Koolla on merkityksensä :-D
Iso vai pieni?
18261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tuo on selvää pässinlihaa jos vähänkään ymmärtää digikameroista, eli suurimmalle osalle tällä palstalla ihan uutta.
" And by averaging pixels, one can improve the dynamic range."
ai jaaa
"Any idiot can run controlled tests in a lab (and they sure do), but that doesn't tell us anything about how good the images look."
http://kenrockwell.com/tech/artist-or-technician.htm
Aloituksen pointti olikin se että liian pieni pikselikoko tosiaankin vaikuttaa negatiivisesti. Palstalla on keskusteltu siitä ettei olisi vaikutusta.
"Pikselitiheys" eli se miten suurelle kennolle pikselimäärä jakautuu, vaikuttaa suoraan pikseleiden kokoon ja siten valoherkkyyteen. "Pikselin" kyky vastaanottaa valoa (fotoneja) alkaa kärsiä jos pikseli menee fyysisesti liian pieneksi. Pienemmällä kennolla on siis parempi olla vähemmän megapikseleitä kuin isommalla kennolla.
Tuo herra "kivikaivon" kirjoitus taas on sitä että pitää ajatella enemmän kuvaamista eikä keskittyä laitteiden spekseihin. Tuo on tietenkin totta sillä muuten saattaa harrastaa laitteita ja niiden keräämistä eikä valokuvausta. Tuo yllä mainittu on kuitenkin hyvä pitää mielessä kun valitsee sitä kameraa jolla aikoo valokuvausta harrastaa.
Eiköhän se lopulta riipu siitä kuinka paljon pikselin koosta oikeasti ottaa vastaan valoa.
Enemmän pikseleitä on aina enemmän tarkkuutta, jos pikselin pinta-alasta 100% toimii valoa vastaanottavana elementtinä. Näin ei vain valitettavasti ole, jolloin näille pikselipuheille löytyy aina puhuja. AINA
""Pikselitiheys" eli se miten suurelle kennolle pikselimäärä jakautuu, vaikuttaa suoraan pikseleiden kokoon ja siten valoherkkyyteen."
mielenkiintoinen väite.
esität siis, että valosähköinen reaktio toimii eri tavalla erikokoisessa pikselissä?
-
ehkä tarkoititkin, että isompaan mahtuu enemmän :-)
" "Pikselin" kyky vastaanottaa valoa (fotoneja) alkaa kärsiä jos pikseli menee fyysisesti liian pieneksi. "
totta.
mutta eikä tämä vaikuta enemmän siihen ns. natiiviherkkyyteen?
"Tuo herra "kivikaivon" kirjoitus taas on sitä että pitää ajatella enemmän kuvaamista eikä keskittyä laitteiden spekseihin."
olen samaa mieltä.
minua ei kiinnosta onko kuva(joka on siis otettu ja jossain esillä) otettu millaisella laitteistolla.
Hyvä jos laitteisto oli käyttötarve huomioiden, sopiva.
Kuvan sisältö ratkaisee yleensä paljon enemmän kuin teknisen laitteen speksit.
Taitava kuvaaja ymmärtää pysyä käytössä olevan laitteen rajojen sisällä, eikä lahde "tavoittelemaan kuuta taivaalta".
"Tuo yllä mainittu on kuitenkin hyvä pitää mielessä kun valitsee sitä kameraa jolla aikoo valokuvausta harrastaa. "
kyllä.
Siitähän se riippuu. Oikeasti koko pikselin pinta-ala toimii valoa vastaanottavana elementtinä, mutta 2/3 valosta valosta suodatetaan "vääränvärisenä" pois. Onneksi asiaan on (ehkä) tulossa korjausta:
http://www.dpreview.com/news/2013/02/04/panasonic-promises-high-sensitivity-sensors-using-micro-color-splitters
"ehkä tarkoititkin, että isompaan mahtuu enemmän"
Joo, isompi tai leveämpi, ihan miten se nyt haluaa ilmaista. Leveämpi pystyy ottamaan vastaan enemmän "fotonisadetta". Kompromissta on kuitenkin kyse kuten aloittajan linkistä pystyy toteamaan.
Tekniikka kehittyy mutta fysiikan lakeja ei pysty muuttamaan.
...olla. Liian pienestä reijästä ei photoonit enää mene läpi ;-)
Koolla on merkitys. ISOT pikselit = parempi suurilla ISO arvoilla.
http://www.youtube.com/watch?v=HR1oZsqhrX0
Digital Camera Dynamic Range -taulukon mukaan ISO 100:lla ei pikselin koolla ole merkittävää vaikutusta kennon dynamiikkaan?
Canonin 2,4, 4,7, 6,4 ja 8,2 mikronin kokoisilla pikseleillä Iso100 -herkkyydellä dynamiikka on kaikilla n. 11 EV
Nikon D200 on selvästi em parempi 6,1 mikronia, dynamiikka n. 12 EV
Meneekös tuo siis niin, että kaikki erikokoiset Canonin pikselit pystyy ottamaan saman verran valoa (fotoneja) ja valon vastaanottokyky ei riipukkaan pikselin koosta?
