Pseudoskeptikot taistelevat kaikin voimin luovaa ajattelua ja oikeaa tiedemiesmäistä maailmankuvaa vastaan. Todellinen tiede suhtautuu avoimesti asioihin mottona "ensin tutkitaan, sitten hutkitaan". Pseudoskeparit sen sijaan vakuuttavat vimmatusti virallisen jättiyritysten rahoittaman tutkimustiedon olevan faktaa ja kaikki muu tieto on joutavaa sontaa, jota saa ja pitää halveksua ja vääräuskoisia pitää nöyryyttää ja pilkata. Pseudoskeptikon tärkein tehtävä on uskoa kritiikittä pyhään tieteeseen (josta eivät kuitenkaan juuri mitään ymmärrä) ja ennen kaikkea sen tärkeimpään sakramenttiin: kaksoissokkokokeeseen.
...
"Kaksoissokkokoe" on ns. skeptikon suusta samanlainen automaattiargumentti kuin suvaitsevaiselle "rasismi". Jos haluat laajentaa luutunutta näkemystä jonkin asian suhteen, keskustelua on turha edes aloittaa, mikäli paikalla on (pseudo)skeptikoita, koska takuuvarmasti "asia on tutkittu kaksoissokkokokeella". Näin ollen tutkimuksen lopputulos on skeptikon mielestä absoluuttinen totuus ja vastaväitteet törkeää harhaoppia. Todellisuudessa tiede ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista.
...
Meta-analyysin avulla pyritään yhdistelemään aiempia samaa asiaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena on saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavasta kysymyksestä vahvempaa näyttöä kuin yksittäiset tutkimukset.
Julkaisuharha puolestaan tarkoittaa sitä, että negatiiviset tutkimustulokset pimitetään ja vain suotuisat havainnot julkaistaan. Näin tutkittava tuote (esim. lääke) voi näyttää tehokkaammalta ja turvallisemmalta kuin se todellisuudessa on. Kun tavallinen ihminen lukee lehdestä uutisoitavasta uudesta meta-analyysistä, hän tuskin ymmärtää tiedustella, millä menetelmällä julkaisuharha on suljettu pois ja voiko tuloksiin siis luottaa. Sen sijaan itseään skeptikkona pitävän yksilön pitäisi ilman muuta osata ottaa ilmiö huomioon. On tilastotieteellisiä testejä, joilla voidaan tarkastella, sisältyykö meta-analyyseihin julkaisuharhaa.
Koko juttu löytyy tuolta:
http://medianvahtikoira.blogspot.com/2012/05/se-on-tutkittu-kaksoissokkokokeella-se.html
...
"Kaksoissokkokoe" on ns. skeptikon suusta samanlainen automaattiargumentti kuin suvaitsevaiselle "rasismi". Jos haluat laajentaa luutunutta näkemystä jonkin asian suhteen, keskustelua on turha edes aloittaa, mikäli paikalla on (pseudo)skeptikoita, koska takuuvarmasti "asia on tutkittu kaksoissokkokokeella". Näin ollen tutkimuksen lopputulos on skeptikon mielestä absoluuttinen totuus ja vastaväitteet törkeää harhaoppia. Todellisuudessa tiede ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista.
...
Meta-analyysin avulla pyritään yhdistelemään aiempia samaa asiaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena on saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavasta kysymyksestä vahvempaa näyttöä kuin yksittäiset tutkimukset.
Julkaisuharha puolestaan tarkoittaa sitä, että negatiiviset tutkimustulokset pimitetään ja vain suotuisat havainnot julkaistaan. Näin tutkittava tuote (esim. lääke) voi näyttää tehokkaammalta ja turvallisemmalta kuin se todellisuudessa on. Kun tavallinen ihminen lukee lehdestä uutisoitavasta uudesta meta-analyysistä, hän tuskin ymmärtää tiedustella, millä menetelmällä julkaisuharha on suljettu pois ja voiko tuloksiin siis luottaa. Sen sijaan itseään skeptikkona pitävän yksilön pitäisi ilman muuta osata ottaa ilmiö huomioon. On tilastotieteellisiä testejä, joilla voidaan tarkastella, sisältyykö meta-analyyseihin julkaisuharhaa.
Koko juttu löytyy tuolta:
http://medianvahtikoira.blogspot.com/2012/05/se-on-tutkittu-kaksoissokkokokeella-se.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.