Oikeus on jo aikaa sitten linjannut, että klubi ei sijoittanut jäsenten varoja tai edes omia varojaan todellisuudessa mihinkään, vaan jäsenten sijoitukset jaettiin uudelleen monimutkaisen lisenssijärjestelmän kautta. Sijoittajat kuitenkin erehtyivät sijoituskohteen luonteesta, koska siitä annettiin ilmeisen tarkoituksellisesti väärää tietoa.
On jo kuitenkin tullut luupäisimmillekin selväksi, että vain aniharva jäsenistä on syyllistynyt mihinkään rikokseen. Jäljelle jää etupäässä klubista jaettujen voittojen kohtalon selvittäminen.
Menettämisseuraamusoikeudenkäynneissä tullaan esittämään täysin oleellinen kysymys eli onko vastaaja sellaisessa asemassa alkuperäiseen rikokseen nähden, että siinä syntynyt hyöty voitaisiin määrätä menetettäväksi. Mikä voisi olla sellainen tilanne, että vastaaja voisi pitää Wincapitasta saamansa varat? Voisiko olla mahdollista, että klubiin omia varojaan vilpittömästi sijoittaneiden toiminta voitaisiin jotenkin oitää erillään päätekijän tekemästä rikoksesta?
Voiko siis oikeudessa todetun rikoksen "sisällä" harjoittaa rehellistä liiketoimintaa? Ilmeisesti voi, koska siitä on olemassa lainvoimaisia päätöksiä.
___C___
ESS --- Kihlakunnansyyttäjä Sari Aho heitti oikeudelle kysymyksen: ymmärsinkö oikein, että jo kertaalleen rikolliseksi todettu raha muuttui jossakin ketjun kohdassa lailliseksi?
Kaleva --- Professori Viljanen: WinCapita-voittojen periminen valtiolle tulkinnanvaraista.... Lisenssikaupasta saatujen voittojen katsominen rikoshyödyksi ei toki ole mahdoton ajatus sekään.
___C___
Minua askarruttaa edelleen prof. Aarnion lausunto asiassa, mitä se sitten 20.000 eurolla sisälsikään. Miksi Wincapita ja KMP Global olisivat tuossa mielessä erilaiset?
Avainsanat, joita Poliisi-TV käyttää ovat "hyväkseen, puolesta ja vilpittömässä mielessä" KMP Global -tapauksessa. Kahden miehen ei tarvinnut maksaa voittoja valtiolle, ja tämän päätöksen siunasi kaksi oikeusastetta.
Menettämisseuraamuksen kohteena voi olla rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty, riippumatta siitä, tiesikö hyötyjä rikoksesta tai saamastaan hyödystä. Konfiskaatio voisi kohdistua kuitenkin vain rikokseen osallisiin sekä siihen, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty, ei sitä vastoin sivullisiin.
Rikoshyöty voidaan kuitenkin konfiskoida vaikkapa kuolinpesästä, jota voitaneen pitää mahdollisissa rikostapauksissa ulkopuolisena, sivullisena. Rikosta ei ole varmuudella tehty kuolinpesän puolesta tai hyväksi.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000008
Jos lain henkeä tulkitsee, tavalla tai toisella rikoksesta hyötyneen omaisuuden ei tulisi kuulua sellaisiin oikeushyviin, joita lain tulisi suojella.
___C___
Voiko siis oikeudessa todetun rikoksen "sisällä" harjoittaa rehellistä liiketoimintaa?
Esine-, varallisuus- ja sopimusoikeus tuntevat termin "perusteltu vilpitön mieli". Rikoslaki ei tällaista termiä tunne. Olemme jo aikaisemmin pohtineet pitkään sitä, syntyikö Wincapitan ja jäsenten välille sopimus tai sopimuksenkaltainen ja syntyikö jäsenten välille lisenssien osto-myyntilanteessa asianosaissuhde.
Sopimus on edellyttänyt tahtoa ja luottamusta. Jotta sopimus tai sopimuksenkaltainen olisi muuta kuin pelkkä harjanvarsi ja oikeustoimena syntynyt ja tehokas, voidaan edellyttää osapuolten oikeustoimikelpoisuutta, sopimuksen oikeaa muotoa, oikeaa tahdonmuodostusta ja -ilmaisua sekä hyväksyttyä päämäärää. Jotta oikeustoimi olisi myös pätevä, vaaditaan osapuolilta tietty kompetenssi.
Periaatteessa olisi mahdollista, että rikollisen toiminnan sisällä voisi tapahtua rehellistä liiketoimintaa. Tällaista liiketoimintaa voisivat tehdä ainakin kaksi jäsentä keskenään, jotka ovat vilpittömässä mielessä ostaneet ja myyneet lisenssejä.
Nyt näyttäisi siltä, että pätevää ja tehokasta sopimusta tai sopimuksenkaltaista ei olisi syntynyt. Ja miksi ei?
