Asun 80-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa, jonka viemäröintinä on normaalit sakokaivot. Tuohon aikaan alue oli vielä ns. haja-asutus aluetta. Kunta kaavointti alueen vasta 80-luvun lopulla, kun naapuristoon rakennettiin uusi asuinalue. Tottini sijaitsee lähellä järven rantaa ja vierestä menee kunnan viemäriputki. Olen tässä nyt seuraillut tätä paskavesi sirkusta ja miettinyt mitä joudun tekemään. Tarvitseeko minun liittyä kunnan jätevesiverkkoon vai täytyykö nykyistä sakokaivo systeemiä jotenkin parannella vai tarvitseeko tehdä yhtään mitään?
Paskavesiasetus
Paskallako väliä
4156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vesitön ja valmiin viemärin takia joudut liittymään siihen jossain kohdass, ei joka tonttia voi runkoviemäriin kytkeä, tarvitaan kokoojaviemäri ensin.
Just laskin, että naapuri ajaa 2 x vuodessa 20m3 säiliöllisen paskaa pellolle ja siinä satsissa on 1800kg fosforia ja 8000kg typpeä. Itse tuotan 800g fosforia ja 3kg typpeä vuodessa sakokaivooni. Minun pitäisi uusia kaivot ja maksaa 12.000euroa. Naapuri saa paskan levitykseen eu.lta tukea. Minulta menisi samaan fosforimäärän tuottamiseksi noin 1700 VUOTTA! Mikä tässä ei nyt oikein täsmää... ?
Ainakaan nuo lannan ravinnemäärät eivät täsmää. 40 tonnissa sian lietelantaa on noin 37 kg fosforia ja 176 kg typpeä (0,92 kg P ja 4,4 kg N/t) Viljavuuspalvelun keskimääräisten arvojen mukaan. Kuivalanta on ravinteikkaampaa per tonni ja varsinkin siipikarjan ja turkiseläinten lannat, mutta ei niistäkään tuollaisia määriä kerry...
Vaihtoehtona voi olla myös osuuskunnan perustaminen. Liittymämaksu 12000 € ja oman tontin työt 6000 €, sekä sähköä ja käyttökulua lisäksi.
Kunnan putket täyteen hulevettä ja ylimääräinen putkeen mahtumaton järveen. Lopuksi vielä kunnalta liittymämaksut kunnan verkkoon. Ison puhdistamon piiloverot maksuun sitten vuosien kuluessa jne...
Se on sitä ympäristön hoitoa oikein kunnolla.