Miksi ihmeessä tää teidän kirjoittelunne on yhtä "eipäs joopas" ! Kun/jos sukupuoli on korjattu oikeaksi miksi ei voi elää nyt siten ja olla vain tyytyväinen elämäänsä! Jos elämä taas ei olekkaan sitä mitä odotti sen olevan, surullista mutta ei korjaannu sillä että valittaa ja valittaa!! Se vain syö ja tekee lisää pahaa oloa!! Oletan nyt että elämä uudessa /"oikeassa ruumiissa" ei todennäköisesti tule olemaankaan koskaan täydellistä ja onnellistakaan! Tämän ainakin eräitten kirjoittelusta voi kovasti aistia!
Eli ei hätäilyä sukupuolenkorjauksiin!! Täällä Thaikuissakin aloitus elämään ladyboyna kestää keskimäärin vuoden kaksi siitä kun hormoonien syönnin ovat aloittaneet! Opetellaan naisen kävelyä, eleitä, äänen käyttöä sun muuta! Meno Alapään korjauksiin kestää vielä ainakin toisen mokoman lisää ja jotkut/useatkaan eivät mene koskaan!!
Kun nyt olen kierrellyt Thaimaata siellä sun täällä kaverini kanssa, on tottunut kaikkialla siihen että Ladyboyt(trassukupuoliset) tulevat heti juttuihin kun toisiaan näkevät! Kertovat ja kyselevät mikä mieltä painaa! Auttavat ja tukevat toinen toisiaan, aivan kuin "samaa sukupuolta" olevien pitääkin! Ei ole pelkoa että antaisivat vääristettyä tietoa toisilleen! On kiva olla sellaisten kavereitten kanssa jossa kaikki mistä puhutaan on meille "normaalia" ja itsestään selvää!
Täällä kun kirjoitat/kysyt jotain, joku (paljolti samakin) tulee ja "tuhoaa" kysymyksen ja vastauksetkin!!
Omasta kokemuksestani voin sanoa että kun agressiivisuuteni nousi hälyttävälle tasolle jatkuvasta kiusaamisesta hain ammatti-ihmiseltä apua ja tämä vielä viimeisenä neuvonaan kysyi jos voisin vaihtaa asuinympäritöäni ja sen teinkin! Jos on "huono olo" ei se täälläkään parane asioita kaivelemalla ja toisen sanomisia muuksi muuttamalla/vääntämällä!! On vain yritettä'vä keksiä jotain muuta sisältöä elämälleen!!
Eli olen elänyt myös helvetin transsukupuolisuuteni takia mutta se on vain muovannut ajatusmaailmaani siihen malliin että en enään häpeä enkä salailekaan transsukupulisuuttani. Yritän elää miehen papereilla mutta naisen mielellä ja paljoltikin niillä asioilla mitä nainen sisälläni haluaa minun tekevän! Helppottaahan tämä oloani mutta ei tietenkään koskaan riittävästi!!
Eli ei hätäilyä sukupuolenkorjauksiin!! Täällä Thaikuissakin aloitus elämään ladyboyna kestää keskimäärin vuoden kaksi siitä kun hormoonien syönnin ovat aloittaneet! Opetellaan naisen kävelyä, eleitä, äänen käyttöä sun muuta! Meno Alapään korjauksiin kestää vielä ainakin toisen mokoman lisää ja jotkut/useatkaan eivät mene koskaan!!
Kun nyt olen kierrellyt Thaimaata siellä sun täällä kaverini kanssa, on tottunut kaikkialla siihen että Ladyboyt(trassukupuoliset) tulevat heti juttuihin kun toisiaan näkevät! Kertovat ja kyselevät mikä mieltä painaa! Auttavat ja tukevat toinen toisiaan, aivan kuin "samaa sukupuolta" olevien pitääkin! Ei ole pelkoa että antaisivat vääristettyä tietoa toisilleen! On kiva olla sellaisten kavereitten kanssa jossa kaikki mistä puhutaan on meille "normaalia" ja itsestään selvää!
Täällä kun kirjoitat/kysyt jotain, joku (paljolti samakin) tulee ja "tuhoaa" kysymyksen ja vastauksetkin!!
Omasta kokemuksestani voin sanoa että kun agressiivisuuteni nousi hälyttävälle tasolle jatkuvasta kiusaamisesta hain ammatti-ihmiseltä apua ja tämä vielä viimeisenä neuvonaan kysyi jos voisin vaihtaa asuinympäritöäni ja sen teinkin! Jos on "huono olo" ei se täälläkään parane asioita kaivelemalla ja toisen sanomisia muuksi muuttamalla/vääntämällä!! On vain yritettä'vä keksiä jotain muuta sisältöä elämälleen!!
Eli olen elänyt myös helvetin transsukupuolisuuteni takia mutta se on vain muovannut ajatusmaailmaani siihen malliin että en enään häpeä enkä salailekaan transsukupulisuuttani. Yritän elää miehen papereilla mutta naisen mielellä ja paljoltikin niillä asioilla mitä nainen sisälläni haluaa minun tekevän! Helppottaahan tämä oloani mutta ei tietenkään koskaan riittävästi!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Keksikää mulle sellainen konsti millä kesäkuuma ei aiheuta hiusten muuttumista hikisiksi ja epämiellyttävän tuntuisiksi ja sitten miten vältetään se että fyysinen rasitus heikentää tilapäisesti kognitiivisia kykyjä (havaittu tosiasia ainakin omalla kohdalla) niin olen jo huomattavasti tyytyväisempi elämääni!