A) Oikeustoimi edellyttää, että sillä on hyväksytty päämäärä. Päämäärän tulee olla lainmukainen ja hyvän tavan mukainen. Nyt kyseessä on ollut lainvastainen törkeä petos ja rahankeräysrikos, joten sopimusta ei voida pitää tehokkaana.
B) Oikeustoimi ei ole pätevä, jos sen syntymiseen on käytetty petollista viettelyä. Petollisen viettelyn tunnusmerkistö täyttyy, kun henkilölle esitetään asioita jotka eivät pidä paikkaansa tai todellista asiaa vääristellään. Wincapitassa näin on tehty.
Edelleen
C) Rikoshyöty voidaan konfiskoida asiasta tietämättömältä ja vaikkapa kuolinpesästä, jota voitaneen pitää mahdollisissa rikostapauksissa ulkopuolisena, sivullisena. Rikosta ei liene varmuudella ainakaan tehty kuolinpesän puolesta tai hyväksi.
KMP Global tapaus kuitenkin kertoo, että ellei rikosta ole tehty asianomaisen hyväksi tai puolesta ja jos asiaomaiset ovat toimineet hyvässä uskossa, asianomaiset saavat pitää voittovarat. Onko kenelläkään käytössä KMP Globalin ratkaisuja käräjä- tai hovioikeudesta.
On jo kuitenkin tullut luupäisimmillekin selväksi, että vain aniharva jäsenistä on syyllistynyt mihinkään rikokseen. Jäljelle jää etupäässä klubista jaettujen voittojen kohtalon selvittäminen.
Menettämisseuraamusoikeudenkäynneissä tullaan esittämään täysin oleellinen kysymys eli onko vastaaja sellaisessa asemassa alkuperäiseen rikokseen nähden, että siinä syntynyt hyöty voitaisiin määrätä menetettäväksi. Mikä voisi olla sellainen tilanne, että vastaaja voisi pitää Wincapitasta saamansa varat? Voisiko olla mahdollista, että klubiin omia varojaan vilpittömästi sijoittaneiden toiminta voitaisiin jotenkin oitää erillään päätekijän tekemästä rikoksesta?
Voiko siis oikeudessa todetun rikoksen "sisällä" harjoittaa rehellistä liiketoimintaa? Ilmeisesti voi, koska siitä on olemassa lainvoimaisia päätöksiä.
___C___
ESS --- Kihlakunnansyyttäjä Sari Aho heitti oikeudelle kysymyksen: ymmärsinkö oikein, että jo kertaalleen rikolliseksi todettu raha muuttui jossakin ketjun kohdassa lailliseksi?
Kaleva --- Professori Viljanen: WinCapita-voittojen periminen valtiolle tulkinnanvaraista.... Lisenssikaupasta saatujen voittojen katsominen rikoshyödyksi ei toki ole mahdoton ajatus sekään.
___C___
Minua askarruttaa edelleen prof. Aarnion lausunto asiassa, mitä se sitten 20.000 eurolla sisälsikään. Miksi Wincapita ja KMP Global olisivat tuossa mielessä erilaiset?
Avainsanat, joita Poliisi-TV käyttää ovat "hyväkseen, puolesta ja vilpittömässä mielessä" KMP Global -tapauksessa. Kahden miehen ei tarvinnut maksaa voittoja valtiolle, ja tämän päätöksen siunasi kaksi oikeusastetta.
Menettämisseuraamuksen kohteena voi olla rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty, riippumatta siitä, tiesikö hyötyjä rikoksesta tai saamastaan hyödystä. Konfiskaatio voisi kohdistua kuitenkin vain rikokseen osallisiin sekä siihen, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty, ei sitä vastoin sivullisiin.
Rikoshyöty voidaan kuitenkin konfiskoida vaikkapa kuolinpesästä, jota voitaneen pitää mahdollisissa rikostapauksissa ulkopuolisena, sivullisena. Rikosta ei ole varmuudella tehty kuolinpesän puolesta tai hyväksi.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000008
Jos lain henkeä tulkitsee, tavalla tai toisella rikoksesta hyötyneen omaisuuden ei tulisi kuulua sellaisiin oikeushyviin, joita lain tulisi suojella.
___C___
Voiko siis oikeudessa todetun rikoksen "sisällä" harjoittaa rehellistä liiketoimintaa?
Esine-, varallisuus- ja sopimusoikeus tuntevat termin "perusteltu vilpitön mieli". Rikoslaki ei tällaista termiä tunne. Olemme jo aikaisemmin pohtineet pitkään sitä, syntyikö Wincapitan ja jäsenten välille sopimus tai sopimuksenkaltainen ja syntyikö jäsenten välille lisenssien osto-myyntilanteessa asianosaissuhde.
