Puulämmityksestä ja puun määrästä

Ekokolo

Terve,

Eli olemme muuttamassa kesän aikana OKT:n jossa on sähkölämmitys, arvio kulutukseen vuodelle n. 23000kwh. Talossa on varaava takka/leivinuuni ja nyt kesän aikana olisi tarkoitus asentaa myöskin puu-/sähkölämmiteinen sauna.

Varsinkin talvisaikaan olisi tarkoitus lämmittää puulla mahd. paljon ja nyt viikon parin sisään tontilta kaadetaan 12-14 isoa mäntyä. Osaako joku sanoa noin arviota minkä verran puuta näistä puista saisi polttopuuta? Mitä nyt lueskellu netistä niin n. 10m3 pitäisi riittää ahkeraankin lämmitykseen? Lämpimiä neliöitä 115.

ps. useasti näin puhuttavan myös, että 1 motti vastaa yhtä kuutioita(?)

44

3842

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • puukoijari

      Voi pyhä yksinkertaisuus, isoa mäntyä... paljon tulee puuta joo...328 vakkaa..

    • Ekokolo

      Eli arvioit puun määräksi jotain 10m3?

    • Puilla lämpiää 300m2

      Pikku vinkkinä tee ne männyt polttopuiks ja osta kuitupuuta kaveriks(ei lopu männyt talvella kesken) ja tee nekin polttopuiks ekan talven jälkeen näät paljonko puuta kuluu. je tee ne puut vauhdilla haloiks et ehtii kuivua.

    • harakanpesät

      " 23000kwh...neliöitä 115."

      huhhahei, kyseessä on lapissa sijaitseva harakanpesä. E-suomessa menee 150m2 matalaenergiatalossa vesikiertoisella sähkölattilämmityksellä ja ahkeralla leivinuunin käytöllä viideltä hlöltä yhteensä 12 000 kwh sähköä vuodessa.

      • ertgf

        Täällä ketään kiinnosta sun kulutukses helevetin ääliöpelle....


      • Kysymys oli lämmitysenergian kulutuksesta, ei sähkönkulutuksesta.

        Aloittajalle: iso mänty tuottaa noin 1,5 kiintokuutiota rungosta ja jotain vielä oksistakin, ehkä luokaa 2 kokonaisuudessan. Pinokuutioina, eli motteina tuo on sellaiset 2,5 - 3 mottia.

        Siispä saanet 25 - 30 mottia polttopuuta tuosta.

        Männystä ei hirveästi lämpöä irtoa, eli pesällisiä menee hieman enemmän kuin esim. koivulla. Paljonko tuosta sitten hyötyy, riippuu talon pohjaratkaisusta, ilmanvaihdosta, jne. Saunaan ihan loistavaa tavaraa kylläkin, ellet kertalämmitteistä kiuasta hanki (sitten koivua).


      • 42+33
        ertgf kirjoitti:

        Täällä ketään kiinnosta sun kulutukses helevetin ääliöpelle....

        Mitä se tuulari harakanpesästä oikein rääkyy. Olisit käyttänyt tuonkin ajan rintsikan saattamiseen nykytasolle.

        http://www.youtube.com/watch?v=vGDaLrNznAc


      • Anonyymi

        eteläsuomessa on yli 20 kertaa lämpimämpää kuin pohjoisessa. etelän hedelmät hiljaa


      • Anonyymi
        The_Rat kirjoitti:

        Kysymys oli lämmitysenergian kulutuksesta, ei sähkönkulutuksesta.

        Aloittajalle: iso mänty tuottaa noin 1,5 kiintokuutiota rungosta ja jotain vielä oksistakin, ehkä luokaa 2 kokonaisuudessan. Pinokuutioina, eli motteina tuo on sellaiset 2,5 - 3 mottia.

        Siispä saanet 25 - 30 mottia polttopuuta tuosta.

        Männystä ei hirveästi lämpöä irtoa, eli pesällisiä menee hieman enemmän kuin esim. koivulla. Paljonko tuosta sitten hyötyy, riippuu talon pohjaratkaisusta, ilmanvaihdosta, jne. Saunaan ihan loistavaa tavaraa kylläkin, ellet kertalämmitteistä kiuasta hanki (sitten koivua).

        Arvio on tuplat todellisuudesta. Mänty on toiseksi paras Suomen polttopuista energian saannin suhteen.


      • Anonyymi

        Tsadilaiset leuhkat.


    • puukoijari

      Olipas teoria.. 12-14 puusta vaikka on isojakin ei saa 30 mottia puuta. Ja motti on kansan suussa pinokuutio. "Vanhoja polttopuun mittayksikköjä ovat motti, joka vastaa yhtä pino­kuutio­metriä" Ja yksi kiintokuutio, siis ihan umpipuuta on 1,5 pinokuutiota. Noista puista voi saada sen 15pm3 jos ovat niin sanotusti isoja, puolentoista kiinnon puu on jo rinnankorkeudelta yli 40cm paksu ja yli 25m pitkä ja tuo on jo aika harvinaista herkkua nykymetsissä. Jos kaikki puut on noin isoja niin sitten niistä voi tulla se 25-30pm3 ja männyn oksista ei paljon poltettavaa kerry. Eipäs nyt liioitella tuota määrää...

