Kannattiko?

Maailma on täynnä tavaraa ja mistään ei ole pulaa ainakaan meillä. Miksi muuten pidät tekemiäsi noin hienoina ja arvokkaina? Tavaraa tuotetaan kymmenen kertaa enemmän kuin sen tekemisellä pystyy ostamaan ja kaikki tavarat ovat jotakuinkin arvottomia kunnes löytyy se joku joka osaa MYYDÄ nuo tuotteet. Osaat siis tehdä mutta et osaa myydä. Ei ole kyse kateudesta vaan siitä että itse arvostat tavarasi korkeammalle kuin muut. Sinulla on varmaan vanha järjestelmäkamera? Se käyttää filmiä jota valokuvaavat ihmiset ei enää käytä. Se aika on jo ohi ja muutoin hieno kamerasi on arvoton. Jos tätä on hankalaa hahmottaa ajattele 1910 luvun käyttötavaroita, ne on pois arkipäivästä jo aikoja sitten mutta JOS osaat myydä niillä on joku arvo joka syntyy myymisestä, ei itse tavarasta.

Arvoisa nimimerkk Loppusuoralla 70 v Luin kirjoitukses jamielenkiintoni heräsi jouhikon suhteen,olisin siitä kiinnostunut ostamaan sen .itse olen tehnyt tänä vuonna kolme viisikielistä kannelta ja arvostan siten käsityöntekijöitä. Jos kiinnosta myydä niin ohessa puhelinnumeroni 05-4534661 J Nikamaa Joutseno

Älä hyvä ihminen vaivu synkkyyteen. Oon jokseenkin huomannut ihan samaa ympärillä, vaikka olenkin huomattavasti nuorempi eli n.30v. Minua vanhempi sukupolvi tuntuu ostavan kaupasta aina kalleinta, välittämättä laadusta, valmistuksesta, eettisyydestä jne. Ostetaan uus jos edellinen reistaa. Kun he ovat nähneet enempi "oikeaa köyhyyttä" ja ovat kovalla työllä saaneet hyvät ansiot, niin haluavat tästä lähin "parasta". Nykyään tuntuu olevan köyhää jos ei joka lapselle ole rahaa ostaa omaa iPadia.

Minä ostin pari viikkoa sitten 30v vanhan oiko/tasohöylän ja sitä olen kunnostellut ja tarkoituksena nikkaroida kaiken näköstä mm. kitaroita ja kalusteita. Puut olen pyrkinyt ostamaan ennen kaatoa eli ite kuskannut sahurille ja sahuuttanut sellasiksi kuin haluan. Ei siinä ole mitään järkeä, kun puukeskuksesta saa sikahintasta kuivaa puuta helpolla hankittua. Mutta se on hauskaa! Samaan aikaan tulee mietittyä, että kuinka paljon käytän aikaa tähän harrastukseen ja kuka lopulta välittää paskaakaan siitä mitä tein. Toisaalta kuinka paljon sinä tai minä välitetään siitä mitä meidän iso tai isoisovanhemmat tekivät aikoja sitten. Jokainen eläköön niinkuin haluaa toiset huomioiden.

Paljon olis asiaa, mutta työt kutsuvat.

Joo se on sillä tavalla että jokainen ihminen on merkitykslelinen vain vähän aikaa j amuutamalle ihmiselle.

senjälkeen siitä samasta tulee kaikille risti ja riesa.

Se on ihan sama mitä osaat, se ei merkkaa kellekkään yhtään mitään, jos ei itse osaa hiljaa ja ääneti olal tyytväinen itseensä ja osaamisiinsa, muilta sitä ei ainakaan saa, näin se on.

Itse olen osanjnut lähes mitä tahansa, ja edelleen osaan ei juuri ole sellaista vempelettä jonka sielua en tunne ja myös osaa sitä korjata jos niin haluan.

mutta ei sillä ole mitäänvirkaa eikä siitä kukaan maksa mitään. Muovikippoja ja kiinan krääsää kannetaan koteihin auton perät alhaalla eikä enää juuri kukaan osaa mitään edes arvoida mikä on hyvää ja mikä ei.

EIkä sille hyvälle ole mitään lokeroakaan kun mikään ei saakkaan kestää kuin muutaman viikon, uutta vaan ja entistä kannetaan kierrätyksiin.

Mailma on umpihullu ja hullummaksi menee.

