Hehheh.
Mä nyt en suoraa osaa päättää, mitä ajattelisi. Tälläkin palstalla ollut usein juttua ruuasta. On läpisty milloin mistäkin karjalanpaistista. Kaitpa se suomalainen perinneruoka lähinnä ois särkeä ja pettua.
Ja muutenkin, koko ilmaus ihmeellinen. Joillain vain halu omia kaikki mahdollinen ympäristöstä omaksi keksinnökseen, vaikka todelliset syntyperät aivan jossain muualla, tuontikamaa-
Jenkeissä joku kaheli kenraali on sitten määritellyt pitsan amerikan "perinneruuaksi". Joopajoo, eikös se joku pemmikaami tai puoliraaka piisoni oikeastaan ole ameriikassa sitä aitoa, alkuperäistä "perinneruokaa" ?
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288567896238.html
Pitäsköhän lähteä jonnekin Tukholman lähiöön tappelemaan nakkikioskilla, perinteinen ruotsalainen tapa kuluttaa aikaa >:/
=DW=
Mä nyt en suoraa osaa päättää, mitä ajattelisi. Tälläkin palstalla ollut usein juttua ruuasta. On läpisty milloin mistäkin karjalanpaistista. Kaitpa se suomalainen perinneruoka lähinnä ois särkeä ja pettua.
Ja muutenkin, koko ilmaus ihmeellinen. Joillain vain halu omia kaikki mahdollinen ympäristöstä omaksi keksinnökseen, vaikka todelliset syntyperät aivan jossain muualla, tuontikamaa-
Jenkeissä joku kaheli kenraali on sitten määritellyt pitsan amerikan "perinneruuaksi". Joopajoo, eikös se joku pemmikaami tai puoliraaka piisoni oikeastaan ole ameriikassa sitä aitoa, alkuperäistä "perinneruokaa" ?
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288567896238.html
Pitäsköhän lähteä jonnekin Tukholman lähiöön tappelemaan nakkikioskilla, perinteinen ruotsalainen tapa kuluttaa aikaa >:/
=DW=
Vastaukset 23
Vanhimmat
Osaa ne suomalaisetkin tapella nakkikiskalla keskellä yötä ei tartte tulla tänne oppiin.
Perinneruuuista: ennen syötiin mitä pelloissa kasvoi, vesissä liikkui, metsissä hiipi ja taivaalla lenti. Nyt perinteet tulevat kauppaketjujen ruokamainoksista. O tempore o mores.
Meillehän riittää rössypottu, mitä siitä tappelemaan.
Se ja sama millä mahansa täyttää.
Oletko kuullut sellasta sananpartta että olet sitä mitä syöt?
Tietenkin olen kuullut.
Jos syö vihanneksia, on vihannes.
Mitä se rössypottuihin kuuluu?
Ei kai mitään :) Emmä edes tiedä mitä rössypottu on mutta kuullostaa rasvaselta ja jauhoselta.
No jauhoja lienee veripaltussa, mutta ihanaa ruokaa on.
Pottuja, hiven sian sivua, sipulia, jos haluaa, ja veripalttua, vettä ja suolaa.
Verestä tehtyä pannukakun tapaista, aah!
Oulun perinneruokaa.
Veripaltun tiedän kyllä, ei himoruokaa mutta syön jos tarjotaan :) Puolukkahillon ja pekonin kera :) Tyypillistä kouluruokaa tai oli kun oli varaa vielä pekoniin. Nyt ne laittaa höystöön 10 prossaa pekonia ja 90 porkkanaa....oi aikoja oi tapoja.
Veripalttu on hyvää syötynä kuin voileipä.
Maiskis.
Mitä ihmeellistä on sanassa "perinneruoka", sehän kertoo yhdellä sanalla aika paljon, olematta silti liian rajaava?
Minusta taas olisi ihmeellistä ja hankalaa, jos perinneruoaksi saisi sanoa vain välittömästi jääkauden jälkeen ja tarkasti nykyisen Suomen alueella syötyjä ruokia.
