että pitää rumpata jatkuvasti netissä, herätys pöhkö.

lopeta sen facebookin katselu, kutsu paremmin ystäviä kotiin, järjestä peli-ilta, kokatkaa yhdessä, saat paljon positiivistä palautetta ja hyviä aitoja hetkiä:)

Parasta on poistaa koneelta kaikki facebookit ja vastaavat.. Ja alkaa elää..
Niin me ennenkin tehtiin ja oli haustka.. ja oikeeta elämää..

nuoret on aivan pihalla (SISÄLLÄ) toisistaan sekä itsestään nykyään.

http://www.youtube.com/watch?v=evlz8QbO3WE

Äkkiseltään luettuna niin teistäkin puolet olis jo tehny itsemurhan jos näitä fucking facebookkeja yms yms. ei olisi.

Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti uskalla mennä ulos tutustumaan uusiin ihmisiin ja hankkimaan oikeita ystäviä/kavereita vaan sen sijaan mennään facebookkiin ja töllötetään sitä helevetin näyttöä 24/7. Siellä nyt naapurin seija istuu paskalla, Nyt Seijja menee suihkuun jne.. Monesti olen kuullut kun oman paikkakunnan äidin pikku tissiposket kilpailee kenellä on eniten kavereita, "minulla on 7980 kaveria feisbookissa" ja näistä sitten 7950 on "kavereita" farmvillen yms yms pelejen kautta.


Jumalauta, haluan takaisin siihen aikaan kun ihmiset eivät olleet säälittäviä ihmisrauniota vaan kävivät ulkona ja tutustuivat uusin ihmisiin. Helppohan se on nykyään elämään masentua kun ei tarvitse tietokoneen äärestä mihinkään lähteä kun ne "kaverit" voi sieltäkin löytää.

Tossa lopussa on ne oikeat ideat.
Eli siis olet addikti (riippuvainen)... silloin alkaa kyseessä olemaan sairaus

Sitten:
- Lärvikirja perustuu siis sille seikalle että joku huomionkipeä (kuten sinä) haluaa juuri sitä huomiota? Hinnalla millä hyvänsä ! Semmoinenko haluat olla? Levittelet elämääsi täysin tuntemattomille.
- Ja toiset uteliaat urkkijat pönkittävät sinun moista käsitystäsi.
- Lärvikirja on vakoilukone (kuten saimme kuulla uutisista). Ehkä kuitenkaan CIA ei ole kiinnostunut sinusta ... mutta monet kaupalliset yritykset ovat (sinne menee rahat)
- Lärvikirja ystävät eivät ole oikeita ystäviä. Oikeasti !
- Lärvikirjan käyttäminen tuhoaa luonnonvaroja (arvaa vaan paljonko se kuluttaa sähköä... turhaan).

Niin kuin huomattiin: LÄRVIKIRJA OMISTAA SINUT ! Sinä et omista lärvikirjaa, etkä edes niitä "kavereita". Sinne ladatut kuvta eivät kuulu enää sinulle.

Koita vaan lopettaa sivusi. Koita vaikka ihan huviksesi...
(onnistutko?)

no huoh

facebookilla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa. Se on tosi ovela virtuaaliloukku... joillakin ystävilläni on yli 1000 'ystävää' sehän on oikeesti ihan paskaa. Tuttuja ehkä, mutta ystäviä .... nou nou.

Pitää niin p-leesti 'verkostoitua'. Ihan kuin joillakin olisi pakkomielle tästä,
"olen saanut fb ystävän, olen siis olemassa".

fb josta poistumista joka kerta harkitsen, kun siellä käyn, on kummallinen tirkistely- ja ehkä vakoilukanavakin. En ikinä kirjoita mitään henkilökohtaista ja minun tiedot on vain parilla perheen (kaukana asuvilla) jäsenillä, siis ystävinä.

jos Sinä, kuka tätä luet, yhtään epäilet facebookin järkevyyttä omalla kohdallasi, LUOVu siitä ja olet 100 kertaa onnellisempi.

fb on virtuaalia, ei mitään oikeaa elämää. Kuka tahansa siellä onkin, ja ystävystyy siellä, vain vahvistaa tätä kummallista harhaa 'olla siellä missä tapahtuu ja ollaan'.

höpöhöpö.! Rohkeat ihmiset ja fiksut eivät ole facebookissa ollenkaan! se on jokin luotu valhe.

YKSI asia on varma (tässä elämässä):
- Ei koskaan Facebook(iin)!
- Ei koskaan Twitteriin!

