Elikkä, mulla on 3 koiraa ja mun miehellä 1. Emme asu yhdessä. Hänen koiransa ja mun koirat ovat olleet tekemisissä keskenään yli vuoden (eli sen vertaa ollaan nyt miehen kanssa seukattu).
Miehen koira on sakemanni uros ja ikä 6,5v ja mun koirat 2v, 4v ja 7v. Nyt kun paljon on saanu lukea noita tapauksia, joissa toinen koira käyny toisen kimppuun, lasten kimppuun on koiria käyny jne.. Niin aloin tässä yhtäkkiä miettimään että onko mahdollista että mieheni koira joskus kävis jonku mun koiran kimppuun yllättäen?
Kun kyseessä sakemanni, joka on mulle henk. kohtasesti muutenkin inhokkirotu ja tää koira on muakin joskus näykkässy, kun olen sitä komentanut ja murissut. Miestäni kohtaan on joskus toiminu samoin.
Jotenkin vaan nyt pelottaa. Kun tuntuu että sakemanneilla tuota luonnevikasuutta, heikkohermosuutta löytyy muutenkin.
Eivät kyllä juurikaan ole keskenään nää koirat, esim sillon ovat kun käydään vaikka kaupassa niin jätetään ne tänne siks aikaa.
Ihme ahistus iski nyt :( Nytki vasta joku koira tappanu pikku pennun ihan tosta noin vaan.
Mun koirista yks on alistuvainen, toinen välinpitämätön ja toinen sellanen pomottaja. Niistä en usko että kävisivät koskaan miehen koiran kimppuun (ovat pienempiäkin) mutta tästä sakemannista vaan nousee karvat pystyyn hemmetti sentään.
Miehen koira on sakemanni uros ja ikä 6,5v ja mun koirat 2v, 4v ja 7v. Nyt kun paljon on saanu lukea noita tapauksia, joissa toinen koira käyny toisen kimppuun, lasten kimppuun on koiria käyny jne.. Niin aloin tässä yhtäkkiä miettimään että onko mahdollista että mieheni koira joskus kävis jonku mun koiran kimppuun yllättäen?
Kun kyseessä sakemanni, joka on mulle henk. kohtasesti muutenkin inhokkirotu ja tää koira on muakin joskus näykkässy, kun olen sitä komentanut ja murissut. Miestäni kohtaan on joskus toiminu samoin.
Jotenkin vaan nyt pelottaa. Kun tuntuu että sakemanneilla tuota luonnevikasuutta, heikkohermosuutta löytyy muutenkin.
Eivät kyllä juurikaan ole keskenään nää koirat, esim sillon ovat kun käydään vaikka kaupassa niin jätetään ne tänne siks aikaa.
Ihme ahistus iski nyt :( Nytki vasta joku koira tappanu pikku pennun ihan tosta noin vaan.
Mun koirista yks on alistuvainen, toinen välinpitämätön ja toinen sellanen pomottaja. Niistä en usko että kävisivät koskaan miehen koiran kimppuun (ovat pienempiäkin) mutta tästä sakemannista vaan nousee karvat pystyyn hemmetti sentään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
olisi helpompi arvioida mahdollisia riskejä kun olisit maininnut myös omien koiresi rodut. Mutta jos ensimmäisen vuoden aikana ei mitään kummempaa skismaa ole esiintynyt, niin eiköhän nuo toimeen tule jatkossakin. Muista että jos jatkatte yhdessäoloa, niin ne kolme eivät ole sun koiriasi ja se yksi sun miehen koira, vaan kaikki neljä ovat sun koiria ja kaikki neljä on myös sun miehen koiria. Olette yhdessä vastuussa koko laumasta ja sen turvallisuudesta. Ellet sinä tai miehesi ymmärrä tätä, kylvätte eron siemenet jo heti alussa. Ja sitä tuskin haluatte?
Ei se sun mielipide tee saksanpaimenkoirasta mielenvikaista. Aivan kuten edellinen kirjoittaja sanoi, kaikki koirista ovat teidän yhteisiänne. Ja se tarkoittaa sitä että myös sinun pitää luoda hyvä suhde tähän saksanpaimenkoiraan. Sen jälkeen voit sitä vasta "komentaa". Mikäli yksilö on kansan kielessä niin sanotusti vähän "kova päisempi", se ei muita tottele, kuin omistajaansa. Tämä johtuu ihan siitä että se on omistajaansa kiintynyt ja pitää sinua laumansa ulkopuolisina.