Mitä tuohon pizzaan tulee, niin jenkeissä sillä luultavasti on syöty paljon pitempään kuin meillä. Amerikka >siirtolaiset >siirtolaisten perinneruoat?
Ja meilläkin varmaan on sukuja, joilla esim. perinteinen perjai-illan ruoka on pizza, ja on ollut jopa jo neljän sukupolven ajan.
Pidän perinneruokana esim. poronkäristystä, vaikka se ei koskaan kuulunut oman lapsuuteni ruokiin, saati vanhempieni. Samoin pidän perinneruokina monia minulle lapsuudestani tuttuja ruokia.
Mammutinlihan voi ihan hyvin korvata naudanlihalla.
Mnaah.
Pitsa on tullut jenkkilään italialaisten mukana. On se munkin perinneruokaa, ihan kuin kepappi tai spaketti pologneessi. Tahi pottu, mä en syö pottua, mutta koska viimeksi olet nähnyt luonnossa suomessa luonnonvaraisesti karvavan potun ?
Mammutti oli riistaelukka, lehmä ei ole.
Ois ehkä kannattanut luke linkki, sen sisältö oli ainoastaan jonkin pitsaketjun ja jonkin kahelin kenun markkinointifuula. Ois ne siellä sotatantereilla voineet syödä jotain kuivamuonaakin,tai paikallista "lähiruokaa".
=DW=
Muualtahan mekin suurin osa ollaan tänne tultu.
Paitsi saamelaiset, vaikka jostain hekin tänne ovat ilmestyneet.
Olisin vastannut samalla tavalla, vaikka olisin linkin lukenutkin. Kirjoitit myös suomalaisesta perinneruoasta, et vain pizzoista.
En ole nähnyt luonnonvaraisia perunoita, enkä nauriitakaan ei sen puoleen.
Enkä ole nähnyt täysin luonnonvaraisia "perinteisiä" ihmisiäkään.
Juu, oikeassa olet, ei nykyisen kesylehmän esiäiti mammutti mahda olla. Ei se mahda olla hirvikään, mutta vaihdanpa nyt sen mammutin hirveksi. Niitä olen nähnyt suomalaisissa kalliomaalauksissa.
Perinteitä on lyhyitä ja pitkiä. Mammuttipaistiperinne on kait jo kuollut sukupuuttoon mammuttien kera. Pizzaperinne on Suomessa emmä tiedä kuin monen sukupolven takaa, mutta ei ainakaan meillä syöty pizzaa mun lapsuudessa. Jenkkilässä kait hieman pitempään. Eihän Suomessa mun lapsuudessa edes tiedetty spagetista, kaikki pasta oli "makaronia".
Jokainen sukupolvi jatkaa vanhempia perinteitä ja myös luo uusia. Nykyisin tota grillausperinnettä heti kun pihalle ilmestyy pälviä ja lumisade hieman ohenee ei taida voittaa mikään...
Sorry, tuli väärään paikkaan. Ei tarkoitettu vastaukseksi erityisesti kenellekään, kunhan vaan vetkuttelen siivoomaan lähtemistä.
Pizza tuli Suomeen 70-luvulla. Itsekin muistan sitä eksoottisena ihmeenä maistelleeni, ja rohkeasti oikein valkosipulin kanssa! Helsingin Aikataloon tuli silloin Rivoli, josta pizzoja sai. Muitakin paikkoja varmaan oli, mutta itse muistan Aikatalon Rivolin paikkana, jossa olen pizzaa ensi kerran syönyt.
Pastaa ei todellakaan tunnettu 50-60-luvulla, oli pitkää makaronia ja sitten pätkää, vaikka pätkä taisi tulla hiukan myöhemmin, koska makaronilaatikkokin alkujaan tehtiin pätkitystä pitkästä makaronista.