      • Minulleko vastasit? Kukaan muu ei tainnut 30 mottia tarjota.

        Mielestäsi siis aiemman henkilön esittämä taulukko on jotenkin pielessä, vai miten tämä nyt pitäisi ymmärtää? Tuo mainitsemasi normaalikokoinen mänty antaa jo rungon tilavuudeksi 1,5 kiintokuutiota. 12-14 puuta antaisi siis 14-21 kiintokuutiota. Motteina kertoimella 1,5 lopputulos olisi 21 - 31,5.

        Ja oksat päälle. Minusta 25 mottia on aika minimi, mitä 12 ISOSTA männystä saisi. Itse asiassa jo normaalikokoisista voi tulla tuon verran, mutta vedin vähän alaspäin.

        Jos taulukko on pielessä, niin sitten laskelmatkin heittävät. Ei siinä mitään.


      • puukoijari
        The_Rat kirjoitti:

        Minulleko vastasit? Kukaan muu ei tainnut 30 mottia tarjota.

        Mielestäsi siis aiemman henkilön esittämä taulukko on jotenkin pielessä, vai miten tämä nyt pitäisi ymmärtää? Tuo mainitsemasi normaalikokoinen mänty antaa jo rungon tilavuudeksi 1,5 kiintokuutiota. 12-14 puuta antaisi siis 14-21 kiintokuutiota. Motteina kertoimella 1,5 lopputulos olisi 21 - 31,5.

        Ja oksat päälle. Minusta 25 mottia on aika minimi, mitä 12 ISOSTA männystä saisi. Itse asiassa jo normaalikokoisista voi tulla tuon verran, mutta vedin vähän alaspäin.

        Jos taulukko on pielessä, niin sitten laskelmatkin heittävät. Ei siinä mitään.

        1,5 kiinnon puu on tyveltä lähes 50cm, joten en pidä sitä normaalikokoisena. 35cm tyveltä on jo ihmisten mielestä iso puu ja siinä on suurinpiirtein kiinto. Ja oksia isoissa männyissä ei ole kun hiukan latvassa ja niitä ei poltettavaa juuri kerry. Poikkeuksena tietysti joku pellolla kasvanut monihaarainen käkkyrä jota ei kukaan polttopuuksi viitsi aikaa tekemään. Otappa mitta mukaan ja lähde metsään etsimään noita normaalikokoisia.. ;)

        No totuus selviää kun on pinoilla arvio ilman puunkokoa tietämättä 15pm3, korkeintaan 20pm3. Totuus on aina ihan eriasia kun ovat puut valmiiksi pinolla. Itse kaadoin viime syksynä n.15 reilunkokoista koivua tyven halkaisijan keskiarvo ehkä 25-30cm, oli pari 40cm halkaisijaltaan ja hiukan rankaa kaveriksi. Tuossa ovat nyt pinolla kuivumassa, 12,5pm3 tuli pinottuna tiiviiksi pinoksi. Toki oksia en kotiin ajanut.


      • puukoijari kirjoitti:

        1,5 kiinnon puu on tyveltä lähes 50cm, joten en pidä sitä normaalikokoisena. 35cm tyveltä on jo ihmisten mielestä iso puu ja siinä on suurinpiirtein kiinto. Ja oksia isoissa männyissä ei ole kun hiukan latvassa ja niitä ei poltettavaa juuri kerry. Poikkeuksena tietysti joku pellolla kasvanut monihaarainen käkkyrä jota ei kukaan polttopuuksi viitsi aikaa tekemään. Otappa mitta mukaan ja lähde metsään etsimään noita normaalikokoisia.. ;)

        No totuus selviää kun on pinoilla arvio ilman puunkokoa tietämättä 15pm3, korkeintaan 20pm3. Totuus on aina ihan eriasia kun ovat puut valmiiksi pinolla. Itse kaadoin viime syksynä n.15 reilunkokoista koivua tyven halkaisijan keskiarvo ehkä 25-30cm, oli pari 40cm halkaisijaltaan ja hiukan rankaa kaveriksi. Tuossa ovat nyt pinolla kuivumassa, 12,5pm3 tuli pinottuna tiiviiksi pinoksi. Toki oksia en kotiin ajanut.

        > reilunkokoista koivua tyven halkaisijan keskiarvo ehkä 25-30cm

        Meillä lienee vähän eri käsitys reilunkokoisesta koivusta. Ja kaipa tuo yleensä mitataan rinnankorkeudelta, tyvessä kun voi olla todella paksuakin.

