Alapohjan kosteus%

onko alapohjassa aina sama kosteus%,kuin ulkona?

n.mvn kirjoitti:

onko alapohjassa aina sama kosteus%,kuin ulkona?

Ei ole. Kesällä ja etenkin keväällä ulkoa tuulettuvassa ryömintätilallisessa alapohjassa (vanhan kansan rossipohja) on yleensä suurempi kosteus-% kuin ulkoilmassa. Tämä johtuu siitä, että alapohja lämpenee keväällä hitaasti. Kun sinne sitten virtaa lämmintä kosteaa ulkoilmaa, niin kosteus-% viileässä alapohjassa huitelee helposti välillä 90...95 %. Edellinen koskee pääsääntöisesti uusia taloja, joissa on hyvä alapohjan eristys. Vanhat talot vuotavat niin paljon lämpöä ryömintätilaan, että kosteusprosentin ero ei ole kovin dramaattinen.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Ei ole. Kesällä ja etenkin keväällä ulkoa tuulettuvassa ryömintätilallisessa alapohjassa (vanhan kansan rossipohja) on yleensä suurempi kosteus-% kuin ulkoilmassa. Tämä johtuu siitä, että alapohja lämpenee keväällä hitaasti. Kun sinne sitten virtaa lämmintä kosteaa ulkoilmaa, niin kosteus-% viileässä alapohjassa huitelee helposti välillä 90...95 %. Edellinen koskee pääsääntöisesti uusia taloja, joissa on hyvä alapohjan eristys. Vanhat talot vuotavat niin paljon lämpöä ryömintätilaan, että kosteusprosentin ero ei ole kovin dramaattinen.

Lue lisää

Niin ja talvella tuo toimii toisinpäin: vaikka pakkasulkoilman kosteus olisi 100% niin kun sillä tuuletetaan alapohjaa niin kosteus siellä voi romahtaa jopa alle 10% riippuen siitä, kuinka paljon lämpimämpi ryömintätila on ulkoilmaan nähden. Tällä ilmiöllä se alapohja kuivaa talvella (kunhan ei tuuletusta suljeta). Kesällä alapohja taas kostuu.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Ei ole. Kesällä ja etenkin keväällä ulkoa tuulettuvassa ryömintätilallisessa alapohjassa (vanhan kansan rossipohja) on yleensä suurempi kosteus-% kuin ulkoilmassa. Tämä johtuu siitä, että alapohja lämpenee keväällä hitaasti. Kun sinne sitten virtaa lämmintä kosteaa ulkoilmaa, niin kosteus-% viileässä alapohjassa huitelee helposti välillä 90...95 %. Edellinen koskee pääsääntöisesti uusia taloja, joissa on hyvä alapohjan eristys. Vanhat talot vuotavat niin paljon lämpöä ryömintätilaan, että kosteusprosentin ero ei ole kovin dramaattinen.

Lue lisää

Eli olisiko suotavaa, että alapohjaa lämmitettäisiin, kun eikös sillä lämmöllä saada kuivempaa?

Eikös täysin tuulettuva eroa aikas paljon tästä osittain tuulettuvasta?

tehtiin tänä kesänä näin: kaivettu perusmaa kallistaa ulospäin, sen päällä kapillaarisepeli 20 cm , 140 mm eps, 10 cm soraa 80 cm korkea ryömintätila

tuuletusluukut 200mmx200mm n. 3 m väleion sokkelissa, salaojitukset tietenkin myös normaalisti ja patolevy, rakennuspaikka on etelärinteessä

katsotaan ja seurataan, nyt ei vielä toiminnasta ja prosenteista osaa sanoa kun ei ole lattiaa päällä