Jos Facebookista koituu vain ongelmia, niin miksette vaan poista koko profiilia? Itselläni ei ole ollut profiilia moneen vuoteen. Laitoin sen aikoinaan osittain kavereiden pakotuksesta. Tyyliin, että pakkohan sinullakin on olla, kun muillakin on. Sitten vuodet kuluivat ja huomasin, että en vaan käytä koko profiilia koskaan. Pari kertaa sain äkäisen viestin, että hei, miksi et katsonut viestiäni jne. Tajusin, että ei ole vaan minun juttuni.

Tykkään touhuta itsekseni ja ärsyttää tämä koko verkostoitumisilmiö. Minua suoranaisesti ällöttää ajatus siitä, että pitää hankkia ihmisiä ympärilleen vain näyttääkseen olevansa jotain. Ehkä oma itsetuntoni on niin hyvä, että en kaipaa tukea jokaiselle tekemälleni päätökselle.

Näin niin kuin yleisesti ottaen Facebook ideana on upea. Jos siitä kerta säästyy rahaa jne.

Hyvä juntit!!! Hankkikaa elämä. Älkääkä istuko siellä koneella kyttäämässä muita.

Mulla myös samoja tuntemuksia. Kun kirjoitan elämästäni jotain ja edes yksi ihminen tykkää kirjoituksestani mulle tulee sellainen olo, että ihmisiä kiinnostaa mitä teen. Loppujen lopuksi elämäni on vain tylsää nuoren miehen elämää. Töitä, muutaman kaverin näkemistä ja pienen kummitytön. Kaikilla ystävilläni on perhe ja he ovat minua nuorempia joten oikeastaan Facebook on paras ystäväni, joka antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin.

Pieni kirjoitusvirhe, jonka haluaisin korjata.

FB on ihan perseestä

Facebookissa ihmiset antavat itsestään sellaisen kuvan, millaisena he haluavat oman elämänsä näkyvän. Todennäköisesti heidän elämänsä on ihan hyvin pitkälti samanlaista kuin sinullakin, mutta he ovat vain taitavampia pitämään kulisseja yllä. Jos saa paljon tykkäyksiä, se kertoo yleensä siitä, että ihmisellä on paljon hyvänpäiväntuttuja, mutta ei välttämättä oikeita ystäviä yhtään enempää kuin sinullakaan. Varmaan ainakin puolet käyttäjistä hyväksyvät kavereikseen sellaisia, joiden kanssa eivät oikeassa elämässä ole missään tekemisissä, eivät tervehdi vastaantultaessa, tms.

minut tuhoaa netti. mitä te netissä teette, millä sivuilla käytte? itse en tee netissä mitään järkevää.

No hienoa että tyhjille ihmisille on veisbuukit ja treffihakutsödeemit. Pysykää niissä ja älkää koskaan poiketko reaalimaailmanpuolelle.

Nettiholismi..Ei tämä nyt eka koukuttava tuote ole =D

Aikanaan vierotuin IRC:stä todella rajulla kädellä.
Facebook sosiaalista runkaamista kaverin kuvilla, jokainen luo itsestään sellaisen mielikuvan ulkomaailmalle kun haluaa ja voit luottaa siihen,
että siellä roikkuvat ihmiset ovat samassa helvetissä.

Siitä huolimatta olet huomannut jo sen, että kaikesta kimaltavasta
huolimatta ihmiset eivät voi tuhota sitä itsestään mikä on todellista, eli vittumaista luonnetta.Sun jutuista ei tykätä sen vuoksi, että kukaan ei välitä susta.

Jouduin viimeviikolla hauskan dilemman eteen, kun koitin päästä entiselle kotipaikkakunnalleni festari taphtuman vuoksi yöksi =D
Aivan oikein 570 Fb frendistä tasan nolla ilmottautui.
Joskus vielä jos pystyn kävelemään niin auta armias, että lopetan tilini heti ja meen aikuisopiskelemaan forever aamen.