        Itse kun tuossa pätkin pari viikkoa sitten mäntyä mökiltä viimeksi, niin ei riittänyt laippa sahassa alkupäässä, vaan piti kiertää puuta. Noin 40 sentin laippa, eli about tuon verran siinä rinnan korkeudella oli läpimittaa. Eikä ollut läheskään suurin mänty tontilla. Koivua en ole kaatanut vähään aikaan, mutta samaa paksuusluokkaa ne ovat. Kuuset sitten selvästi paksumpia tietysti...


      • 1,5pm3/kpl
        The_Rat kirjoitti:

        > reilunkokoista koivua tyven halkaisijan keskiarvo ehkä 25-30cm

        Meillä lienee vähän eri käsitys reilunkokoisesta koivusta. Ja kaipa tuo yleensä mitataan rinnankorkeudelta, tyvessä kun voi olla todella paksuakin.

        Itse kun tuossa pätkin pari viikkoa sitten mäntyä mökiltä viimeksi, niin ei riittänyt laippa sahassa alkupäässä, vaan piti kiertää puuta. Noin 40 sentin laippa, eli about tuon verran siinä rinnan korkeudella oli läpimittaa. Eikä ollut läheskään suurin mänty tontilla. Koivua en ole kaatanut vähään aikaan, mutta samaa paksuusluokkaa ne ovat. Kuuset sitten selvästi paksumpia tietysti...

        Taas se "ratti" täällä satuilee.. 3 mottia per puu ha haa haaaa. Ja joku monihaarainen "mökkipuu" vielä eli pituutta ei paljon löytynyt. Älä jaksa tätä minun suomen isoimmat männyt tarinaa enää jatkaa. Mitenkä sait noin ison puun sähkösahalla kaadettua??? Menikö monta sähkölinjaa ja mökkiä samalla paskaksi kun tuolla puulla piti olla jo pituuttakin reipas 26m. Tuskin olet ede tuota puuta kaatanut muuta kun unelmissa ;))


      • 1,5pm3/kpl kirjoitti:

        Taas se "ratti" täällä satuilee.. 3 mottia per puu ha haa haaaa. Ja joku monihaarainen "mökkipuu" vielä eli pituutta ei paljon löytynyt. Älä jaksa tätä minun suomen isoimmat männyt tarinaa enää jatkaa. Mitenkä sait noin ison puun sähkösahalla kaadettua??? Menikö monta sähkölinjaa ja mökkiä samalla paskaksi kun tuolla puulla piti olla jo pituuttakin reipas 26m. Tuskin olet ede tuota puuta kaatanut muuta kun unelmissa ;))

        1. En kaatanut tuota puuta. Pätkin vain. Tuuli hoiti kaatohommat.
        2. Ja ihan husqvarnan polttomoottorikäyttöisellä laitteella.

        Mutta jos sinusta tuo taulukko on pielessä, niin valita taulukon tekijälle. Älä täällä itke.


      • 1,5pm3/kpl
        The_Rat kirjoitti:

        1. En kaatanut tuota puuta. Pätkin vain. Tuuli hoiti kaatohommat.
        2. Ja ihan husqvarnan polttomoottorikäyttöisellä laitteella.

        Mutta jos sinusta tuo taulukko on pielessä, niin valita taulukon tekijälle. Älä täällä itke.

        Ei täällä kukaan itke vaan kirjoittelee realistista asiaa, sinun puumäärät on satua. Yhdestä puusta ei saa kolmea mottia kun sinun päiväunissa.


      • The_Rat
        1,5pm3/kpl kirjoitti:

        Ei täällä kukaan itke vaan kirjoittelee realistista asiaa, sinun puumäärät on satua. Yhdestä puusta ei saa kolmea mottia kun sinun päiväunissa.

        Taulukon täällä esitetyn kertoimen mukaan saa. Minä en muuta tehnyt kuin yhdistin nämä kaksi tietoa. Puumäärä ei siis ole minun, vaan muiden esittämä.

        Kerro toki, kumpi ei pidä paikkaansa, kerroin vai taulukko?

        Ainut, mitä olen väittänyt on, että ison männyt oksista voisi tulla puoli kiintokuutiota. Tämä voi olla yläkanttiin. Tosin olin tuon huomionut, kun laskin puista saatavan vain 25 - 30 mottia, eli noin 2,1 mottia per puu.

        Niin että voinet lopettaa tuon realistisen itkemisesi tai kohdistaa sitä oikeaan osoitteeseen.


    • kato factat

      Männystä ei paljon lämpöä synny... johan oli väite!
      Kyllä siitä tulee lähes yhtä paljon kun verrataan vaikka koivuun,siis kilo kumpaakin puulajia.

      • ml213.

        Juuri noin. On sama mistä puulajista on kysymys, koska puulajien energiamäärä kilossa on lähes yhtä paljon lämpöenergiaa.

        Tuohon juuri liittyy, miten selkeämpää on selkeyttää lämmityskerran/millä teholla tulisija toimii, energia määrää poltetun puiden painon mukaan,- ei tilavuuden.