Koirat varmasti tulevat paremmin toimeen, jos vain osaavat käyttäytyä. Koirat eivät itsestään toisiaan tapa. Ainoa huolenaihe mikä tekstistäsi tulee esiin on tämä "pomottaja". Sen kanssa voi toisella koiralla olla ongelmia, jos se sitä alkaa pomottamaan. En osaa tilannetta tarkemmin näkemättä mitään enempää kommentoida tuohon pomotukseen. Mutta jos sielä tappelu tulee niin se luultavasti pomotuksen aloituksesta tulee ja silloin usein vahvempi selviää paremmin. Eikä ne koirat katso siinä vaiheessa kokoa.
Mulla ei ole hyvä suhde tähän mieheni koiraan, ennen oli mutta ei enään. Ensimmäisen kerran kun näykkäsi mua, aloin vihaamaan sitä.
Vai tottelee omistajaansa? No eipä kyllä tottele.. Hampaat irvessä monesti murissu miehellenikin. Eikä oikein tahdo totella jos mies käskee menemään pois edestä tai maate. Mun koirat menee heti kun käskee.
En vaan välitä koko koirasta. Ollenkaan.
Mutta sepä siitä. Tähän asti ollut ilman ongelmia, eivät ole koirat keskenään tapelleet, joten ehkäpä huoleni on turha.
Kaikki koirat voivat käydä toisten koirien kimppuun. Se on ihan sama mikä koiran koko on tai millaisia ne on oman laumansa kanssa. Kun koira viedään vieraan koiran kanssa samaan tilaan niin aina on yhteenoton mahdollisuus olemassa.
Kirjoittamasi perusteella ette ainakaan voi koiraa syyttää, jos jotain tapahtuu. Peilissä taitaa syyllinen olla.
Onko tää joku provo? Varmaan sulla tulle ongelmia sen koiran kanssa, jos jo noin vähästä rupesit sitä vihaamaan. Nyt oikeasti hei. Ei rotu tee koirasta aggressiivista tai huonosti käyttäytyvää. Koira ei näykkäissyt sinua siksi, että se olisi luonnoltaan jotenkin paha. Muuta omaa asennettasi niin susta tulee parempi koiranomistaja.
Yleensä sellainen koira kuin omistajansa.. Suosittelen, että jätä siis sekä mies että koira! Tosin ihmisten suhteen kusipäisyys selviää paljon hitaammin kuin eläinten kanssa.
Ei näin. Suosittelen kyllä että ehdotat miehellesi jättämään sinut. Saa sitten koira ehkä ansaitsemaansa kohtelua.
lopettamaan miehen koira tai kouluttamaan johonkin kurssille
Jos koira on kerran näykkässy mua, muutaman kerran murissu ja näyttäny hampaita, niin minunko pitäisi vaan tykätä ja rakastaa tälläistä sessua? Ja tämä kaikki tapahtunut silloin kun olen koiraa komentanut. Esim näin "Nyt mene tuonne" ja näyttäny sormella suuntaa. Joku sanoi että tuon rotuinen tottelee vain omistajaansa. Mutta kuten sanoin, ei meinaa totella miestänikään. Ja on myös hänelle irvistellyt ja murissut. Kenties miehelläni on koiransa kanssa johtajuusongelmia tms koska koira käyttäytyy näin? Ei aina tee noin, mutta välillä.
Mielestäni aivan syyttä minua syyttelemään. Vai enkö saisi koiraa komentaa? Ihme touhua täällä taas kerran.
Sen takia pelkään vähän tätä koiraa että jos se jotenki "sekoaa" ja kohta näykkäsee munkin koiria.
Jos te kerran yhdessä aiotte elää,niin teidän on yhdessä opittava hallitsemaan kaikkia teidän eläimiä.
Siinä vaiheessa ei ole "sinun" ja "minun" koiria.
On vain meidän koiria.
Oppikaa siis yhdessä hallitsemaan laumaanne.
Jos miehesi ei ole hallinnut aiemmin sussariaan,niin miettikää yhdessä,kuinka sen teette.
Muuten teillä on iso ongelma edessä.
Ja jos homma ei onnistu....
Olen todella huolissani.
Pankaa nyt ne päät yhteen ja tehkää suunnitelma koirienne suhteen,sillä lasten hankkiminen ainakin tässä tilanteessa on lapsille vaarallista...
Ensin eläinten koulutus ja johtajuus kuriin,sitten vasta muita suunnitelmia.
Eläimet eivät saa määrätä pariskunnan elämää vaan pariskunta määrää eläimiä.
Vasta sitten voitte harkita lapsia.
Nykyisessä tilanteessa,jossa on vähintäänkin näykkivä sussari,ei lapsia voi missään tapauksessa harkita.
Ei edes ystävyyssuhteita.
Hoitakaa koira-asia kuntoon hankkimalla vaikka ulkopuolinen kouluttaja jos ei muuten onnistu,mutta ennen kuin suhde jatkuu pidemmälle,on koiraongelman ratkettava.
Muuten päädytte eroon aivan varmasti!