Se, että dynamiikka huononee herkkyyttä lisätessä ei johdukkaan valon vastaanottokyvystä vaan signaalin vahvistuksesta?
Mitä piempi reikä sen vähemmän valoa menee läpi.
http://www.clarkvision.com/articles/does.pixel.size.matter/small.vs.large.pixels-1.jpg
Kuva ei kerro kaikkea mutta uskon vahvasti että koolla on merkitys. Kannttaa lukea aloittajan linkittämä artikkeli.
Sanoisin että sekä "pikselin koko" että "singaalin vahvistaminen" vaikuttaa. Yhdistelmä molemmista. Pienen pikselin signaalia joudutaan vahvistamaan enemmän ja siksi se kohisee enemmän kun herkkyyttä lisätään.
”Pienen pikselin signaalia joudutaan vahvistamaan enemmän ja siksi se kohisee enemmän kun herkkyyttä lisätään.”
Pikselissä ei tehdä mitään kuvasignaalia vaan se kohottaa siihen syötetyn sähkön jännitettä valon vaikutuksesta.
Kuvan muodostamiseen käytetään tietoa jännitteen noususta pikselissä ja kuva syntyy siis siitä, että pikseleistä mitatuissa jämnitteissä on eroja.
Tämä mittaustieto sitten muutetaan binääriluvuiksi (AD-muunnos) ja tiedot tallennetaan paikkatietoineen muistikortille metadataan kytkettynä.
Osa kohinasta tulee itse pikseleistä, osa taas signaalin vahvistuksesta (myös kennotyypistä riippuen). Se, että signaalia vahvistetaan ei sinänsä lisää kohinaa kuvassa eikä sillä ole merkitystä kun/jos hyötysignaalia vahvistetaan samassa suhteessa.
Olellista valokuvauksessa on vain kohinasignaalin ja hyötysignaalin tehojen suhde (SNR), ei kohinan määrä sinänsä.
CMOS-kennon signaalia joudutaan vahvistamaan moninverroin enemmän kuin CCD-kennon signaalia, mutta siitä ei automaattisesti seuraa, että CMOSS-kenno kohisee enemmän. CCD-kennolla varaus, jmittaus ja AD-muunnos tehdään erillisellä piirillä, CMOSS-kennossa varaus, jännitemittaus ja AD-muunnos tehdään pikselissä ja kennopiirillä..
Entä, jos sulla on 1 pikseli vs. vaikka 16:sta pikseliä mittaamassa aivan samaa aluetta.
Kummasta saadaan tarkempi mittaustulus ulos 1vs16, kun noista sen keskiarvon mittaa?
Kompleksinen kysymyksesi perustuu osin väärään olettamukseen. – ymmärtääkseni tuollaista kokosuhdetta ei pystytä valmistamaan.
– käytännössä maks kokoero lienee n. viisinkertainen
– jännitteen nousun mittaustulos ei riipu jännitelähteen koosta
– kuvapikseliä ei voi rakentaa jännitteiden keskiarvoja mittaamalla
– osa kennokohinasta johtuu myös siitä, että nuo esimerkkisi 16 pikseliä tuottavat kaikki erilaisen jännitteennousun samassa valossa (valmistustoleranssit)
– jossakin kennotyypissä (Foevon) on kolme fotodiodia päälekkäin mittaamassa samaa kuvapikseliä.
– olisiko tuon kysymyksesi yhden pikselin päällä värisuodin ja linssi?
– ratkaisevaa on myös se kuinka kaukana toisistaan nuo 16 pikseliä olisivat (kennon täyttöaste). CMOS kennossa AD-muunnin ja muut komponentit vievät paljon tilaa, tarvitaan erillinen linssi jokaisen 16 pikseli eteen. Linssi taas ”syö” valoa (jännitettä).
– kuvan pikseliin (HSV-tietoon) tarvitaan käytännössä pääsääntöisesti min 4 kennon diodia (pikseliä).
– värikuvan tekemiseen tarvitaan vähintään 4 pikseliä käytännössä n. 6
– jne
1/16 kysymyksessäsi voi vastata vain kuvan erotuskykyyn osalta
– yhdestä pikselistä ei voida erottaa värejä, eikä yhden pikselin kokoista kuvaa näe silmällä
– 16 kennon diodista saadaan n. neljä ”aitoa” pikseliä kuvaan jos niitä on enemmän niin loput on ”arvottuja”
Eli 16 pikselin kennon erotuskyky on huonoimmillaankin moninkertainen yhteen verrattuna
Vastaanpa vielä kysymykseen kysymyksellä
Sinulla on yksi suuri 12 voltin akku ja kahdeksan pientä 1,5 voltin akkua sarjaan kykettynä. Jos tyhjät akut ladataan täyteen ja mitataan jännitteen nousu niin kummasta rakenteesta saadaan tarkempi mittaustulos, miksi?