        Jos joku polttaa vuodessa haapaa 10m3 ja toinen koivua 10m3 , niin näiden tulisijoja/energia tarpeita ei voi verrata toisiinsa.


      • Minulleko yritit päteä? Opettele vastaamaan oikeaan viestiin.

        Puhuttiin kuutioista ja moteista. Missään ei mainittu kiloja. Motista mäntyä tulee aika vähän lämpöä verrattuna mottiin koivua. Ja painoero on muuten todella raju.


      • Joku vaan
        The_Rat kirjoitti:

        Minulleko yritit päteä? Opettele vastaamaan oikeaan viestiin.

        Puhuttiin kuutioista ja moteista. Missään ei mainittu kiloja. Motista mäntyä tulee aika vähän lämpöä verrattuna mottiin koivua. Ja painoero on muuten todella raju.

        Tuossa tietoja lämpösisällöistä.

        http://www.halkoliiteri.com/?id=587


      • Joku vaan kirjoitti:

        Tuossa tietoja lämpösisällöistä.

        http://www.halkoliiteri.com/?id=587

        Niinpä. Koivu melkein 30% painavampaa kuin mänty. Tuon mukaan. Omat kokemukset ovat, että painoeroa voi olla paljon enemmänkin - riippuu varmaan kasvutahdista.

        Olen muuten itse polttanut jonkin verran myös vaahteraa ja tammea. Hyvin lämpenee takka. Omenapuuta en suosittele, tuoksahtaa.


      • Joku vaan
        The_Rat kirjoitti:

        Niinpä. Koivu melkein 30% painavampaa kuin mänty. Tuon mukaan. Omat kokemukset ovat, että painoeroa voi olla paljon enemmänkin - riippuu varmaan kasvutahdista.

        Olen muuten itse polttanut jonkin verran myös vaahteraa ja tammea. Hyvin lämpenee takka. Omenapuuta en suosittele, tuoksahtaa.

        Koivu on liian hurjaa tavaraa saunapuuksi, ja mäntykin voi olla. Itselläni on viime vuosina ollut paljon pystyynkuivunutta puuta, ja se on hyvää tavaraa kiukaaseen.

        Vaahteran ja omenapuun pitää kuivua kauan. Itselläni on kuivatusaika kolme kesää, ja se taitaa olla muille puille liian pitkä.


      • Joku vaan kirjoitti:

        Koivu on liian hurjaa tavaraa saunapuuksi, ja mäntykin voi olla. Itselläni on viime vuosina ollut paljon pystyynkuivunutta puuta, ja se on hyvää tavaraa kiukaaseen.

        Vaahteran ja omenapuun pitää kuivua kauan. Itselläni on kuivatusaika kolme kesää, ja se taitaa olla muille puille liian pitkä.

        Miten sen nyt ottaa. Mökillä Aitokiuas on lämmennyt kohta 20 vuotta koivulla. Ei sitä oikein muulla viitsi lämmittääkään...

        Kotona lämmittelen jämäpuilla, jos sattuu olemaan. Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen (tällä hetkellä on vain koivua vajassa)...


      • Minäkin olen avuton
        The_Rat kirjoitti:

        Miten sen nyt ottaa. Mökillä Aitokiuas on lämmennyt kohta 20 vuotta koivulla. Ei sitä oikein muulla viitsi lämmittääkään...

        Kotona lämmittelen jämäpuilla, jos sattuu olemaan. Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen (tällä hetkellä on vain koivua vajassa)...

        Minä käytän vainmittatarkkaa puuta, koska näin pystyy pesällisen määrän laskemaan tarkemmin.

        Metsää kaataessa muut puut jätän mätänemään ja kerään vain koivut talteen, koska vain koivu on kuulemma hyvää poltettavaksi.


      • Joku vaan
        The_Rat kirjoitti:

        Miten sen nyt ottaa. Mökillä Aitokiuas on lämmennyt kohta 20 vuotta koivulla. Ei sitä oikein muulla viitsi lämmittääkään...

        Kotona lämmittelen jämäpuilla, jos sattuu olemaan. Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen (tällä hetkellä on vain koivua vajassa)...

        Tuo riippuu paljon siitä, kuinka kuuman saunan haluaa. Jotkut pitävät 70 astetta hyvänä rupattelulämpönä, mutta meille se löylyn kanssa on jo liikaa.
        Harvia 20 lämmittää saunan kotona nopeasti, kun lattialämmitys on sen esilämmittänyt.


      • ml213.
        The_Rat kirjoitti:

        Miten sen nyt ottaa. Mökillä Aitokiuas on lämmennyt kohta 20 vuotta koivulla. Ei sitä oikein muulla viitsi lämmittääkään...

        Kotona lämmittelen jämäpuilla, jos sattuu olemaan. Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen (tällä hetkellä on vain koivua vajassa)...

