oletteko muut huomanneet, että jos perheessä on vain yksi koira, sitä tulee paapottua vähän liikaakin, mutta heti jos niitä on kaksikin niin ,niitä alkaa kohdella eläiminä, ei lapsina, tulee jotenkin välinpitämättömäksi(positiivisessa mielessä).
koirista
koirallinen
16732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ja tarkoitus tolla kirjoituksella oli....? :)
ajat takaa - meni kyl pahasti ohi multa.
Juuri tuosta syystä en koskaan haluakaan kahta koiraa, täytyy olla se yksi jota saa paapoa oikein kunnolla.
olen miettinyt omalla kohdalla.Omien koirin harrastus alkoi niin että eka koira oli 2 vuotta yksin ,se oli unelma koira,sit tuli lukematon määrä muita koiria ,muut eivät olleet samalla tavalla "ajatuskoiria",koska ne tuli laumaan.Nyt meillä on vaan yksi ,ja kyllä se saa kaiken huomion ja kun toinen tulee vuoden päästä tuskin olen sen kanssa 5 kk kotona ,saa tyytyä 2 kk,onhan sillä toinen kaverina.
Oma motto on,jos ottaa kissoja tai koiria niitä pitää olla 2.
Et sitten viitsinyt jatsoa aiempia viestejä, olen itse käyttänyt tuota nimimerkkiä jonkin aikaa, ja toi viestisi on sellainen, etten ymmärrä sitä ja on inhottavaa, jos joku nyt luulee minun kyselevän tollasia!
SIIS, AIEMPI KOIRALLINEN EI OLE TÄMÄN VIESTIN TAKANA!!!
mitä siinä on inhottavaa???
En ymmärtänyt tuota alkuperäistä kirjotusta, koska mulle koira on aina ollut koira, ei lapsi. Niinpä en haluaisi, että joku tekee samalla nimimerkillä kirjoituksen, josta ainakin itse ymmärsin asioita eri tavalla, kuin mitä mun ajatukset on. Et varmaanka itse tykkäisi, jos nimimerkilläs kirjoteltas tänne, vai?
Kun tuon alkuperäisen kirjoittajan ajatus ei oikein sovi mun ajatuksiin, niin ei musta oo kivaa, että hän on käyttänyt samaa nimimerkkiä. Ymmärrätkö?
kun lukee vaan joka toisen rivin, siis on todella ikävää jos joku käyttää omaa nimimerkkiä,se on ongelma täällä kun ei tartte rekisteröityä,minä en esim saanut tota Rivaa rek.koska se on jo jollain muulla palstalla.
mut ihan tohon aloitusviestiin vastasin oman kannan jo tuolla aiemmin,siis siihen varsinaiseen asiaan,sen voi tietty ottaa vittuiluna tai sit ihan asiana.
Lapsi kohdan olen varmaan ohittanut kokonaan,koira on koira ja lapsi on lapsi,kumpikaan ei korvaa toista.
Tosta aloitusviestistä ja muusta oon kyllä sun kanssas samaa mieltä. Lapsi on lapsi ja koira on koira. Silläpä toi alkujuttu ei tuntunut kivalta luettavalta "omalla" nimimerkillä. Meiltä kun löytyy kaksi koiraa ja lapsi ja kaikilla niillä on "oma paikka sydämessä", mutta itse en ole koskaan osannut ajatella koiraa lapsena. Tiedän, että toisille lemmikki vastaa lasta ja ymmärrän senkin.
..jos sinulla lapsi,ensimmäinen,sitä paapotaan ja kun tulee toinen niin hän menee siinä rinnalla.Ihan sama koirista...
anteeksi nyt aluksi, en huomannut että nimimerkki oli jo jollain toisella! ei ollut tarkoitus solvata!!!!tarkoitin tekstini tavallisille koiranomistajille, ja unohdin ""merkit lapsi-sanasta tarkoitin kuvainnollisesti.että annetaan makupaloja pöydästä,otetaan viereen nukkumaan ym. mutta tietysti nämä ammattimaiset koiraihmiset eivät ymmärrä. no,juu mutta kun on useampi elukka tulee helposti hätisteltyä pummaaja koirat hiiteen,näin esimerkkinä. ja anteeksi että eksyin tänne teidän piireihinne.
ammattimainen koiraihminen??
Koiran peruskoulutukseen mielestäni on kautta aikojen kuulunut myöskin se, että pöydästä ei anneta, sillä saadaan vain superpummeja aikaiseksi. Mietihän bernhardia, joka on samalla tasolla lautasen kanssa kuolat valuen...hyvää ruokahalua vain. Meillä monta koiraa, jotka kaikki saavat tasan saman kohtelun, samat komennot, kehut jne. Meillä mm. kukin vuorollaan nukkuu sängyssä kanssamme ;)
"ammattimainen" koiraihminen= monta koiraa, kaikki aika menee näyttelyissä, kentillä, yleensä ei ole muuta puheenaihetta kuin koirat, muuta elämää ei ole.
vaikka meillä on monta koiraa, niin toki on muutakin, ihan normaalia, elämää. Muutenhan tämä vähäinenkin järki heittäis häränpyllyä tykkänään. Näyttelyt ja kokeet kun ajoittuvat viikonlopuiksi, niin jäähän sitä aikaa toki muuhunkin, eikä sitä aina mennä tukka putkella.
Oon Issukan kanssa samaa mieltä tosta, että tapakasvatus on oltava myös yhdellä koiralla, ei sitä aloiteta vasta sitten, kun tulee toinen koira. Eikä mitään anteeksi pyydeltävää, sieppas vaan kaikki eilen, kun taas oli takana erittäin huonosti nukuttu yö (lapsi 7kk nuhassa).
Itse ajattelen, että ollaan "tavallisia koiranomistajia", ei koko elämä pyöri koirien ympärillä vaikka koirat suuren osan ajasta viekin. Elämä muuttuu suuresti jo yhdenkin koiran saapuessa perheeseen, eli kaikki suju niin kuin ilman koiraa, mutta jokainen koiran omistaja on varmasti valmis uhraamaan aikaansa tuohon "ihmisen parhaaseen ystävään".
Totta on, että päivät menevät osittain koirien "ehdoilla", aamulla on lähdettävä lenkille vaikka takana olisi millainen yö ja muutenkin tietyt rutiinit muodostuu koirien mukaan, mutta sitähän se arki on koirien kanssa. Toisen koiran tultua aikaa menee tietenkin enemmän koirien kanssa touhuamiseen, kun ei siitä uudesta tulokkaasta tule "kunnon koiraa" ihan ilmaiseksi, vaan kaikki samat jutut on sille opetettava, kuin ekallekkin.
Näyttelyt vie aina joskus osan viikonlopusta, mutta ainakin meillä se on vaan mukavaa, kun pääsee hetkeksi arjesta irti. Ainakin nyt se tuntuu olevan melkoinen henkireikä, kun saa lapsen päiväksi hoitoon ja pääsee pois kotoa muutamaksi tunniksi ja näyttelyissä tapaa ihmisiä, joiden kanssa jutut ei oo vaipanvaihtoo ja synnytystä, niin kuin ne tahtoo olla tuolla muiden äitien kanssa.
Jatka vaan kirjoittelua, ei ole tarkoitus karkoittaa täältä ketään!