Tekemistä Kotkasta?

Juu, on tullut huomattua moinen. Ehkä se on vaan joku kymiläinen geeneihin istutettu virhe, ettei geeneihin edes vahingossa sekoitu esim harrastusten ja toisten ihmisten kanssa keskustelemisesta ulkopuolista geeniperimää... :)

Ulkopaikkakuntalainen kirjoitti:

Juu, on tullut huomattua moinen. Ehkä se on vaan joku kymiläinen geeneihin istutettu virhe, ettei geeneihin edes vahingossa sekoitu esim harrastusten ja toisten ihmisten kanssa keskustelemisesta ulkopuolista geeniperimää... :)

Lue lisää

Huomattu on..totta.Esim.Kotkan torille kaivataan elämää!!
Nyt sielä joku koju,,seki ahettu sinne sisäpiiriin ettei vaan kukaan löytäs,,säälittää iha lettupoikien kuppila.Toinen kuppila kait kuuluu kantaväestölle,,ei missäänimes voi muualle mennä.Tsemppii vaan toivoo lettupojille,vaikkei se evästä pöytään tuo.

Ulkopaikkakuntalainen kirjoitti:

Juu, on tullut huomattua moinen. Ehkä se on vaan joku kymiläinen geeneihin istutettu virhe, ettei geeneihin edes vahingossa sekoitu esim harrastusten ja toisten ihmisten kanssa keskustelemisesta ulkopuolista geeniperimää... :)

Lue lisää

Ei Kotkassajuuri mitään tekemistä ole kuin juoda ja itkeä! Jos on rahaa ja töitä niin maksullisiin paikkohin / harrastuksiin on ovet auki rajattomasti! Keilailu, golf, ym.maila harrastukset. Kotka on sisään lämpiavää porukkaa, jos et ole kenenkään tuttu jäät ulkopuoliseksi piruksi! On kokemusta mm. Kotkan opiston ryhmistä jossa yhdessäkin
taide ryhmässä kävin 10-vuotta tuttuja siellä ei ollut ja saavuin sinne yksin tarvikkeineni ei minua koskaan huolittu piiriin mukaan! Olin heille kuin ilmaa, vaikka hankin kaikki yhteiset tarve aineet kaupoista ym.

Vanhat "pierut jyllää"
Liekö alkaa olla ns hampaatomia kun bisnespuoli alkaa .....
Mutta eipä hätää ,kysymys kuuluukin kuinka viisi nousukasta samasta perheestä olla yhden urheiluseuran ,/yhtiön palveluksessa viefen parhaat palat yli ym töinä
Tämä jos mikä mättää,kaipa tekevät sit talkoot jne

Joo, ja siellä saa reipasta anaaliseksiä!

Täällähän pyörii kymiläisten sisäpiiri mihin ei kukaan ulkopaikkakuntalainen pääse, kalastukset on kokeiltu, teatteri ynnä muu paikallinen " korkeakulttuuri" ei kiinnosta. Lähinnä varmaan väärin aloitettu aihe, tarkoituksena oli tiedustella muilta ulkopuolisilta mitä täällä voi keksiä tekemistä, ja missä voi tutustua muihin kuin kymiläisiin. Baarissa nää paikalliset haastaa välittömästi riitaa kun selviää ettet ole syntyperäinen kymiläinen, ei jaksais enää sitäkään, joten, mitä te muut sivistyksestä tänne muuttaneet teette iltasin ja viikonloppuisin?

Ulkopaikkakuntalainen kirjoitti:

Täällähän pyörii kymiläisten sisäpiiri mihin ei kukaan ulkopaikkakuntalainen pääse, kalastukset on kokeiltu, teatteri ynnä muu paikallinen " korkeakulttuuri" ei kiinnosta. Lähinnä varmaan väärin aloitettu aihe, tarkoituksena oli tiedustella muilta ulkopuolisilta mitä täällä voi keksiä tekemistä, ja missä voi tutustua muihin kuin kymiläisiin. Baarissa nää paikalliset haastaa välittömästi riitaa kun selviää ettet ole syntyperäinen kymiläinen, ei jaksais enää sitäkään, joten, mitä te muut sivistyksestä tänne muuttaneet teette iltasin ja viikonloppuisin?

Lue lisää

Tulee nähtyä kavereita jne. (jotka muuten sattumoisin ovat myös kotkalaisia). Salilla voi myös käydä.