        >Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen<

        Jos puu on kuivaa, niin lämmittämisaikaan puulajilla ei ole merkitystä. Todellisuudessa kuusi/haapa kaasuuntuu herkemmin ja siksi palamistapahtuma on rajumpi, jos hapetusilmaa on riittävästi.

        taas koivu palaa kauemmin, koska se ei kaasuunnu niin herkästi ja vaatii ensiöilmaa enemmän kaasuuntuakseen.

        Mitä saunan kiukaisiin tulee ja erikoisesti sen lämmittämiseen, niin se on lapsen kenigissä. Niin, valmistajalla kuin sen käyttäjällä. Yleisin tapa lie lämmittää saunan kiuasta antamalla koko ilma arinan alle/ tuhkaluukku raollaan. Tämä tulisi lailla kieltää, koska juuri tuo tapa tuo sen runsaan hiukkaspäästön puukiukaisiin liittyen. Turhaa vouhotetaan puun saastuttamisesta, koska ongelma on sen virheellisessä käyttämisessä.


      • ml213. kirjoitti:

        >Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen<

        Jos puu on kuivaa, niin lämmittämisaikaan puulajilla ei ole merkitystä. Todellisuudessa kuusi/haapa kaasuuntuu herkemmin ja siksi palamistapahtuma on rajumpi, jos hapetusilmaa on riittävästi.

        taas koivu palaa kauemmin, koska se ei kaasuunnu niin herkästi ja vaatii ensiöilmaa enemmän kaasuuntuakseen.

        Mitä saunan kiukaisiin tulee ja erikoisesti sen lämmittämiseen, niin se on lapsen kenigissä. Niin, valmistajalla kuin sen käyttäjällä. Yleisin tapa lie lämmittää saunan kiuasta antamalla koko ilma arinan alle/ tuhkaluukku raollaan. Tämä tulisi lailla kieltää, koska juuri tuo tapa tuo sen runsaan hiukkaspäästön puukiukaisiin liittyen. Turhaa vouhotetaan puun saastuttamisesta, koska ongelma on sen virheellisessä käyttämisessä.

        Ehkä tuossa kuusessa on se vika, että tuli ehtii sammumaan välillä. Koivulla kun lämmittää, niin kotona ensin sytytykseen muutama puu, antaa palaa hetken, tunkee täyteen koivua ja antaa palaa hiillokselle. Sitten puoli pesällistä sisään, saunojia kutsumaan ja saunassa on mukavat 80-90 astetta (mittari näyttää 70, mutta se nyt näyttää ihan mitä sattuu).

        Itse pidän löylyistä, jotka myös tuntuvat.


      • Joku vaan
        ml213. kirjoitti:

        >Kuusella lämmittäessä menee sellainen kaksinkertainen aika verrattuna koivulla lämmittämiseen<

        Jos puu on kuivaa, niin lämmittämisaikaan puulajilla ei ole merkitystä. Todellisuudessa kuusi/haapa kaasuuntuu herkemmin ja siksi palamistapahtuma on rajumpi, jos hapetusilmaa on riittävästi.

        taas koivu palaa kauemmin, koska se ei kaasuunnu niin herkästi ja vaatii ensiöilmaa enemmän kaasuuntuakseen.

        Mitä saunan kiukaisiin tulee ja erikoisesti sen lämmittämiseen, niin se on lapsen kenigissä. Niin, valmistajalla kuin sen käyttäjällä. Yleisin tapa lie lämmittää saunan kiuasta antamalla koko ilma arinan alle/ tuhkaluukku raollaan. Tämä tulisi lailla kieltää, koska juuri tuo tapa tuo sen runsaan hiukkaspäästön puukiukaisiin liittyen. Turhaa vouhotetaan puun saastuttamisesta, koska ongelma on sen virheellisessä käyttämisessä.

        Kyllähän ilma virtaa arinan läpi kaikissa uuneissa, koska ideana on samalla jäähdyttää arinaa. Jotenkin muuten on hiukkaspäästöt hoidettava. Hyvä esimerkki tästä oli vuosia sitten Koneviestissä ollut jonkun viitselijään kehittämä kiuas, joka kuumeni hämmästyttävän nopeasti.
        Ideana siinä oli, että palokaasut lämmittivät kiuasta eivätkä hormia.
        Kyllä nykyään kaupastakin löytyy vähäpäästöisiä kiukaita, jos sellaisen haluaa.


      • ml213.
        The_Rat kirjoitti:

        Ehkä tuossa kuusessa on se vika, että tuli ehtii sammumaan välillä. Koivulla kun lämmittää, niin kotona ensin sytytykseen muutama puu, antaa palaa hetken, tunkee täyteen koivua ja antaa palaa hiillokselle. Sitten puoli pesällistä sisään, saunojia kutsumaan ja saunassa on mukavat 80-90 astetta (mittari näyttää 70, mutta se nyt näyttää ihan mitä sattuu).

        Itse pidän löylyistä, jotka myös tuntuvat.

