Moi. Kysymykseni liittyy minun ja kihlattuni tilanteeseen.
Olen 19-vuotias ja kihlattuni on 16-vuotias, täyttää 17 syyskuussa.
Saimme vastikään tietää että kihlattuni on raskaana. Hänen äitinsä tuli kotiimme haukkumaan meidät ja uhkailemaan tytärtään huostaanotolla. Mietin, että onko tämä mahdollista sillä äiti on antanut kihlatulleni luvan edellisessä sossupalaverissa asua luonani ja olemme nyt asuneet yhdessä 6kk. Kihlattuni on töissäkäyvä, itse olen työtön mutta teen vapaaehtoistyötä vapaapalokunnassa.
Olemme menossa opiskelemaan syksyllä ja kihlattuni aikoo myös aloittaa ennen äitiyslomaa.
Asumme siis yhdessä ja viimeisin sossupalaveri oli siitä, kun kihlattuni oli viiltänyt käden auki humalassa tammikuussa.
Joten millä perusteilla hänet olisi mahdollista huostaanottaa ja mitä maanantaina pidettävässä palaverissa kannattaisi tytön sanoa, jotta saamme vielä asua yhdessä ja kasvattaa lapsen yhdessä.
Olen 19-vuotias ja kihlattuni on 16-vuotias, täyttää 17 syyskuussa.
Saimme vastikään tietää että kihlattuni on raskaana. Hänen äitinsä tuli kotiimme haukkumaan meidät ja uhkailemaan tytärtään huostaanotolla. Mietin, että onko tämä mahdollista sillä äiti on antanut kihlatulleni luvan edellisessä sossupalaverissa asua luonani ja olemme nyt asuneet yhdessä 6kk. Kihlattuni on töissäkäyvä, itse olen työtön mutta teen vapaaehtoistyötä vapaapalokunnassa.
Olemme menossa opiskelemaan syksyllä ja kihlattuni aikoo myös aloittaa ennen äitiyslomaa.
Asumme siis yhdessä ja viimeisin sossupalaveri oli siitä, kun kihlattuni oli viiltänyt käden auki humalassa tammikuussa.
Joten millä perusteilla hänet olisi mahdollista huostaanottaa ja mitä maanantaina pidettävässä palaverissa kannattaisi tytön sanoa, jotta saamme vielä asua yhdessä ja kasvattaa lapsen yhdessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kylläpäs on suututtavaa, että tuleva mummi käy aiheuttamassa noin lisästressiä perheellenne.
Tilanteennehan on kohtuullisen hyvä, kun teillä on tulevaisuuden kuviot hyvin selvillä. Ehkä te olette parempia sopeutumaan kuin tämä tuleva mummo ja ehkä kihlattusi voi paremmin, kun pääsee eroon äidistään. Ehkä kihlattusi äiti on suurempi ongelma kuin kihlattusi.
Miksi kihlattusi joutuu käymään sossussa? Jos tammikuussa on ollut ongelmaa, niin ovatko he avohuollon tukitoimien piirissä olleet sen jälkeen (tyttösi ja hänen perheensä) vai onko tämä jokin uusi, kihlattusi äidin aloittama keissi?
Täytyyhän sossuilla olla jokin peruste jäädä seuraamaan, jos kyseessä on jatkuva kuvio.
Mitään kirkumisraivareita ei kannata sossujen edessä esittää. Sinua ei ilmeisesti ole kutsuttu, mutta voithan pyytää tyttöystävääsi kertomaan sossuille, että sinä olet valmis sossut tapaamaan ja että he voivat tulla käymään kotonanne? Ilmeisesti kotinne on asuttavassa kunnossa ja sinnekö sopii myös jälkikasvu?
Minä mummona olisin hiljaa sossujen suhteen enkä uhkailisi niiden mukaanvetämisellä. Mitenkäs sinun vanhempasi suhtautuvat - ovatko he kuvioissa mukana? Se auttaisi siinä, että saisitte olla yhdessä koko perhe, kun teillä olisi jonkinlainen tukiverkko.
Vaikka ihminen olisi 3-kymppinen, niin hän saattaa joutua sossujen viedessä lapsen/-t turvautumaan vanhempiinsa ja esittelemään nämä heille, jotta sossut luovuttavat lapset takaisin. Tällaista on tapahtunut, kun perheessä on toisen vanhemman taholta esiintynyt väkivaltaa. Ei riitä, että eroaa väkivaltaisestä kumppanista, täytyy olla esittää jotain konkreettista.
Kannattaa myös miettiä kriittisesti sitä, onko kaikki, mitä sossut sanovat, täysin lakiin ja asetuksiin perustuvaa. Kyllä heilläkin on taipumusta ottaa oikeudet omiin käsiinsä ja he saattavat vihjailla ja uhkailla siinä, missä kuka hyvänsä laitapuolen kulkija.