Meidän suvun perinneruoka oli mummon piirakat. Ikinä en ole syönyt mitään niin hyvää kuin mummon tekemät perunapiirakat, joissa oli paperinohut kuori ja paljon täytettä, suoraan uunista rapeina kylmän maidon kanssa. Perinne kuoli 1996 mummon mukana, kukaan muu ei ole osannut tehdä yhtä hyviä.
(Niitä ei muuten koskaan sanottu karjalanpiirakoiksi, ne olivat piirakoita, ja jos tarkempi määrittely oli tarpeen, riisi- tai perunapiirakoita. Mummo oli kotoisin Kurkijoelta, jossa piirakan kuoren piti olla niin ohut, että seitsemän kirkkoa näkyy läpi.)
Pettu ei mielestäni ole ruoka.
Silläpä sitä pulavuodet on eletty.
=DW=
Kukaan ei ole petulla elänyt. Sitä on lisätty pien määrä leipään. Ei ole mitään pettuleipää.
Ei ihminen elä petulla, mutta voi sillä kuolla ja moni on kuollutkin.
Rantakallio ulottui vajaan neljän metrin syvyyteen, joenpohjaan saakka.
Kallio oli aina lämmin, lapsen mielestä.
Kallion vieressä oli pienempi kallio, ne lepäsivät kylki kyljessä.
Niiden välissä oli mukava kolo pikku nuotiolle.
Kallion vierestä, sieltä syvältä, sai aina parin Peukalon mittaisia Ahvenia.
Kala-kassissa oli aina pieni purkillinen Suolaa.
Kourallisesta kakaroita kasvoi aikanaan joukko viisaita miehiä.
Tikun-nenä-Ahventa parenpaa kasvattajaa ei ole.
Ja perinne jatkuu, toissa kesänä kävelin sen joen vartta ja katselin virran yli tuota muistojeni kalliota, siellä oli pari pientä onkijaa.
Pelkissä uima-housuissa, kuten mekin aikoinamme.
Koska oli lämmin päivä, tunsin vastustamatonha halua uida yli, ja ottaa kalliolla nokoset, perinteisesti. Kymmenen syödyn Ahvenen jälkeen, tietysti.
Isäni kertoi syöneensä sodassa paljon Ahvenia.
Kannaksella oli syvän-hyviä Syvärin-jokia.
H.
Paras perinneruoka on läskisoossi, oikein sellanen entisajan possua ruskistetaan, sipulit siinä samassa rasvassa ja muutama ruokalusikallinen vehnäjauhoja, tietty suolaa, koko komeuteen keitettyä vettä ja uunivuokassa aitoon kiviuuniin tekeentymään. On muuten perunamuussin kanssa tosi hyvää, senhän Kekkonenkin jo totesi.
Näissä merkeissä Urkin makua
Perinne Ruoka?????
Ne ovat kirjoissa joka lääniin.
Voitko tulla järkiin ???
Perinneruoka sana tuo ilmoille monia aika harvinaisiakin ruokalajeja.
jotka ovat lähtöisin eri puolelta Suomea. Hauska nimi TYTINÄ joka tänään lausutaan ALADOPI = LIHAHYYTELÖ. Keitettyä lihaa, pidetään rasvattomana elintarvikkeena koska keitettäessä rasva irtoaa pois lihan pinnalta. Veijo Votkinin valmistama lihahyytelö ansaitsee kiitos maininnan.
Siirtolaisten mukana tuli tutuksi myös TAPPAISKEITTO josta en muista muuta kun nimen, valmistettiin naudan, sian teurastamisen jälkeen.
Kotona valmistetut makkarat ovat suurta herkkua, koska niitä voi maustaa oman makunsa mukaan. Paitsi lihatäytteellä myös verimakkarat jokainen mausti makkarat mieleisillään mausteteilla.
Kyän usein Tallinnan joulumarkkinoilla josta ostan heidän valmistamia joulumakkaroita, hyviä ovat ihan suun mukasia.
Joulupöudän herkku on vielä tänäänkin kääresyltty joka keitetään kypsäksi miedossa suolavedessä.