Loppusuoralla olevalle. Ei kuulosta hyvältä, jos nään elämäni ja "saavutukseni" noin synkkänä. Tai eläkkeelle siirtymiseni. Pääsin osa-aikaeläkkeelle juuri ja suunnittelen pientä verstasta, mökille. Täytyy hankkia koneita vielä... lisää. On mullakin kansakoulussa tekemäni puujakkara vielä ehjä ja tallessa. vahvempi varmaan, kun ikean jakkara. Kuvittelen eläkkeellä tekeväni lintulautoja, korurasioita yms pieniä nikarruksia. Ymmärrän, ettei se ole uusi aluevaltaus ja kultakaivos. Teen niitä aikani kuluksi ja toisten kiusaksi...
Mukavia eläkepäiviä meille kaikille. !

Sehän on niin että nykyään sellaiset jotka ei osaa itse mitään tehdä niin ei myös osaa arvostaa tätä katoavaa kansanperinnettä. ennen oli käsihöylät ja nyt on cnc koneet. Itse arvostan käsityötä, aloitin puuvene kurssinkin.

Hei, kyllä ymmärrän masennuksesi. Tietenkin ovat laatutavaraa, käsin tehty on kymmeniä kertoja "ikealaisia" parempaa ja kestävämpää kuin kertakäyttökama.

Oletko yrittänyt huuto.nettiä? Siellä voi laittaa tavaralle lähtöhinnan? Tällä hetkellä ovat rahat tiukalla, mutta parin kk. kuluttua helpottaa. Huutaisin sitten varmaan kanteletta ja jouhikkoa, jos kerran hyviä ovat opettajienkin mielestä. Itse olen juuri eläkeiän ylittänyt, esiintyvä musaope. Yhtyeemme tarvitsisi lisäsoittimia.

Arvokasta työtä teet.

Niin ja älä masennu nujertavista vastauksista.

Loppusuoralla 70... Hei, mutta onko sillä väliä mitä materialle tapahtuu, sinullehan se oli vain väline osoittaa rakkauttasi niille ihmisille, joita rakastit. Näinhän se oli, ehkä et vain itse huomannut, että siitähän tässä oli kyse. Kaikki ok, ole onnellinen siitä, että saatoit tehdä sen silloin. Turha kantaa katkeruutta, elämässä on lopultakin tärkeää se, että olet rakastanut.

Olikohan tää alkuperäinen viesti Mielensäpahoittaja elokuvan mainos? En usko, mutta hyvin sama tunnelma.
Itse olen tehnyt myös kaikkea kivaa ja hyödyllistä huonekalua ja muuta tarve-esinettä. Itselleni ja läheisille. Laadukasta ja kestävää. Ajatonta designiä. Kannatti tehdä, niistä on ollut hyötyä meille ja olen ollut ylpeä saavutuksista. Vaiva on koettu ja palkka saatu. Huonekalutehtaat menisivät konkkaan ja huonekaluliikkeet myös, autokuskeilta työ ja maahan iskisi lama, jos kukaan ei ostaisi uusia huonekaluja vaan käyttäisi loppuun edellisten sukupolvien vanhat kamat. Roviolle vaan, tuhkat metsään ja uuteen kasvuun.
Harmittaa minuakin, kun huonosti tehtyjen lyhyen käyttöiän weetabix pöydistä valuu suomalainen raha ulkomaille. Mutta ymmärrän varsin hyvin että nuoret haluavat nuoren kodin, eikä mitään museota. Niin minäkin halusin.

Tottakai se on kannattanut kun ovat sen aikansa palvelleet käytössä hyvin. Käyttötarpeen loputtua tai muututtua niistä on sitten jotenkin päästävä eroon olipa aikanaan miten hyviä tahansa. Jokaisella on omanlaisensa tarpeet joten yhdelle hyvä ei välttämättä sovellu toiselle, näin se vaan menee eikä siitä pidä ottaa nokkiinsa.

Onhan teoillasi se arvo, että ne sängyt ovat vuosikymmeniä perhettäsi hyvin palvelleet, soittimet tuottaneet iloa soittajille. Tekijälle tekemisen ilon ja luomisen "tuskan"

Tavaraa on maailma liiankin täynnä, laatua ei osata arvostaa kun muodikasta pitää olla.

Takassakin vielä lämpöä tuottavat.

Puutavaralle löytynee ottajia paikkakuntasi harrastajista, jos heihin saat yhteyksiä.

Soittovälineet olis voinut tarjota Kaustiselle !
Tai Sibiksen kansamusiikkiosastolle