Nuoret ovat usein hyviä tekniikan taitajia. Voittehan nauhoittaa kaikki palaverit, joissa sossut ovat mukana. Salaa toki. Jos itse olisin älynnyt tuon tehdä, niin joiltain olisi lähtenyt virka.
Ehkä kotiin kannattaisi asentaa videokamera. Sossut tykkäävät nuuskia keittiön ja istua keittiön pöydän ääressä.
Palstan lakimiehet voinevat ottaa kantaa esittämieni ehdotusten laillisuuteen.
No huhhuh. Kaksi lasta asumassa keskenään, toinen raskaana, perheessä yksi työssäkäyvä, joka hänkin aikoo alkaa opiskelemaan samalla kun pyrkii pitämään huolta vastasyntyneestä.
Äidillä lisäksi ainakin ajoittain mielenterveysongelmia (ei kukaan viiltele itseään vain humalan takia).
Mitäs sitten kun iskä häippäisee suorittamaan häntä epäilemättä lähiaikoina odottavaa kansalaisvelvollisuutta? Vai aikooko keplotella irti?
Eipä ole uudelle ihmisentaimelle taas ihan paras mahdollinen lähtökohta elämälle. Kyllä kannattaa kiltisti ottaa kaikki apu vastaan minkä lapselle saa, vaikka se tarkoittaisi lapsen sijoittamista johonkin muualle. Lapsen etu on se mikä määrää, ei vanhempien.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/05/09/hyssala-opiskelijat-lapsentekoon/200812745/139
http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Lapsen-aika/543/?c=Mieli
Ei se 'apu' aina niin hyvälaatuista ole. Joskus jopa vahingollista.
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/05/08/Kouvolalainen kasvatti-isä käytti kahta tyttöä hyväkseen/2013215677816/4
Ps. Tiedän pariskunnan, joka on ollut yhdessä 13-vuotiaasta saakka ja heillä on aikuiset lapset.
Päivitystä.
Sossupalaveri meni erittäin hyvin. Asumme edelleen yhdessä ja arki on taas päässyt hieman tasapainoisemmaksi.
Kihlattuni tekee töitä vielä ennen äitiysloman alkua. Oma kouluni alkaa pian.
Anoppini on silti todella häijy ja jatkuvasti löytää meistä vikoja.
Meillä on 4 kissaa ja kihlattuni pyysi äitiään hakemaan meille kissan ruokaa, koska hänellä on tuttuja lemmikkien tarvikekaupassa.
Anoppi tästä suivaantuneena alkoi jälleen mollaamaan kihlattuani ja nyt heidänkin välinsä ovat tulehtuneet.
Ensimmäisessä ultrassa on käyty ja kaikki on hyvin. Laskettua aikaa ei muutettu ja tuolloin raskaus oli viikolla 11 6.
Tyttölasta toivotaan. Peukut pystyyn! :)
Kai ne anopit ja äidit tarkoittavat hyvää, mutta ovat suunniltaan huolesta. Se helpottaa hieman sitten kun lapsi on syntynyt, sillä pienet vauvat sulattaa isovanhempien sydämet tyystin ja kuitenkin ulkopuolinen apu saattaa olla hyvinkin tarpeen, joten neuvottelutaitoa nyt kehiin. Siinä joutuu asettamaan rajoja niin itselle, puolisolle kuin sukulaisillekin.
Millä meinaatte elää kun kumpikin opiskelee? Iltatöillä? Kuka katsoo lapsen ja kissojen perään vähintään 16 tuntia vuorokaudesta kun iskä ja äiskä käy koulussa ja töissä siihen päälle?
Entäs kun iskä lähtee suorittamaan kansalaisvelvollisuutta? Äiti opiskelee, käy työssä ja huoltaa samalla neljä kissaa ja lapsen?
Eipä taida olla ensimmäinen, ainut tai viimeinen kerta kun isovanhempia huudetaan apuun tuo kissanruokatapaus...
Kuten joku jo totesi, ajan kysymys se vain on kun vanhemmilta loppuu voimat ja aika kesken ja alamäki alkaa. Lapsi lasten käsistä parempiin käsiin sitä ennen.
Ei kovin hyvälle näytä, että kännäävä teini viiltelee itseään ja hankiiutuu vielä raskaaksikin. Miten tuollaista elämää viettävä osaisi huolehtia lapsesta? Hullua edes puolustaa ja luottaa vauva noin holtittoman nuoren käsiin. Huostaan se otetaan joka tapauksessa jossakin vaiheessa kun ryypiskelyt kuvioissa ja lapsi heitteillä. Tuon ikäiset kakarat jotka itsekin vielä ongelmanuoria, eivät missään nimessä sovellu huoltamaan pientä lasta!
Tytön äiti on oikeassa ja toivottavasti toimii ajoissa ja rivakasti.