        Mutta, voihan saunan lämmittäminen olla myös helpompaakin. Meillä kiukaan tulipesä ladotaan aivan täyteen ja sytytetään edestä ja ensimmäisellä täytöllä (sisä) saunan lämpö nousee jo n 80C:seen ja seuraavalla lisäyksellä yli 90C.

        Niin, kiuas on Harvia 20 pro(muunneltu) ja lie markkinoiden parhaiten suunniteltu kiuas. Kiukaassa savukaasut siirtyvät hormiin täyttöluukun edestä ,- ei kiukaan perästä.Tämä mahdollistaa tulipesän täyttämisen täyteen, koska puiden palaminen/kaasuuntuminen alkaa edestä ja siirtyy hissukseen kiukaan takaosaan JOS / KUN TUHKALUUKKU ON TÄYSIN KIINNI. Palaminen muistuttaa käänteispalokattilaa, jossa puut ensin kaasuunnutetaan ja kaasut poltetaan toisaalla.
        Siis kiuas saa hapen/ilman täyttöluukun raosta (koneistin saranat siten että raollaan olevan täyttöluukun molemmailla reunoilla on saman suuruiset ilmanotto raot).Jos koneistomatonta luukkua pitää raolllaan niin palaminen on tois puoleista eli kiukaan eteen savukaasuihin tuotava happi ei sekoitu hyvin ja tämä näkyy hyvin kiukaassa. Sen lämpötila ei ole tasainen.Muuten oikein hapetetun palavcan savukaasun lämpötila on huomattavasti korkeampi ja tällä tekijällä juuri palavat savukaasut saadaan puhtaammaksi.

        Niin, näkyvää savuttamista näkyy vain sytytyksen yhrteydessä, mutta ei esim. 5min kuluttua.


      • ml213.
        Joku vaan kirjoitti:

        Kyllähän ilma virtaa arinan läpi kaikissa uuneissa, koska ideana on samalla jäähdyttää arinaa. Jotenkin muuten on hiukkaspäästöt hoidettava. Hyvä esimerkki tästä oli vuosia sitten Koneviestissä ollut jonkun viitselijään kehittämä kiuas, joka kuumeni hämmästyttävän nopeasti.
        Ideana siinä oli, että palokaasut lämmittivät kiuasta eivätkä hormia.
        Kyllä nykyään kaupastakin löytyy vähäpäästöisiä kiukaita, jos sellaisen haluaa.

        >Kyllähän ilma virtaa arinan läpi kaikissa uuneissa, koska ideana on samalla jäähdyttää arinaa. Jotenkin muuten on hiukkaspäästöt hoidettava<

        Tuo on totta, jos ajatellan puukattilaa eli siinä hallitusti annataan arinan alle ensiö ilmaa, joka kaasuunnuttaa sopivasti puut ja toisio ilmalla hapetetaan palavat kaasut.

        Mutta, puukiukaanb lämpötila on niin korkea, että tämä lämpötila mahdollistaa jo puiden kaasuunnuttamisen. Lisä ilma arinan alle pahentaa vain palamisreaktiota, koska palamattomien savukaasujen muodostuminen on liian runsasta. Juuri tuosta johtuu kiukaiden runsas savutus, johon on kiinnitetty jo huomiota.

        Sekin on totta, että arina ei jäähdy kunnolla ja siksi esim. meillä arina ei kestä kuin n 5 vuotta. Kiuas tosin kestää kauemmin oikeassa lämpötilassa käytettynä.Viki kiuas yli 13 vuotta ja tämä Harvia on ollut n 6 vuotta.

        Niin, kiuas on rakenteeltaan sellainen, että hormiin menevän savukaasun lömpötila jää aina korkeaksi.Ei punahehkuinen metallipinta voi sirtää tehokkaasti lämpötilaa savukaasuista. Yleensä liekin kärki on jo kiukaan ulostulo putken tuntumassa.


      • onko kuuma
        ml213. kirjoitti:

        Mutta, voihan saunan lämmittäminen olla myös helpompaakin. Meillä kiukaan tulipesä ladotaan aivan täyteen ja sytytetään edestä ja ensimmäisellä täytöllä (sisä) saunan lämpö nousee jo n 80C:seen ja seuraavalla lisäyksellä yli 90C.

        Niin, kiuas on Harvia 20 pro(muunneltu) ja lie markkinoiden parhaiten suunniteltu kiuas. Kiukaassa savukaasut siirtyvät hormiin täyttöluukun edestä ,- ei kiukaan perästä.Tämä mahdollistaa tulipesän täyttämisen täyteen, koska puiden palaminen/kaasuuntuminen alkaa edestä ja siirtyy hissukseen kiukaan takaosaan JOS / KUN TUHKALUUKKU ON TÄYSIN KIINNI. Palaminen muistuttaa käänteispalokattilaa, jossa puut ensin kaasuunnutetaan ja kaasut poltetaan toisaalla.
        Siis kiuas saa hapen/ilman täyttöluukun raosta (koneistin saranat siten että raollaan olevan täyttöluukun molemmailla reunoilla on saman suuruiset ilmanotto raot).Jos koneistomatonta luukkua pitää raolllaan niin palaminen on tois puoleista eli kiukaan eteen savukaasuihin tuotava happi ei sekoitu hyvin ja tämä näkyy hyvin kiukaassa. Sen lämpötila ei ole tasainen.Muuten oikein hapetetun palavcan savukaasun lämpötila on huomattavasti korkeampi ja tällä tekijällä juuri palavat savukaasut saadaan puhtaammaksi.