Orgaaninen materiaali on se paha nykyaikaisessa hyvin eristetyssä rossipermannossa, arviolta 100 000 tällaista taloa on Suomessa alapohja homeessa.
Vetoan Ruotsalaiseen Antimexin tutkimukseen, jossa Ruosissa näitä on 175 000.
Ongelma on tuttu kaikille puutalovalmistajille.
Miksi sitten näitä edelleen tehdään ? Sopivat hyvin puutalovalmistajan tuotantoprosessiin. Nopea ja kustannustehokasta rakentaa ja puuta menee kaupaksi.
Betonirakenne on paljon turvallisempi ja miksei kunnon ilmankuivaajakin käy ratkaisuksi. Ongelmia on aiheuttanut halvat kondenssikuivaajat, jäätyessään tai muun toimintahäiriön kohdatessa. Nykyihminen vähemmän kurkistelee alapohjaan, ennen kuin haju kielii ongelmista.

Hometalkootko turhia kirjoitti:

Orgaaninen materiaali on se paha nykyaikaisessa hyvin eristetyssä rossipermannossa, arviolta 100 000 tällaista taloa on Suomessa alapohja homeessa.
Vetoan Ruotsalaiseen Antimexin tutkimukseen, jossa Ruosissa näitä on 175 000.
Ongelma on tuttu kaikille puutalovalmistajille.
Miksi sitten näitä edelleen tehdään ? Sopivat hyvin puutalovalmistajan tuotantoprosessiin. Nopea ja kustannustehokasta rakentaa ja puuta menee kaupaksi.
Betonirakenne on paljon turvallisempi ja miksei kunnon ilmankuivaajakin käy ratkaisuksi. Ongelmia on aiheuttanut halvat kondenssikuivaajat, jäätyessään tai muun toimintahäiriön kohdatessa. Nykyihminen vähemmän kurkistelee alapohjaan, ennen kuin haju kielii ongelmista.

Lue lisää

Niin kosteushan on aina huonosta......
mutta mistä kosteus muodostuu ns.rossipohjiin? Ilmasta maasta??
entä voiko sitä vähentää (maaaineilla)

uuuuuuuusi kirjoitti:

Niin kosteushan on aina huonosta......
mutta mistä kosteus muodostuu ns.rossipohjiin? Ilmasta maasta??
entä voiko sitä vähentää (maaaineilla)

Oikeaoppisesti toteutetussa rossipohjassa kosteus tulee ulkoa tuuletusilman mukana ja kondensoituu rakenteisiin.
Rakennusvirheet ovat sitten oma asiansa ja niitäkin kyllä löytyy.
Myös suunnitteluvirheitä voi kaaokseen mahtua, sillä ihmisethän näitä taloja suunnittelevat.
Rossipohjan lämpötilan korottaminen laskee suhteellista kosteutta, mitä lämpimämpi sen parempi.

Tuuletusta tarvitaan mikäli perustukset ovat diffuusio tiiviitä, jos eivät , toimii hyvin ilman tuuletustakin lämpötilaerojen ansiosta.
Kevytsoraharkosta ja Isodrän tai Fuktisol eristys ulkopuolella, niin höyrynpaine-ero ulospäin on riittävän suuri. Perustus kuivuu ulospäin, kuin ennenvanhaankin kivenjärkäleiden väleistä. Vanhoissa taloissa kissanluukku oli juuri kissaa varten, ei tuuletusta varten.
Jos taas perustus on diffuusio tiivis on tuuletus järjestettävä, joko tuuletusaukoilla tai koneellisella hallitummalla ilmanvaihdolla. Kunnollinen sorbtiokuivaaja on myös toimintavarma vaihtoehto ei diffuusioavoimille perustuksille.

Maa-aineksen kosteusprosentti ja ilman suhteellinen kosteus on kaksi eri asiaa. Ilmankosteus RH % riippuu vesimäärän lisäksi ilman lämpötilasta.

Ainesten kosteus taas ei juuri riipu lämpötilasta.

Mutta vastaus kysymykseesi on, että se kosteusprosentti laatan alla ilmatiehyeissä on normaalisti noin 100%.