heibb tälle ketjustolle.. hyviä kommentteja paljon tässä ja ajattelin nyt kirjoittaa omia näkemyksiä: aloittaja muistaakseni laittoi, että oikeesti ei ole niin sosiaalisesti pidetty kuin mitä äf been kaverimäärät tuovat ilmi. mulla se on päinvastoin..enempi sosiaalisuutta varsinaisessa elämässä kun se mitä taas voisin saada näitä "nettimyönnytyksiä." itselläni taasen "suht järkevä" facebookin käyttö (vetoan ett vain vapaa-aikana kämpälläni olen sen tunnin pari päivässä noilla sivustoilla,en ole ottanut matkapuhelimeeni nettitoimintoa juuri tämänkään takia
(se on noin
4 vuotta vanha kapula)
äf beessä siis facebookissa oleminen ovat antaneet mahdollisuuden chatata niidenki tuttujeni kanssa joko offline- toiminnossa toisen ollessaan tai sitten ihan vihreen pallon näkyessä. yksi syy siihen on se, että kun -niitä tai sitä jotain pelikaveriani- yms. sellaista näen vapaa-ajalla ei ole ollenkaan luonnollista itselleni aloittaa vaihtaa muutamaa sanaa ees jos siin on outoja sen tuttuja ympärillä..en yleensäkkään vaiha näiden kans pintapuheita vain siis smalltalkkia
vaan yleensä jostain tärkeemmästä asiasta koneelta käsin olemme jutelleet.
olen keksinyt pienen motiivin mikä innostaa itseäni kaverimäärien rajauksen pitämisessä..kerrran satuin huomaamaan (oiskohan ollut vuosi sitten)nimittäin minulla sattuu olemaan 222 niitä äf beessäni ja aina jos haluan pitää ns. rajasta kiinni niin poistan sen mielestäni kaikkein kaukaisimman sieltä "tehden niin sanotusti tilaa" tälle enempi reaaliaikaisessa elämässä törmäävälleni uudelle tutulle..eihän meikäkään oikeesti "hallitse" noin montaa tyyppiä kuin päällisin puolin, mut jotain kiinnostavaa yhteistä meissä on sosiaalisuuden suhteen annettavissa toisillemme..jollakin tämä sama raja voisi olla 111,333 tai 444 kokeilkaa tehä maximi raja se motivoi..tai vaik 33 tai 55...tiedän, ett ihmismieli on usein katkera facebookinkin ruudun äärellä ollessaan, kun jotkut ovat vain kertakaikkiaan pidetympiä kuin toiset ja kun niitä peukkuja hyvistä kommenteista kommenteista ja kuvista satelee..muistakaa aina ..sehän vaatii molemmin puoleisen myöntymisen jos olet onnistut saamaan vaikka yli 300 olevaa kaveria.. en ole ollut kovinkaan kysytty nuilla sivuilla, mutta ehkä 50 nimeä oon ehkä jättänyt hyväksymättä..(en lue heitä ns. puolituttuihinkaan) ..luulen ett äf bee jää vielä multakin joku päivä jos tämä sinkkuus löytää loppunsa elämässäni,mutta jos mun elämä on sitten enempi vain vaimon ja lapsen kanssa niin tiiä tuosta ikävöikö tuonne kattelemaan toisten statuksia.. en usko ett kaipaan ruudulla notkumista sellaises elämäntilanteessa..kaikki sosiaalisuus kun koko ajan elävässä elämässä läsnä

jos tosiaan tuntee(voi käyttää sitä sanaa)150 ihmistä jotka ovat suht "läheisiä" niin se on kyll valtava määrä äfbee aikana olevassa elämässä...jollain vain onnaa se juttelu luonnostaan normaalitilanteessakin
vielä ehkä 500.n, tuskin enää kellään tuhannen tutun kanssa..
en muista mikä se lukema olikaan kuinka monta ihmistä voi elämänsä aikana tuntea

ps. jos jotakuta lohduttaa se tässä ketjussa lukijana ,niin en ole saannut kaikilta haluamiltani puolitutuiltakaan kamuhyväksyntää(1-10 tyyppiä) tässä 5,vuoden aikana..voitte arvata, ett ei se ainakaan mukavaa ole ollut.

mitn ei pitäisi koskaan, ottaa liian tosissaan mut siihen tää sosiaalinenki media itseäni ja meitä on koukuttanut

Aikoinaan kun tuli markkinoille näköradio eli TV, niin alko ihmiset istuu illat pitkät telkkua katellen.

Nyt on tullut viimeisten vuosien aikana markkinoille kaikenlaisia tietokoneita, joten ei katella niin paljoo telkkua, vaan chattaillaan ja ollaan netissä.

Aika kutakin.

Mitäköhän tehdään seuraavaksi???