        Niin, näkyvää savuttamista näkyy vain sytytyksen yhrteydessä, mutta ei esim. 5min kuluttua.

        " Meillä kiukaan tulipesä ladotaan aivan täyteen ja sytytetään edestä ja ensimmäisellä täytöllä (sisä) saunan lämpö nousee jo n 80C:seen ja seuraavalla lisäyksellä yli 90C."

        Justiinsa tämä lämmitystapa ottaa koppaan, eipä pysty normaali ihmiset juurikaan löylyä heittää kun meinaa jo taju lähteä.

        Itse lämmitän saunan ovet ja ikkuna auki, jotka suljetaan saunaan mentäessä. Aloittaessa sisälämpö on 40, ja siitä ihmiset nostaa lämmön löylyä heittämällä itselleen mieluisaksi, jotku enemmän, jotku vähemmän. Paljonko sulla ml213 on saunassa lämpöä löylynheiton aikana kun jo aloittaessa on 90 ja yli ?


      • ml213.
        onko kuuma kirjoitti:

        " Meillä kiukaan tulipesä ladotaan aivan täyteen ja sytytetään edestä ja ensimmäisellä täytöllä (sisä) saunan lämpö nousee jo n 80C:seen ja seuraavalla lisäyksellä yli 90C."

        Justiinsa tämä lämmitystapa ottaa koppaan, eipä pysty normaali ihmiset juurikaan löylyä heittää kun meinaa jo taju lähteä.

        Itse lämmitän saunan ovet ja ikkuna auki, jotka suljetaan saunaan mentäessä. Aloittaessa sisälämpö on 40, ja siitä ihmiset nostaa lämmön löylyä heittämällä itselleen mieluisaksi, jotku enemmän, jotku vähemmän. Paljonko sulla ml213 on saunassa lämpöä löylynheiton aikana kun jo aloittaessa on 90 ja yli ?

        Niin, itse en tykkää kosteista löylyistä, vaan hapekkaasta kuivasta löylystä. Sähkösauna ei ole mieleeni. Normaalisti meillä kylvetään kolmessa vuorossa eli lapset ensin ja kovia löylyjä haluavat viimeisenä, jolloin lämpötila hipuu j 100C :tta.

        Mutta, en ole sitäkään vastaan, jos joku tykkää kosteasta matalalämpöisestä löylystä.


      • ml213.
        onko kuuma kirjoitti:

        " Meillä kiukaan tulipesä ladotaan aivan täyteen ja sytytetään edestä ja ensimmäisellä täytöllä (sisä) saunan lämpö nousee jo n 80C:seen ja seuraavalla lisäyksellä yli 90C."

        Justiinsa tämä lämmitystapa ottaa koppaan, eipä pysty normaali ihmiset juurikaan löylyä heittää kun meinaa jo taju lähteä.

        Itse lämmitän saunan ovet ja ikkuna auki, jotka suljetaan saunaan mentäessä. Aloittaessa sisälämpö on 40, ja siitä ihmiset nostaa lämmön löylyä heittämällä itselleen mieluisaksi, jotku enemmän, jotku vähemmän. Paljonko sulla ml213 on saunassa lämpöä löylynheiton aikana kun jo aloittaessa on 90 ja yli ?

        Muuten saunan sisälämpötila ei muutu löylyjä heitettäessä. Lämpötila on sama, mutta taas kosteus ja sen muuttaminen, veden heittäminen ja höyrystäminen kiukaaseen,- vaikuttaa lämmön tuntemiseen.Mitä kosteampi sisäilma, niin sitä voimakkaammin lämpö siirtyy ihmisen iholle.


      • ml213. kirjoitti:

        Muuten saunan sisälämpötila ei muutu löylyjä heitettäessä. Lämpötila on sama, mutta taas kosteus ja sen muuttaminen, veden heittäminen ja höyrystäminen kiukaaseen,- vaikuttaa lämmön tuntemiseen.Mitä kosteampi sisäilma, niin sitä voimakkaammin lämpö siirtyy ihmisen iholle.

        Miten sen nyt ottaa.

        Kun heität vettä kiukaalle, kiuas jäähtyy ja vesi lämpenee. Vesihöyry joka tuolta nousee lienee noin sadan asteen tuntumassa lämpötilaltaan. Jos saunassa on alle sata astetta lämmintä, niin saunan ilman lämpötila nousee hieman löylynheiton seurauksena. Ei juuri merkitystä (ja saunan sisältämä lämpöenergia pysyy samana - siirtyy vain kiukaasta löylyveteen).

