mikä.........

"Normaalina" näkönä usein pidetään näkötesteissä 1,0 näöntarkkuutta, se voidaan ilmaista myös prosenteissa eli 100%. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä terve silmä saattaa yltää jopa 2,0 tai parempaan näöntarkkuuteen eli prosenteissa 200%. Kuitenkin terveen ihmisen näöntarkkuus voi olla tätä alempikin.
Mitattu näöntarkkuus riippuu myös tutkimusmenetelmästä ja -olosuhteista (valaistus, tutkittavan vireystila, mustuaisen suuruus, merkit joilla testataan, tutkimusetäisyys jne.) On myös potilaita, jotka näkevät valoisalla hyvin mutta hämärässä huonosti, esim. jos kontrastinäkö näköhermotulehduksen jälkeen on heikentynyt tai harmaakaihin aiheuttamana.

Hyvä ja huono näkeminen ovat pitkälti myös subjektiivisia asioita. On potilaita, jotka näkevät vain 0,2, käyttävät suurennuslasia lukiessaan ja ovat tyytyväisiä näköönsä ja sitten löytyy potilaita jotka näkevät 0,8 ja ovat kovasti tyytymättömiä...

Tieliikenteessä on taas määritelty kriteerejä ja jos ne alittaa ilman lasikorjausta, tulee ajokorttiin merkintä lasien pitämisestä ja jos laseillakaan (tai piilolaseilla) saavuta vaatimuksia niin sitten ei saa ajokorttia.
Henkilöautolla ajamiseen on näöntarkkuuden oltava 0,5 (yhteisnäkö). Mikäli toinen silmä on sokea tai havainnointiin käytetään syystä tai toisesta vain yhtä silmää niin silloin vaaditaan 0,6. Kuorma-autokorttia varten vaaditaan 0,8 paremmasta silmästä ja 0,5 huonommasta.
Lisäksi ajokorttia ajatellen näkökentässä ei saa olla merkittäviä puutoksia. Lentäjien vaaditaan vielä parempaa näköä.

Näkökenttä voi olla supistunut esim. glaukoomaa tai retinitis pigmentosaa sairastavilla, jolloin voi kehittyä "putkinäkö" jolloin ei näe esim. sivulla olevia esteitä (--> kömpelö liikkuminen, tormäileminen ovenkarmeihin jne).
Myös aivoinfarkti, -kasvain tai -verenvuoto voivat aiheuttaa näkökenttäpuutoksia.