Mä laitan fbkiin aina paskat kuvat juuri siksi että mulla se fb on ihan sama, mitä siel tapahtuu ja mitä muut kirjoita mut sit ku tapaan jonkun fbkista esim treffit sit teen sillei et oikeassa maailmassa näytän 2000kerta paremmin ku fb kuvissa ja sit kaikki ovat sillei mitäää ku mä luulin rt sä oot lalalalala

Ja sen verran vielä aloituksen laatineelle koulukiusaaja-tyyppiselle nettikirjoittajatapaukselle (tekstisisällön perusteella, henkilöistähän en tiedä), että puhu vaan itsestäs, älä muista. Olen varma, että olet yksinäinen, hyvin yksinäinen, mutta se ei oikeuta sua vainoamaan Suomi24:n julkisuuden avulla. Nimittäin pidä ihan vapaasti vaan minua vaikka minkälaisena pässinä, kun juttujasi kommentoin, mutta olen harvinaisen paljon älykkäämpi kuin sinä, kun minä kertakaikkiaan EN usko, että kukaan tulisi edes tollatavalla nimettömästi tähän Suomi24:n mainostamaan OMAA persoonaansa noin antisosiaalisena. Koska ihmisen psykologia menee siten, että jos on vilpitön tällaisilla nimettömillä palstoilla kirjoittaessaan, sitä yrittää antaa itsestään mahdollisimman HYVÄN kuvan muille ja perustella miksi sanoo mitä sanoo, eikä esitellä itseään muka täysin friikkinä.

Facebookin viimeisin tempaus, yritetään urkkia tietoja vaikka tietourkinta on Suomen lain mukaan rikos, kuten tietourkinnan yrityskin. Facebookilla ei ole oikeutta tietojen urkintaa, eikä minkäänlaista oikeutta käyttäjän kuviin tai muihinkaan tiedostoihin. Tällainen toiminta Facebookissa saa aikaan rikosilmoituksen tekemisen tietojen urkinnasta, ja niiden lainvastaisesta levittelystä.

Itsekkin olen miettinyt tuota facebookista poistumista. Aika moni kaveri tehnyt niin törkeän tempun että jostakin erimielisyyttä ollut niin poistaneet kavereita, tosin sellaiset henkilöt ignoreen aivan surutta.

En ole vielä liittynyt naamakirjaan. Mitä kaikkia tietoja rekisteröityessä faceen täytyy antaa, onko pakko näkyvä kaikille paikkakunta vai voiko piilottaa kaiken muun paitsi nimensä?

Facebookissa on esimerkiksi vale profiileja tänä vuonna on tapahtunut näin joku eräs henkilö kirjoittele aika monille ihmisille semmoseen tiedon mikä ei pidä paikkaansa ja jonkun toisen erään henkilön käyttäjä nimelle esittää että se on ton oma profiili vaikka ei ole turha pitää mitään valehtelua tällä profiililla

Tuntui hyvältä lopetaa Face,. Samlla menetin myös yritysteni sivut. Huom. Mitään ei face antanut, mutta otti.

Sosiaalista mediaa voisi kuvailla "social status mediaksi"... sitä se on ollut aina! Kavereita ei kiinnosta vaikka kuinka olisi järkevää tekstiä... kerran yks "fb kaveri" tuli suoraan sanomaan että: "ei ketään kiinnosta sun julkaisusi ja voisit mennä muualle täältä", no pistin sille jauhot suuhuh ja sanoin että "tämä on mun tilini ja mä kirjotan tänne tasan mitä haluan!" xd

Kun kirjoitan poliittisia kannanottoja jossain yleisillä (esim iltasanomat) seinillä niin siellä joku enkka oli muistaakseni joku 200 likee hyvän korona denialismini ansiosta :). Nykyinen yhteiskunta keskittyy vain siihen että haetaan kaikilta hyväksyntää ja kaikki pyörii sen ympärillä kuinka moni seuraa ja tykkää... aika feikkiä tuo, sillä minä jakanut sanomaani huolimatta siitä tiedosta että kukaan ei tykkäisi tai ketään ei kiinnostaisi, sillä koen tehtäväkseni tuoda omat tietämykseni muiden tietoisuuteen!

Itse pidän sitä polttoaineena ja motiivina jatkaa some postailua juuri sen takia koska ketään ei kiinnosta, olen eräänlainen some provosoija! Minulla on fb kavereideni keskuudessa sellainen "ahaa toi on se tyyppi jonka julkaisuista kukaan ei tykkää"... twitterissä olen pieni nimi (olen molemmissa omalla nimelläni). Parhaiten sanalla on painoarvoa jos on omalla identiteetillään :)

Mottoni: "mitä korkeammalle tähtäät, sen korkeammalta tiput" :)