        Toisaalta ilmanpaine kasvaa, jolloin saunan poisto tehostuu hetkeksi ja lämmintä ilmaa karkaa pihalle. Ei juuri merkitystä.


      • ml213.
        The_Rat kirjoitti:

        Miten sen nyt ottaa.

        Kun heität vettä kiukaalle, kiuas jäähtyy ja vesi lämpenee. Vesihöyry joka tuolta nousee lienee noin sadan asteen tuntumassa lämpötilaltaan. Jos saunassa on alle sata astetta lämmintä, niin saunan ilman lämpötila nousee hieman löylynheiton seurauksena. Ei juuri merkitystä (ja saunan sisältämä lämpöenergia pysyy samana - siirtyy vain kiukaasta löylyveteen).

        Toisaalta ilmanpaine kasvaa, jolloin saunan poisto tehostuu hetkeksi ja lämmintä ilmaa karkaa pihalle. Ei juuri merkitystä.

        Jos saunan lämpötila on alhainen 50C:tta ja kiukaalle heitetään vettä litratolkulla, niin silloin lämpötila nousee hieman eli sen verran, mitä höyrystävässä vedessä on lämpöenergiaa.

        Mutta, jos lämpötila on jo esim. 90C:tta, niin kiukaalle ei heitetä vettä kovinkaan paljoa puhumattakaan korkeammasta lämpötilasta. Mitä vähemmän vettä kiukaalle, niin sitä pienempi lämpötilan nousu. Esim. meillä olematon, joka ei näy mittarissa.

        Niin, sen löylyn tunteen saa todellisesti aikaan kosteus,- ei lämpötilan nousu.Kosteus vaikuttaa siis lämmön siirtymiseen.


      • Anonyymi
        The_Rat kirjoitti:

        Minulleko yritit päteä? Opettele vastaamaan oikeaan viestiin.

        Puhuttiin kuutioista ja moteista. Missään ei mainittu kiloja. Motista mäntyä tulee aika vähän lämpöä verrattuna mottiin koivua. Ja painoero on muuten todella raju.

        Motista mäntyä tulee energiaa noin 20 % vähemmän kuin motista koivua. Puutavaraa ei määritellä painon mukaan.


      • Anonyymi
        onko kuuma kirjoitti:

        " Meillä kiukaan tulipesä ladotaan aivan täyteen ja sytytetään edestä ja ensimmäisellä täytöllä (sisä) saunan lämpö nousee jo n 80C:seen ja seuraavalla lisäyksellä yli 90C."

        Justiinsa tämä lämmitystapa ottaa koppaan, eipä pysty normaali ihmiset juurikaan löylyä heittää kun meinaa jo taju lähteä.

        Itse lämmitän saunan ovet ja ikkuna auki, jotka suljetaan saunaan mentäessä. Aloittaessa sisälämpö on 40, ja siitä ihmiset nostaa lämmön löylyä heittämällä itselleen mieluisaksi, jotku enemmän, jotku vähemmän. Paljonko sulla ml213 on saunassa lämpöä löylynheiton aikana kun jo aloittaessa on 90 ja yli ?

        Saunan lämpötila laskee aina kun heitetään löylyä. Saunojasta tuntyy että lämpötila nousee koska ilman kosteus lisääntyy ja tuntuu kuumemmalta.


      • Anonyymi
        The_Rat kirjoitti:

        Ehkä tuossa kuusessa on se vika, että tuli ehtii sammumaan välillä. Koivulla kun lämmittää, niin kotona ensin sytytykseen muutama puu, antaa palaa hetken, tunkee täyteen koivua ja antaa palaa hiillokselle. Sitten puoli pesällistä sisään, saunojia kutsumaan ja saunassa on mukavat 80-90 astetta (mittari näyttää 70, mutta se nyt näyttää ihan mitä sattuu).

        Itse pidän löylyistä, jotka myös tuntuvat.

        Sinulla varmaan kellokin näyttää mitä sattuu.


    • Paljon metsää

      Oman tontin puut kannattaa kaataa vasta viimeiseksi, sitten kun muuttaa pois. Niistä ei taida kauan saada lämpöä.

    • 0makotikullankallis

      voi vi ttu teidän jorinoita jokainen lämmittäkööt millä tahtoo. itte poltan kattilassa kaikki pas ka vaipoita lähtien ja torpassa tarkenee

    • Anonyymi

      Aloittajalla on tosi vanha ja horisko talo jos kuluttaa niin paljon. Kannattaa lisätä lämmöneristeitä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      97
      3533
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      23
      2872
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      112
      2431
    4. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      43
      1875
    5. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      242
      1623
    6. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      41
      1555
    7. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      32
      1547
    8. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1350
    9. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      20
      1316
    10. Mitä uskot sinun

      Ja kaivattusi välillä tulevan tapahtumaan lähiaikoina
      Ikävä
      95
      1191
    Aihe