Perustelut miinukselle? Teistäkö em. olotilat ovat mukavia? Noh, ymmärtäähän sen ettei keskinkertaisella älyllä varustettu henkilö juuri häiriinny jos huomaakin että ulkoa tulon jälkeen hikisenä ei osaakaan muodostaa virheettömiä kahdeksan sivulauseen virkkeitä lennosta. Itseäni se haittaa koska olen tottunut puhumaan niin aina kun mahdollista.
"Miksi ihmeessä tää teidän kirjoittelunne on yhtä "eipäs joopas" ! Kun/jos sukupuoli on korjattu oikeaksi miksi ei voi elää nyt siten ja olla vain tyytyväinen elämäänsä! Jos elämä taas ei olekkaan sitä mitä odotti sen olevan, surullista mutta ei korjaannu sillä että valittaa ja valittaa!! Se vain syö ja tekee lisää pahaa oloa!!"
Olet saanut hieman vääristyneen kuvan kun seuraat suomalaisten transsukupuolisten elämää vain tällä palstalla. Täällä valtaosan negatiivisista mielipiteistä kirjoittaa muutama transsukupuolinen (jäänee alle puolentusinan), ehkäpä heidän elämänsä ei olekaan sitä mitä on odotettu, näin ainakin pääsee käsitykseen heidän jo vuosia kestäneestä valituksestaan. "Tuolla ulkona" muiden transtaustaisten ihmisten joukossa on aika vähän tällaisia pettyneitä ihmisiä.
"Kun nyt olen kierrellyt Thaimaata siellä sun täällä kaverini kanssa, on tottunut kaikkialla siihen että Ladyboyt(trassukupuoliset) tulevat heti juttuihin kun toisiaan näkevät! Kertovat ja kyselevät mikä mieltä painaa! Auttavat ja tukevat toinen toisiaan, aivan kuin "samaa sukupuolta" olevien pitääkin! Ei ole pelkoa että antaisivat vääristettyä tietoa toisilleen!"
Suurin ero lienee kulttuurissa, sillä suomalaiset (ja ilmeisesti muutkin länsimaissa) transsukupuoliset pyrkivät integroitumaan kokemansa sukupuolen mukaisten ihmisten joukkoon mahdollisimman pian (esimerkiksi naisena naisten joukkoon). Täällä ei ole tuollaista "kolmanteen sukupuoleen" luokittelua eikä siis tarvetta erottua omaksi joukokseen.
Tuollaista auttamista ja toisten tukemista löytyy täälläkin, mutta nimenomaan samassa tilanteessa kuin Thaimaassakin eli tavatessaan toisiaan mm. vertaistuessa henkilökohtaisesti. Olen kokenut että transsukupuoliset suhtautuu täällä hyvin kriittisesti tuntemattomien ihmisten kirjoitteluun netissä, suhtautuminen on erittäin varautunutta. Suljetuilla ja rekisteröitymistä vaativilla keskustelupalstoilla uskalletaan keskustella jo vapaammin kun keskustelutoverit tunnistetaan nimimerkeistään.
"Omasta kokemuksestani voin sanoa että kun agressiivisuuteni nousi hälyttävälle tasolle jatkuvasta kiusaamisesta hain ammatti-ihmiseltä apua ja tämä vielä viimeisenä neuvonaan kysyi jos voisin vaihtaa asuinympäritöäni ja sen teinkin!"
Aika moni joutuu kokemaan samaa ja henkilöstä sitten riippuu miten siihen suhtautuu. Joku vastaa agressiivisuudella, toinen taas masentuu. Olen kasvattanut paksun nahan sietääkseni kiusaamista, en halua menettää terveyttäni sen vuoksi ja se onkin auttanut. Hieman olen yllättynyt että kiusaamista saa kokea vain toisten transsukupuolisten taholta, tavisten kanssa pärjään hienosti. Onneksi muutin suureen kaupunkiin jo ajoissa, syntymäkunnassani olisin joutunut silmätikuksi.
"Eli olen elänyt myös helvetin transsukupuolisuuteni takia mutta se on vain muovannut ajatusmaailmaani siihen malliin että en enään häpeä enkä salailekaan transsukupulisuuttani. Yritän elää miehen papereilla mutta naisen mielellä ja paljoltikin niillä asioilla mitä nainen sisälläni haluaa minun tekevän! Helppottaahan tämä oloani mutta ei tietenkään koskaan riittävästi!! "
Uskon kyllä että tuollainen "välimaastossa" eläminen transihmisenä rassaa henkisesti aika tavalla. Omalta kohdaltani tuo oli vain lyhyt jakso tukimusten ja hoitojen aikana, sen jälkeen olen elänyt naisena naisten joukossa. En salaile erityisesti transtaustaani, siitä ei vaan puhuta kuten muutkaan eivät puhu vakavista sairauksistaan koska on hoidettu terveeksi.
Apu ja tuki joita tarjoaa vain nille, joista sattuu henkilökohtaisesti pitämään, on yhtä tyhjän kanssa henkilön karmapisteiden kannalta.
Sori, kirjoitin tuon ennen kuin olin lukenut viestiäsi kokonaan. Myöhemmin myönsitkin että transsukupuolisten keskuudessa esiintyy myös kiusaamista, joten olisin voinut jättää kirjoittamatta. Minulla vaan on nollatoleranssi kaikenlaista perätöntä transsukupuolisten sisäisen solidaarisuuden hehkuttamista kohtaan, ymmärrettävistä syistä, ymmärrät varmaan.
Hienoa jos sinä Alieni autat ja tuet myös niitä joista et henkkoht tykkää.
Kyllä, niin pyrin tekemään. Tosin henkilöt eivät saa kuulua INHOTTUJEN kategoriaan. Sellaisia en auta. Tosin sinne päätyäkseen pitää todellakin tehdä jotain mikä vaarantaa muiden onnellisuuden, halventaa jotain ihmisryhmää tms.