hei.Mulla on kaksi isoa koiraa joista toinen oli remmirähjä kun minulle tuli.toinen koira tuli vasta jälkeenpäin taloon eikä ollut silloin vielä remmirähjä.nyt ongelmana onkin se että toinenkin on ruennut rähisemään toisille koirille.nyt molemmat koirat tulevat ihan hulluiksi kun vastaan tulee toisia koiria.eri asia on jos olemme mieheni kanssa ulkona ja kumpikin taluttaa yhtä koiraa.silloin ei kumpikaan rähjää.tai jos mieheni on yksin molempien kanssa niin silloinkaan koirat eivät räyhää.tarkoittaako tämä sitä että en ole koirieni johtaja?komentaessani koiria kumpikin kyllä tottelee minua hyvin.koirat vaikuttavat jotenkin kiintyneemmältä minuun.seuraavat joka paikkaan yms.miestäni kohtaan koirat taas vaikuttavat jotenkin pelokkaamilta.tai alistuvilta.menevät kyllä mielellään hänenkin rapsuteltaviksi mutta korvat luimussa ja ikäänkuin kyyristellen.miehelläni on tempperamenttinen asenne ja kantava matala ääni.koirat tottelevat esimerkiksi salaman nopeasti hänen kieltojaan(kyllä minunkin mutta hänen vain nopeammin).minä kyllä touhuan enemmän koirien kanssa ja hän taas ei juurikaan niistä piittaa. joskus jos jompi kumpi tekee jotain kiellettyä mieheni saattaa antaa hellän potkun takamukselle tai kädellä hellästi kopata naamaan.läpsäys ei siis ole mitään lyömistä yms vaan enemmänkin sellainen kosketus.onko tämä suositeltua koiran koulutuksessa ja kasvatuksessa että käsillä rankaisee vai menettääkö koira luottamusta isäntään ?onko mieheni siis ns koirien oikea johtaja tässä perheessä ja minä tulen sitten vasta jossain alempana?koirat ovat minun ja haluaisin kyllä tehdä selväksi niille että minä määrään yhtä paljon kuin mieheni ellen sitten enemmänkin.vinkkejä johtajuuden ja rähjäämisen suhteen otetaan vastaan.kiitos.
Kaksi isoa koiraa ja ongelmat ulkona
bella5
5248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Unohda taas nuo johtajuuslöpinät kiitos. Cesar-kouluttajan muutaman videon toki voit katsoa, lähinnä oman elekielesi arvioimiseksi (ulkopuolinen kouluttaja näkisi sinut paremmin, mikä on vikana). Siis kun itse olet "calm assertive", niin koiratkin rentoutuvat. olet alun perin tiennyt vanhemmalla koiralla olevan ongelmaa ja alitajuisesti jännität joka armas kerta kun ulkoilutat koiriasi. Miksi haluat teillä olevan kaksi suurta koiraa, vaikka itse olet hento nainen? Miksi ylipäätään haluaisit ulkoiluttaa niitä molempia kerralla? Ehdotan että viet joko yhtä kerralla itse ulos, tai mieluummin miehesi taluttaa toista sinä toista. tai mies ulkoiluttaa molempia. Jos uroksia, leikkauta ne. Ja ota seuraavaksi koiraksi paljon pienempi ja/tai helpompi rotu.
Turha keinotekoisesti yrittää alistaa/pomottaa niitä varsinkaan kohtaamistilanteissa, saattaa olla jopa vaarallista. Sinulla joko on auktoriteettia niihin (oma tahdonlujuus ja varmuus) tai sitten sinulla ei ole auktoriteettia riittävästi, jotta koirapojat voisivat luottaa sinun pystyvän pitämään puolesi vieraan koiralauman tunkeilijoita vastaan (koiran tulkinta kohtaamistilanteesta). Älä käsitä väärin jos koirasi haluaa puolustaa hentoa naarasta hyökkääjäuroksia vastaan.
Niinkuin aiemmassa viestissäni kerroin koirat ovat enimmäkseen vain minun koiriani. mieheni ei ole aina paikalla/ on paljon poissa joten minun tulisi pärjätä koirieni kanssa myös yksin. väitätkö että koko johtajuusteoria olisi täyttä puppua? olen ymmärtänyt että jääkausi/perushuomioimattomuus olisi monia koiria ja koiranomistajia auttanut.mihin se sitten perustuu?koirieni kanssa minulla ei ole koskaan mitään ns perushuomioimattomuutta ollut.olen myös usein koiriani rapsutellut ja leikkinyt niiden kanssa niiden aloitteesta mitä taas mieheni ei tee koska häntä ei niinkään kiinnosta koirieni kanssa peuhaaminen....
ja vielä rupesin tässä miettimään että miksi koirani oli remmirähjä myös edellisellä omistajallaan.koiran edellinen omistaja ei nimittäin todellakaan ollut mikään hento nainen....
Remmirähjäys on yksi vaikeimmista koulutusasioista. Koira tekee mielestään oikein rähisemällä.
Itsekin taluttelen kahta isoa, joista vanhempi mielellään rähisisi. Jos se kilahtaa, nuorempi yhtyy siihen varmasti. Tilanne pysyy hallinnassa, jos toimin itse enkä jää odottelemaan koiran reaktiota.
Kahden kanssa on ihan onnetonta ruveta hosumaan niiden makupalojen kanssa. Kyllä se yksinkertaisinta on, että koira tottelee sanaa.
Käyttelen sitä auktoriteettia, eli kiellän koiraa. Kun ohitat koirakon kauempaa, huomaat jo oman koirasi reaktion: intensiivinen tuijotus, korvat ja häntä pystyssä, jäykkä askellus. Kielto jo silloin, ja sillä tasolla että asenne muuttuu. Kolinapurkki avuksi, ellei sanaa uskota.
Suosittelen kyllä sinulle pevi-kouluttajalla käyntiä, jotta saat uinuvat johtajankykysi käyttöösi. Kolinapurkki ei nimittäin auta mitään, ellet kokonaisuutena ole uskottava laumanjohtaja.
En juurikaan leiki koirieni kanssa, rapsuttelen kyllä. Olen huomannut, että dominoivat koirayksilöt eivät leiki toisten kanssa. Miehesi on varmastikin koirillesi se johtaja. Johtajaa pitääkin lähestyä alistuvin elkein, ei se pelkoa ole vaan kunnioitusta.
http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=2&t=5658
No johan oli teksitä. Lukekaahan kirja: onko koiralla dominanssia vai ei. Huh, huh...."Johtajaa pitääkin lähestyä alistuvin elkein". Hyi !!!!! Vai Vilander !! Voi elämä ! POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN !! Oottekos tästä koskaan kuulleet. Ottakaapa yhteys Tommi Vireeniin !! !