Ulkopaikkakuntalainen kirjoitti:

Täällähän pyörii kymiläisten sisäpiiri mihin ei kukaan ulkopaikkakuntalainen pääse, kalastukset on kokeiltu, teatteri ynnä muu paikallinen " korkeakulttuuri" ei kiinnosta. Lähinnä varmaan väärin aloitettu aihe, tarkoituksena oli tiedustella muilta ulkopuolisilta mitä täällä voi keksiä tekemistä, ja missä voi tutustua muihin kuin kymiläisiin. Baarissa nää paikalliset haastaa välittömästi riitaa kun selviää ettet ole syntyperäinen kymiläinen, ei jaksais enää sitäkään, joten, mitä te muut sivistyksestä tänne muuttaneet teette iltasin ja viikonloppuisin?

Lue lisää

EI NE KOTKALAISET OLE AITOJA KYMILÄISIÄ...PUOLET ON ALKUPERÄLTÄÄN
SAVOLAISIA...

AIDOT KYMILÄISET EIVÄT OLE RIIDANHAASTAJIA...

siis kotkan kahvi- ja ryhmäkeksiklubi.

...ja 60 vuotiaat naislesket jopa maksavat saadessaan seuraa...

Jaa että minkä värinen

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään pääosin kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Varhaiskeskiajalla vilkastunut kaupankäynti ja Kymijoen lohi- ja siikakosket aiheuttivat Kymijoen suualueelle voimakasta uudisasutustoimintaa. Kymijoen suualueiden merkittävän asutuskauden katsotaan alkaneen 1200-luvun alkupuolella. Paikan- ja henkilönnimien perusteella alueelle muuttanut väestö oli suurimmaksi osaksi hämäläisperäistä, mutta joukossa on ollut myös savolaista ja karjalaista väestöä. Viipurin linnan rakentamisen jälkeen 1293 Kymijoen suualue tuli liitetyksi Ruotsin valtapiiriin ja Viipurin linnalääniin. Alueen ruotsinkielisen asutuksen syntyminen on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle, jolloin saaristoon ja rannikolle muutti ruotsalaisia uudisasukkaita. Tallinnan saksalaisten hansakauppiaiden oikeus käydä vapaata kauppaa Kymijoen ja Nummenjoen suualueilla rajoittui vuonna 1336, jolloin Viipurin linnanpäällikkö Pietari Joninpoika myönsi heille oikeuden käydä kauppaa Viipurissa, Virolahdella ja Vehkalahdella.

Kymijoen suualueelle syntyi noin vuonna 1350 Kyminkartano, jonka Ruotsin valtakunnan drotsi Bo Joninpoika Grip lahjoitti vuonna 1380 Vadstenan luostarille. Kartanon yhteyteen rakennettiin noin vuonna 1440 Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli. Kartano siirtyi Kustaa Vaasan aikana 1556 kuninkaankartanoksi ja siitä tuli Kymenkartanon läänin voutikunnan hallintokeskus.
Kymin pitäjä

Kymi itsenäistyi omaksi seurakunnaksi Pyhtään itäosasta vuonna 1642. Kymiin liitettiin kyliä myös Vehkalahden länsiosista eli Kymijoen Pernoonhaaran, Koivukoskenhaaran ja Huumanhaaran itäpuolelta. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kyminkartanon kappelin paikalle. Tämä puukirkko oli 1720-luvulle tultaessa huonokuntoinen, jolloin uusi kirkko päätettiin rakentaa Helilään. Helilästä kasvoi myöhemmin Karhulan kauppalan keskusta.
Kotkan kaupungin alue käsitti alun perin vain Kotkansaaren ja Hovinsaaren eteläisimmän osan. Nopeasti kasvava kaupunki tarvitsi lisää maata ja jo vuonna 1884 Kotkaan liitettiin Hovinsaari suurimmaksi osaksi ja Hietanen. Hovinsaaren pohjoisosa eli Kyminlinna liitettiin Kotkaan vuonna 1948. Vuonna 1954 Kymin länsiosista liitettiin kaupunkiin laaja alue, joka käsitti muun muassa Mussalon saaren sekä Ruonalan, Lankilan ja Sutelan kylät. Alueella on nykyisin myös Karhuvuoren ja Aittakorven kaupunginosat. Vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Karhulan kauppalasta Tiutisen saari.[10] Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913 ja joka oli 1970-luvulla ollut asukasluvultaan Suomen pienin kunta, liitettiin Kotkaan vuonna 1974. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa vuonna 1977 kaupunki laajeni käsittämään pääosin kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

real one kirjoitti:

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään pääosin kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Varhaiskeskiajalla vilkastunut kaupankäynti ja Kymijoen lohi- ja siikakosket aiheuttivat Kymijoen suualueelle voimakasta uudisasutustoimintaa. Kymijoen suualueiden merkittävän asutuskauden katsotaan alkaneen 1200-luvun alkupuolella. Paikan- ja henkilönnimien perusteella alueelle muuttanut väestö oli suurimmaksi osaksi hämäläisperäistä, mutta joukossa on ollut myös savolaista ja karjalaista väestöä. Viipurin linnan rakentamisen jälkeen 1293 Kymijoen suualue tuli liitetyksi Ruotsin valtapiiriin ja Viipurin linnalääniin. Alueen ruotsinkielisen asutuksen syntyminen on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle, jolloin saaristoon ja rannikolle muutti ruotsalaisia uudisasukkaita. Tallinnan saksalaisten hansakauppiaiden oikeus käydä vapaata kauppaa Kymijoen ja Nummenjoen suualueilla rajoittui vuonna 1336, jolloin Viipurin linnanpäällikkö Pietari Joninpoika myönsi heille oikeuden käydä kauppaa Viipurissa, Virolahdella ja Vehkalahdella.

Kymijoen suualueelle syntyi noin vuonna 1350 Kyminkartano, jonka Ruotsin valtakunnan drotsi Bo Joninpoika Grip lahjoitti vuonna 1380 Vadstenan luostarille. Kartanon yhteyteen rakennettiin noin vuonna 1440 Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli. Kartano siirtyi Kustaa Vaasan aikana 1556 kuninkaankartanoksi ja siitä tuli Kymenkartanon läänin voutikunnan hallintokeskus.
Kymin pitäjä

Kymi itsenäistyi omaksi seurakunnaksi Pyhtään itäosasta vuonna 1642. Kymiin liitettiin kyliä myös Vehkalahden länsiosista eli Kymijoen Pernoonhaaran, Koivukoskenhaaran ja Huumanhaaran itäpuolelta. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kyminkartanon kappelin paikalle. Tämä puukirkko oli 1720-luvulle tultaessa huonokuntoinen, jolloin uusi kirkko päätettiin rakentaa Helilään. Helilästä kasvoi myöhemmin Karhulan kauppalan keskusta.
Kotkan kaupungin alue käsitti alun perin vain Kotkansaaren ja Hovinsaaren eteläisimmän osan. Nopeasti kasvava kaupunki tarvitsi lisää maata ja jo vuonna 1884 Kotkaan liitettiin Hovinsaari suurimmaksi osaksi ja Hietanen. Hovinsaaren pohjoisosa eli Kyminlinna liitettiin Kotkaan vuonna 1948. Vuonna 1954 Kymin länsiosista liitettiin kaupunkiin laaja alue, joka käsitti muun muassa Mussalon saaren sekä Ruonalan, Lankilan ja Sutelan kylät. Alueella on nykyisin myös Karhuvuoren ja Aittakorven kaupunginosat. Vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Karhulan kauppalasta Tiutisen saari.[10] Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913 ja joka oli 1970-luvulla ollut asukasluvultaan Suomen pienin kunta, liitettiin Kotkaan vuonna 1974. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa vuonna 1977 kaupunki laajeni käsittämään pääosin kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Lue lisää

Haista sä ny v i t t u esitelmies kanssa!

Miksi kymiläiset aina haluavat olla hämäläisiä? Häpeävät juuriaan? Tyypillinen hämäläinen on todella vaalea, tarkoitan siis ihan vitivalkoinen, ei rusketusta, hiuksetkin melkein valkoiset ja ohuet. Ja kapeat viivahuulet. Ihan okei, mutta Suomessa on kauniimpiakin ihmisiä esim Länsirannikolla ja mun mielestä myös Kymissä. Kymiläisillä on tyypillisesti paksut hiukset, vähän kulmikkaat kasvot ja atleettinen vartalo. Ei kaikki tietenkään, mutta missäpä kaikki olisi kauniita.

Ja tosiaan se, että monien sukunimi on Hämäläinen, ei tarkoita, että ne olisivat hämäläisiä alkuperältään. Esim. Länsi-Suomessakin on sukunimiä Virolainen ja Venäläinen eikä se tarkoita, että heidän sukujuurensa olisi Virossa tai Venäjällä - ainakaan toivottavasti :D

Tarkoitatko "huume kätköjä" hautakivien alta! Kätköjä nekin.

tällaisena entisenä kymiläisenä (Karhula), sanoisin, että Kotkansaari on ihan hyvä paikka. Pitää vaan löytää ne porukat joissa viihtyy. Ja kyllä kotkalaiset on kovia juttelemaan, tai tiedä häntä. Minähän oon karhulalainen. Elikkä kymiläinen. Kotkansaari oli ennen kymiläisten lammassaari, tänne tuotiin lampaat kesäksi. Joten ei paljon juttuseuraa löytynyt, siitäkö tuo puhumattomuus johtuu? Kyllä ainakin minä juttelen ummet ja lammet oli sitten vieras tai tuttu. Ehkä olet yrittäny vääriin porukoihin???