Sopimus on edellyttänyt tahtoa ja luottamusta. Jotta sopimus tai sopimuksenkaltainen olisi muuta kuin pelkkä harjanvarsi ja oikeustoimena syntynyt ja tehokas, voidaan edellyttää osapuolten oikeustoimikelpoisuutta, sopimuksen oikeaa muotoa, oikeaa tahdonmuodostusta ja -ilmaisua sekä hyväksyttyä päämäärää. Jotta oikeustoimi olisi myös pätevä, vaaditaan osapuolilta tietty kompetenssi.
Periaatteessa olisi mahdollista, että rikollisen toiminnan sisällä voisi tapahtua rehellistä liiketoimintaa. Tällaista liiketoimintaa voisivat tehdä ainakin kaksi jäsentä keskenään, jotka ovat vilpittömässä mielessä ostaneet ja myyneet lisenssejä.
Nyt näyttäisi siltä, että pätevää ja tehokasta sopimusta tai sopimuksenkaltaista ei olisi syntynyt. Ja miksi ei?
A) Oikeustoimi edellyttää, että sillä on hyväksytty päämäärä. Päämäärän tulee olla lainmukainen ja hyvän tavan mukainen. Nyt kyseessä on ollut lainvastainen törkeä petos ja rahankeräysrikos, joten sopimusta ei voida pitää tehokkaana.
B) Oikeustoimi ei ole pätevä, jos sen syntymiseen on käytetty petollista viettelyä. Petollisen viettelyn tunnusmerkistö täyttyy, kun henkilölle esitetään asioita jotka eivät pidä paikkaansa tai todellista asiaa vääristellään. Wincapitassa näin on tehty.
Edelleen
C) Rikoshyöty voidaan konfiskoida asiasta tietämättömältä ja vaikkapa kuolinpesästä, jota voitaneen pitää mahdollisissa rikostapauksissa ulkopuolisena, sivullisena. Rikosta ei liene varmuudella ainakaan tehty kuolinpesän puolesta tai hyväksi.
KMP Global tapaus kuitenkin kertoo, että ellei rikosta ole tehty asianomaisen hyväksi tai puolesta ja jos asiaomaiset ovat toimineet hyvässä uskossa, asianomaiset saavat pitää voittovarat. Onko kenelläkään käytössä KMP Globalin ratkaisuja käräjä- tai hovioikeudesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pelko pois, Trölliseni.
Hovioikeus: ”… kimppaosuudet, offshoreosakkeet ja lisenssit eivät todellisuudessa edustaneet itsenäistä tai todellista varallisuuserää”.
Hovioikeus linjasi näin ja Winkkarin lisenssipörssistä ei millään väännöllä enää tule laillista kauppaa ellei asia muutu korkeimmassa oikeudessa. Kuvitteellinen kauppa kun ei voi mitenkään olla laillista ja vilpittömässä mielessä tehtyä kaupankäyntiä.
Trölli. ”Minua askarruttaa edelleen prof. Aarnion lausunto asiassa..”
Yhdyn kummeksuntaasi. Kovasta kouhkauksesta huolimatta lausunto ei kelvannut Seinäjoen käräjäoikeudessa todisteeksi, lieneekö sitä sitten edes esitetty. Graalian kuukauden vanha käppyrä kylläkin oli esitetty oikeudessa, joten varatuomari lienee kuopannut Aarnion lausunnon kompostiin.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus (R12/334) muotoili asiaa näin:
”Tämän kaltaisen petoksen täyttöpanoon siten liittyy olennaisesti sellainen mahdollisuus, että varsinkin alkuvaiheen sijoittajat voivat tekijän ohella hyötyä rikoksesta. Sen vuoksi tekijän tahallisuus kattaa hyödyn aiheuttamisen tällaiselle sijoittajalle, vaikka tekijä ei voikaan ennalta tietää heidän henkilöllisyyttään. Myös kriminaalipoliittiset syyt puoltavat voitolle jääneiden sijoittajien katsomista henkilöiksi, joiden puolesta ja hyväksi rikos on tehty.”
Näpsäkästi muotoiltu. Sijoittajien hyötyminen oli siis tahallinen teko, vaikkakin vain Hanskin puolelta. Teko myös tehtiin heidän puolesta ja heidän hyväksi. Näinhän se pyramidipetos pelittää, aiemmin liittyneiden on hyödyttävä, jotta myöhemmin liittyviä höyniä saataisiin ylipäätään koijatuksi.
On sääli, ettemme ole keskústeluväleissä. Olisin kerrankin ollut samaa mieltä kanssasi. ;)))’
Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa eräs vastaajista oli ottanut esille teeman "Rikoshyödyn menettämistä koskeva oikeuskäytäntö". Kirjallisena todisteena oli tapaus KMP Global (Turun hovioikeus, 15.4.2011, DN:o R 09/2789).
Voidaan siis sanoa, että ainakin Joensuun oikeussalissa KMP Globalin hovioikeuden papereilla pyyhittiin persamusta. Sitä taustaa vasten prof. Aarnion lausuma kiinnostaa entistä enemmän, sillä siellä on pakko olla todellisia taikasanoja.